Venäjä valvomassa puolueettomuutta?

Mitä järkeä on siinä, että yksi aggressiivinen suurvalta valvoo Ahvenanmaan "puolueettomuutta"? ovatko vuoden 1921 demilitarisoinnista sopineet valtiot yhdessä valtuuttaneet tai hyväksyneet Venäjän siihen tehtävään?

Edes Venäjän oma turvallisuus ei voi olla selitys. Ahvenanmaa ei uhkaa Venäjää mitenkään, vielä vähemmän siellä mahdollisesti olevat puolustamiseen tarkoitetut linnoitteet (joita sinne siis ei saa vuoden 1921 sopimuksen mukaan tehdä).

Himanen on oikeassa, että vuoden 1940 sopimus Venäjän (silloisen Neuvostoliiton) valvontaoikeudesta on täysin järjetön ja ilmeisesti myös laiton. Suomi kun myönsi Venäjälle tuon oikeuden kahdenvälisessä sopimuksessa kuulematta demilitarisointisopimuksen muita osapuolia. Jää epäselväksi, käsiteltiinkö sopimusta ollenkaan Pariisin rauhansopimuksen yhteydessä 1947. Jos käsiteltiin, niin vuoden 1921 sopimuksen sopijoista Ruotsi ei ole voinut olla mukana, se kun ei osallistunut Pariisin rauhanneuvotteluihin kun ei ollut osallistunut sotaankaan.

Koko kansainvälinen sopimusjärjestelmä pitäisi panna uusiksi, sillä vastaavanlaisia kummallisia järjestelyjä lienee muuallakin maailmassa ties miten paljon. Periaatteessa sellainen uudelleenjärjestely pitäisi tehdä YK:n puitteissa, mutta kuinka toimintakykyinen se olisi sellaisessa tehtävässä? Ainakin turvallisuusneuvosto on pahasti halvaantunut ja pitäisi lakkauttaa. Jos Venäjää tukevat maat sen takia jättäisivät YK:n, niin siitä vaan. Kehitysavun saajiahan ne ovat.
4151
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Paljon on kiinteistöjä ym. Jotka on alistaen otettu haltuun Suomessa, kaikki pitäisi nyt ottaa haltuun. Venäjä on omilla toimillaan menettänyt sen luottamuksen, joka sillä oli vielä ennen Georgiaan hyökkäystä. Ukrainan sota avasi vasta silmät totuudelle ja luottamuksen puutteelle Venäjän johtoa kohtaan.

Äänestä

Aloittajalle tiedoksi että demilitarisointi tarkoittaa aseistamattomuutta ja pysyttelemistä ilman sotilaalliseksi katsottavaa varustautumista jollaiseksi tulkittaisiin esim. linnoitusten rakentaminen vaikka niihin ei aseita vietäisikään. Siksi ei Ahvenanmaalla tunneta myöskään varusmiespalvelusta mikä tilanne muuten sopii heille oikein hyvin...Koko Ahvenanmaa tuntuu nousevan vähän väliä päänvaivaksi ja ongelmaksi mannersuomalaisille vaan ei ahvenanmaalaisille...

Äänestä
  • Tiedossa on, mitä demilitarisointi tarkoittaa, kuten on tiedossa sekin, että se lakkaa pätemästä, jos Ahvenanmaalle hyökätään. Varmaa on sekin, että jos Suomi ei onnistu saaria siinä tilanteessa puolustamaan, Ruotsi tulee väliin keneltäkään mitään kyselemättä. Se ei halua vihamielisiä voimia suoraan pääkaupunkinsa edustalle.

    Alunperin demilitarisointisopimus solmittiin nimenomaan siksi, etteivät venäläiset sijoittaisi joukkojaan Ahvenanmaalle. Se oli tärkeää ahvenanmaalaisille ja Ruotsille. Miksi sitten tehtiin vuoden 1921 sopimus, ja niin monen maan toimesta? Ruotsi ilmeisesti pelkäsi Suomea, mutta entä Baltian maat, miksi nekin olivat mukana? Pelkäsivätkö ne muka, että Suomi katkaisisi Ahvenanmaalta käsin niiden merikauppayhteydet suoraan Pohjois-Ruotsin terässatamiin? En oikein usko tuota. Mutta kun en keksi järkevämpääkään selitystä.

    Talvisodasta lähtien on ollut täysin selvää, mistä päin uhka tulee ja että sen takia kaikkien vuoden 1921 sopimusvaltojen kannalta olisi turvallisinta, jos Suomi ja Ruotsi yhdessä varustaisivat saaren ja sitoutuisivat puolustamaan sitä yhteistuumin. Tuskin Ahvenanmaalaisetkaan haluavat saarelleen venäläisiä spetsnaz-joukkoja.

    Toki asiassa painaa eniten Ahvenanmaan oma kanta asiaan, kun heillä on itsehallinto.

    Himasen keskustelunavaus oli kuitenkin hyvå. Tuokin soppa tulisi selvittåå perinpohjin avaamalla vanhat sopimukset nyt kun sopijavaltiotkin taas ovat kaikki olemassa.

    Äänestä

Toinen perkaamista vaativa asia olisi Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947. Sitä on rikottu tekemällä yksipuolisia tulkintoja, kai jo Länsi-Saksan uudelleenvarustamisesta alkaen.

Jeltsinin aikana uudelleensopiminen olisi ehkä onnistunut jopa siten, että Venäjäkin olisi hyväksynyt muutokset. Nyt se ei onnistu siten. Sen sijaan pitäisi luoda käytäntö päivittää tuollaisia iän ikuisia sopimuksia uuteen aikaan. Sopimuspohjaiseen maailmanjärjestykseen eivät oikein yksipuoliset poikkeamiset sovi.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Mitä järkeä on siinä, että yksi aggressiivinen suurvalta valvoo Ahvenanmaan "puolueettomuutta"? ovatko vuoden 1921 demilitarisoinnista sopineet valtiot yhdessä valtuuttaneet tai hyväksyneet Venäjän siihen tehtävään?

Edes Venäjän oma turvallisuus ei voi olla selitys. Ahvenanmaa ei uhkaa Venäjää mitenkään, vielä vähemmän siellä mahdollisesti olevat puolustamiseen tarkoitetut linnoitteet (joita sinne siis ei saa vuoden 1921 sopimuksen mukaan tehdä).

Himanen on oikeassa, että vuoden 1940 sopimus Venäjän (silloisen Neuvostoliiton) valvontaoikeudesta on täysin järjetön ja ilmeisesti myös laiton. Suomi kun myönsi Venäjälle tuon oikeuden kahdenvälisessä sopimuksessa kuulematta demilitarisointisopimuksen muita osapuolia. Jää epäselväksi, käsiteltiinkö sopimusta ollenkaan Pariisin rauhansopimuksen yhteydessä 1947. Jos käsiteltiin, niin vuoden 1921 sopimuksen sopijoista Ruotsi ei ole voinut olla mukana, se kun ei osallistunut Pariisin rauhanneuvotteluihin kun ei ollut osallistunut sotaankaan.

Koko kansainvälinen sopimusjärjestelmä pitäisi panna uusiksi, sillä vastaavanlaisia kummallisia järjestelyjä lienee muuallakin maailmassa ties miten paljon. Periaatteessa sellainen uudelleenjärjestely pitäisi tehdä YK:n puitteissa, mutta kuinka toimintakykyinen se olisi sellaisessa tehtävässä? Ainakin turvallisuusneuvosto on pahasti halvaantunut ja pitäisi lakkauttaa. Jos Venäjää tukevat maat sen takia jättäisivät YK:n, niin siitä vaan. Kehitysavun saajiahan ne ovat.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu