Läheisriippuvaisuus

Olen läheisriippuvainen ja minulla on hyvin heikko itsetunto.

Se johtuu kai siitä että oli vaikeat kasvuolosuhteet.
Vanhempani riitelivät koko ajan. Kun isä sitten kuoli, niin äitini projisoi minuun kaiken katkeruutensa, koska olin luonteeltani samantapainen kuin isäni. Aamulla ensimmäiseksi haukkui ennen kouluunlähtöä.
Äitini oli jonkintason narsisti.

Vasta myöhemmin tunnistin, että olen läheisriippuvainen.
Huolehdin aina toisten hyvinvoinnista.

Jos joku riitelee minulle, niin minulta menee pitkä aika ennen kuin selviän.
Oli riita tyttäreni kanssa ja hän kutsui minua "narsistiksi". Tuntuu, että elämäni meni rikki, ja että olen täysin arvoton. Tuntuu vieläkin ylitsepääsemättömältä. En tiedä miten suhtautua häneen enää.

Miksi minuun koski niin paljon kun kutsui "narsistiksi".
Minä en minä ole narsisti, vaan olen läheisriippuvainen.
Miten pääsen tästä yli?
Eikös narsisti ja läheisriippuvainen ole toistensa vastakohtia?

Kun tämä sattui, niin meni monta pulloa viiniä, kun tuntui, että vain se auttoi. Ja auttoikin, unohdin. Joo, tottakai tiedän, että pitäisi paremminkin ottaa selville ja sitähän tässä kyselenkin.
1247
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Läheisriippuvaisuus on aihe, mistä monellakaan ei ole tietoa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Olen läheisriippuvainen ja minulla on hyvin heikko itsetunto.

Se johtuu kai siitä että oli vaikeat kasvuolosuhteet.
Vanhempani riitelivät koko ajan. Kun isä sitten kuoli, niin äitini projisoi minuun kaiken katkeruutensa, koska olin luonteeltani samantapainen kuin isäni. Aamulla ensimmäiseksi haukkui ennen kouluunlähtöä.
Äitini oli jonkintason narsisti.

Vasta myöhemmin tunnistin, että olen läheisriippuvainen.
Huolehdin aina toisten hyvinvoinnista.

Jos joku riitelee minulle, niin minulta menee pitkä aika ennen kuin selviän.
Oli riita tyttäreni kanssa ja hän kutsui minua "narsistiksi". Tuntuu, että elämäni meni rikki, ja että olen täysin arvoton. Tuntuu vieläkin ylitsepääsemättömältä. En tiedä miten suhtautua häneen enää.

Miksi minuun koski niin paljon kun kutsui "narsistiksi".
Minä en minä ole narsisti, vaan olen läheisriippuvainen.
Miten pääsen tästä yli?
Eikös narsisti ja läheisriippuvainen ole toistensa vastakohtia?

Kun tämä sattui, niin meni monta pulloa viiniä, kun tuntui, että vain se auttoi. Ja auttoikin, unohdin. Joo, tottakai tiedän, että pitäisi paremminkin ottaa selville ja sitähän tässä kyselenkin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu