Evoluutiota vai lajiutumista

"Uusia geenejä syntyy jatkuvasti."

Geeniduplikaatio tietenkin tuottaa uuden geenin, mutta se on vain kopio alkuperäisestä eikä siis sisällä uutta informaatiota. Eli mistäköhän sitä evoluutiota tulisi?

Anonyymi kirjoitti:

"Uusia geenejä syntyy jatkuvasti."

Geeniduplikaatio tietenkin tuottaa uuden geenin, mutta se on vain kopio alkuperäisestä eikä siis sisällä uutta informaatiota. Eli mistäköhän sitä evoluutiota tulisi?

Lue lisää

Silläkin uhalla, että kysyt tosissasi. Jälkeläinen saa suvullisessa lisääntymisessä geenejä molemmilta vanhemmilta. Näin ollen, jokainen jälkeläinen on oma yksilönsä. Kun samaa toistetaan vaikka 100 000 sukupolvea, jälkeläinen alkaa olla jo kovin erilainen kuin vanhempansa.
Tiesit toki, että esim. häntä on yhä geeneissämme, tosin on harvinaista että geenit osuvat siten yhteen, että syntyy hännällinen ihminen.

Anonyymi kirjoitti:

"Uusia geenejä syntyy jatkuvasti."

Geeniduplikaatio tietenkin tuottaa uuden geenin, mutta se on vain kopio alkuperäisestä eikä siis sisällä uutta informaatiota. Eli mistäköhän sitä evoluutiota tulisi?

Lue lisää

Kun duplikaation toinen puoli mutatoituu, toinen toteuttaa alkuperäistä funktiota ja toinen saa uuden funktion. Duplikaatioiden suuri määrä mahdollistaa uusien ominaisuuksien syntymisen ilman, että vanha häviää.

Et voi olla tietämättä tuota, mikäli olet vähänkin perehtynyt evoluutioon. Nyt vaan näyttää siltä, ettet joko tiedä, tai trollaat ihan vaan muita ärsyttääksesi. Ei kai kreationitikaan noin tietämätön voi olla alasta, josta alkaa vänkäämään.

Anonyymi kirjoitti:

Silläkin uhalla, että kysyt tosissasi. Jälkeläinen saa suvullisessa lisääntymisessä geenejä molemmilta vanhemmilta. Näin ollen, jokainen jälkeläinen on oma yksilönsä. Kun samaa toistetaan vaikka 100 000 sukupolvea, jälkeläinen alkaa olla jo kovin erilainen kuin vanhempansa.
Tiesit toki, että esim. häntä on yhä geeneissämme, tosin on harvinaista että geenit osuvat siten yhteen, että syntyy hännällinen ihminen.

Lue lisää

"Kun samaa toistetaan vaikka 100 000 sukupolvea, jälkeläinen alkaa olla jo kovin erilainen kuin vanhempansa."

Tätä emme tiedä, koska emme voi mennä 100 000 sukupolvea taaksepäin katsomaan millaisia esivanhempamme olivat. Eivät lapset nykyäänkään muutu koko ajan erilaisemmiksi kuin vanhempansa, vaan vaihtelu tapahtuu edestakaisin.

Ihmisistä ei ole koskaan kehittynyt kuin lisää erilaisia ihmisiä. Samoin apinoista on kehittynyt vain lisää apinoita. Vaikka lajimuuntelua tapahtuu, ei tieteellä ole ainuttakaan havaintoa jossa apinalajista olisi kehittynyt uusi apinasuku. Kaikki muutokset tapahtuvat oman taksonomisen suvun puitteissa.

Niin - ja geeneissämme oleva häntäluu ei liity apinoihin ...

Evoluutioteorian muodostuttua hallitsevaksi paradigmaksi on ajan saatossa nimetty yli 100 niin kutsuttua ”hyödytöntä” elintä, joiden on esitetty olleen todisteita ihmisen kehittymisestä edeltäneistä primitiivisemmistä eliömuodoista. Näiden ”hyödyttömien” elimien/rakenteiden on selitetty olleen jäänteitä ihmisen kehityksen aikaisemmista vaiheista.

Kerta toisensa jälkeen on kuitenkin käynyt ilmi, että nämä evoluutioteorian pohjalta hyödyttömiksi nimetyt rakenteet eivät todellisuudessa ole hyödyttömiä. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä voidaan pitää evolutionistien kovasti rummuttamaa todistetta evoluutiosta eli ”roska-DNA:ta”, joka sittemmin osoittautui välttämättömäksi osaksi geenien säätelyjärjestelmää.

Potilaille tehtyä häntäluun poistoa koskien on todettu mm seuraavaa:

”Poista se ja potilaat valittavat; todellakin, kerta toisensa jälkeen operaatiot sen poistamiseksi ovat johtaneet [kirurgin] maineen menetykseen, ainoastaan noustakseen jälleen pinnalle kun joku naiivi kirurgi todella uskoo mitä biologit ovat kertoneet hänelle tästä hyödyttömästä ”jäänteestä.”

Vastaavia evoluutionäkemyksen vääristämiä ”faktoja” ja niiden negatiivisia vaikutuksia hoitomuotojen kehittämiseen on useita. Onneksi nykyään häntäluun poistoja ei enää suoriteta kuin äärimmäisissä tilanteissa, ja tällöinkin lihakset pyritään ankkuroimaan uudelleen muualle. Häntäluu toimii kriittisenä ankkuripaikkana useille tärkeille lihasryhmille. Häntäluun poisto-operaation läpikäyneillä ihmisillä on ollut merkittäviä ongelmia istumisessa ja seisomaan nousemisessa, ongelmia synnyttämisessä, ja ongelmia pidätyskyvyssä.

On siis selvää, että häntäluu on tärkeä osa ihmisen rakennetta eikä mikään jäänne.

Anonyymi kirjoitti:

Kun duplikaation toinen puoli mutatoituu, toinen toteuttaa alkuperäistä funktiota ja toinen saa uuden funktion. Duplikaatioiden suuri määrä mahdollistaa uusien ominaisuuksien syntymisen ilman, että vanha häviää.

Et voi olla tietämättä tuota, mikäli olet vähänkin perehtynyt evoluutioon. Nyt vaan näyttää siltä, ettet joko tiedä, tai trollaat ihan vaan muita ärsyttääksesi. Ei kai kreationitikaan noin tietämätön voi olla alasta, josta alkaa vänkäämään.

Lue lisää

"Kun duplikaation toinen puoli mutatoituu, toinen toteuttaa alkuperäistä funktiota ja toinen saa uuden funktion. "

Millä perusteella mutaatio muka antaisi duplikaatiolle uuden funktion? Tämä on yksi evolutionistien tarinoista, joita he kehittelevät kun ei evoluutiolle löydy tieteellistä pohjaa. Mutaatiot jonkinlaisina älykkäinä "geenikoodareina" on absurdi väite.

J.Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.”

[Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.] [Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.]

R.Lande: "90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.”
Gerrish ja Lenski arvioivat että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000.

[Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.] [Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.]

Mm. T. Ohta, M. Kimura ja S. Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata.

[Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.] [Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.] [Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.]

Mutaatiot yleensä dilutoituvat, mutta silti ne osin kumuloituvat eliön perimään. Koska haitallisia mutaatioita on jopa miljoona kertaa enemmän kuin hyödyllisiä, niin paljon ei vaadita sen tajuamiseen, että evoluutio mutaatioiden kautta on käytännössä mahdotonta. Geeniperimän köyhtyminen (rappeutuminen) on samasta syystä väistämätöntä.

Lisäksi on hyvä muistaa, että yksikään todettu mutaatio ei ole vaikuttanut organismien anatomiseen rakenteeseen, mikä kuitenkin olisi evoluution onnistumisen ehto. Kaikki ns. "hyödylliset mutaatiot" ovat olleet vain toiminnallisia, kuten malariaa torjuva sirppisoluanemia, antibioottiresistanssi sairaalabakteeri, lentokyvyttömät merimetsot yms.

Ei genomien rappeutumisella synny evoluutiota vaan devoluutiota.

"Tieteellinen menetelmä pyrkii selittämään (esimerkiksi luonnossa ilmeneviä) tapahtumia toistettavissa olevalla tavalla. Tämä tapahtuu havaintojen ja/tai kokeiden kautta. Kokeilla pyritään simuloimaan luonnossa ilmeneviä tapahtumia kontrolloiduissa olosuhteissa." https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede#Tieteellinen_menetelmä

Kuinka monta kertaa evoluutio on todistettu havaintojen ja/tai kokeiden kautta? Vastaus: Ei yhtään kertaa!

Anonyymi kirjoitti:

"Kun duplikaation toinen puoli mutatoituu, toinen toteuttaa alkuperäistä funktiota ja toinen saa uuden funktion. "

Millä perusteella mutaatio muka antaisi duplikaatiolle uuden funktion? Tämä on yksi evolutionistien tarinoista, joita he kehittelevät kun ei evoluutiolle löydy tieteellistä pohjaa. Mutaatiot jonkinlaisina älykkäinä "geenikoodareina" on absurdi väite.

J.Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.”

[Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.] [Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.]

R.Lande: "90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.”
Gerrish ja Lenski arvioivat että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000.

[Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.] [Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.]

Mm. T. Ohta, M. Kimura ja S. Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata.

[Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.] [Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.] [Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.]

Mutaatiot yleensä dilutoituvat, mutta silti ne osin kumuloituvat eliön perimään. Koska haitallisia mutaatioita on jopa miljoona kertaa enemmän kuin hyödyllisiä, niin paljon ei vaadita sen tajuamiseen, että evoluutio mutaatioiden kautta on käytännössä mahdotonta. Geeniperimän köyhtyminen (rappeutuminen) on samasta syystä väistämätöntä.

Lisäksi on hyvä muistaa, että yksikään todettu mutaatio ei ole vaikuttanut organismien anatomiseen rakenteeseen, mikä kuitenkin olisi evoluution onnistumisen ehto. Kaikki ns. "hyödylliset mutaatiot" ovat olleet vain toiminnallisia, kuten malariaa torjuva sirppisoluanemia, antibioottiresistanssi sairaalabakteeri, lentokyvyttömät merimetsot yms.

Ei genomien rappeutumisella synny evoluutiota vaan devoluutiota.

"Tieteellinen menetelmä pyrkii selittämään (esimerkiksi luonnossa ilmeneviä) tapahtumia toistettavissa olevalla tavalla. Tämä tapahtuu havaintojen ja/tai kokeiden kautta. Kokeilla pyritään simuloimaan luonnossa ilmeneviä tapahtumia kontrolloiduissa olosuhteissa." https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede#Tieteellinen_menetelmä

Kuinka monta kertaa evoluutio on todistettu havaintojen ja/tai kokeiden kautta? Vastaus: Ei yhtään kertaa!

Lue lisää

> Millä perusteella mutaatio muka antaisi duplikaatiolle uuden funktion?

Geenin kahdentumisen jälkeen siitä on kaksi identtistä kopiota.
Alkuperäinen toiminta ei häiriinny, vaikka toiseen niistä tulee mutaatio.
Kopioon tullut mutaatio voi olla merkityksetön, haitallinen tai siitä voi olla etua.

Anonyymi kirjoitti:

> Millä perusteella mutaatio muka antaisi duplikaatiolle uuden funktion?

Geenin kahdentumisen jälkeen siitä on kaksi identtistä kopiota.
Alkuperäinen toiminta ei häiriinny, vaikka toiseen niistä tulee mutaatio.
Kopioon tullut mutaatio voi olla merkityksetön, haitallinen tai siitä voi olla etua.

Lue lisää

Jossain tapauksessa pelkkä duplikaatio saattaa tuottaa uuden ominaisuuden. Värinäkö on resessiivinen ominaisuus – sama geeni pitää olla kahtena, yleensä molemmissa vastinkromosomeissa. Värinäkö periytyy X-kromosomissa, minkä takia monien Uuden maailman apinoiden urosten värinäkö on puutteellinen. Mölyapinoilla geeni on kahdentunut minkä takia molempien sukupuolien värinäkö on trikromaattinen.

https://en.wikipedia.org/wiki/Howler_monkey#Anatomy_and_physiology

Don Batten on koulutettu kasvitieteilijä ja toiminut mm. kasvinjalostuksen parissa. Toisin sanoen hän kertoo ammattifaktaa. Voit tietysti yrittää kumota hänen tieteelliset argumenttinsa jos pystyt.

Anonyymi kirjoitti:

Don Batten on koulutettu kasvitieteilijä ja toiminut mm. kasvinjalostuksen parissa. Toisin sanoen hän kertoo ammattifaktaa. Voit tietysti yrittää kumota hänen tieteelliset argumenttinsa jos pystyt.

Lue lisää

Vajakki kasvitieteilijä vs. evoluutiobiologien miljoonapäinen joukko, kumpaa uskoisi?

Anonyymi kirjoitti:

Vajakki kasvitieteilijä vs. evoluutiobiologien miljoonapäinen joukko, kumpaa uskoisi?

No tietysti kreationistista tiedemiästä. Koska hän tekee *oikeaa* tiedettä, eikä ole "kakkosluokan tutkijoiden massaa, joka joutuu julistamaan evoluutiouskontoa, koska muuten ei saa vanhojen darvinistien hallinnoimia apurahoja ... ". :)

Anonyymi kirjoitti:

No tietysti kreationistista tiedemiästä. Koska hän tekee *oikeaa* tiedettä, eikä ole "kakkosluokan tutkijoiden massaa, joka joutuu julistamaan evoluutiouskontoa, koska muuten ei saa vanhojen darvinistien hallinnoimia apurahoja ... ". :)

Lue lisää

Sen sijaan saa rahoituksen äärifundispiirien raharikkailta jenkeistä. Ne rahat eivät ole julkisen arvioinnin alaista ja rahavirta riippuu ihan siitä kuinka tiukasti pysytään ääriuskonnollisessa agendassa.

-- "Alkusolu" ei ole kenenkään "markkinoima" eikä mikään oletus, vaan se on johtopäätös kaikesta siitä, mitä elokehästä tiedämme.--

Aivan oikein - pelkkä johtopäätös. Toisin sanoen pelkkä oletus. Ei kenelläkään ole tieteellistä havaintoa alkusolusta. Johtopäätöksiä evoluutio-oppi on täynnä, mutta johtopäätös ei ole koskaan todiste.

"Se millainen elokehä nyt on on selitettävissä loogisesti vain sillä että elokehä on syntynyt vaiheittaisten lajiutumisten tuloksena."

Evolutionistit eivät 160 vuoden jälkeenkään osaa selittää, millä geneettisellä mekanismilla lajiutumiset voisivat synnyttää uusia lajeja, jotka johtaisivat uusiin taksonomisiin sukuihin, heimoihin, lahkoihin ja luokkiin. Laadullisesti uusia geenejä ei synny, ja mutaatiot ovat tuholaisia.

Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.” Lande: 90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.” Gerrish ja Lenski arvioivat, että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000.

Mm. Ohta, Kimura ja Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata. Tutkimukset viittaavat siihen, että lajista riippuen populaatioiden kelpoisuus vähenee 0,2 – 2 % per sukupolvi, ihmisellä noin 1 % (Lynch).

Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.
Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.
Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.
Gerrish P.J., & Lenski, R., Estimation of spontaneous genome-wide mutation rate parameters: whither beneficial mutations? Heredity 84:497–501, 1998.
Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.
Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.
Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.
Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.
Lynch, M., Mutation and human exceptionalism: our future genetic load. Genetics 202:869–875, 2016.

Nopea geneettinen rappeutuminen on tieteellinen fakta kaikkien eliöiden kohdalla. Mitä enemmän adaptoitumista ja varioitumista tapahtuu, sitä enemmän eliö menettää biologista informaatiota.

Lajiutumisessa katoaa geenejä, koska vain menestyviä yksilöitä tuottavat geenit säilyvät. Olosuhteisiin vähemmän hyödyllisiä ominaisuuksia tuottavat geenit katoavat populaatiosta vähitellen. Tämä johtaa populaation geenipoolin köyhtymiseen ja lopulta sukupuuttoon, kun sopeutumisvara heikkenee tarpeeksi. Näin on maailmasta kadonnut miljoonia eliölajeja, ja tahti kiihtyy.

"Meioosi ei tapahdu hedelmöittymisen jälkeen, vaan se on sukusolujen syntyyn liittyvä solunjakautumien. "

Kyllä meioosin vaikutus jatkuu hedelmöitymisen jälkeenkin. Meioosi tuottaa neljä erilaista solua, joilla on haploidinen kromosomisto. Kromosomiston puolittuminen meioosissa on suvullisen lisääntymisen edellytys. Hedelmöityksessä kaksi meioosin kautta syntynyttä haploidista perimää yhtyvät ja täydentävät toistensa kromosomistot muodostaen yhden diploidisen solun. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/mitoosi-ja-meioosi

Ei rekombinaatiota voisi tapahtua ilman edeltävää meioosia.

"Jos evoluutiota ei tapahtuisi ja hyödyllisiä mutaatioita ei olisi, niin suvullisen lisääntymisen valta-asema eliökunnassa olisi hukkaan heitettyä energiaa eli "epä-älyllistä suunnittelua". "

Evoluutiota ei tapahdu, ja hyödyllisten mutaatioiden määrä on merkityksettömän pieni. Sorry siitä.

Suvullisessa lisääntymisessä syntyy kyllä vaihtelua, mutta vaihtelu ei riitä uusien taksonomisten eliösukujen, heimojen, lahkojen ja luokkien kehittymiseen eli evoluutioon, koska jokainen lajiutuminen köyhdyttää genomia.

"Se, että suvulliseen lisääntymiseen (eli geenien jatkuvaan uudelleenkombinointiin) on kannattanut käyttää niinkin valtavasti energiaa, kuin siihen elokehässä käytetään osoittaa, että vain sopeutuvat ovat selvinneet. "

Sopeutuvat selviävät, mutta eivät tuota uusia lajeja, jotka johtaisivat uusiin taksonomisiin eliösukuihin, heimoihin tai vielä ylempiin taksonomisiin tasoihin. Toisin sanoen ei voi tapahtua evoluutiota.

Perehdypä geneettisen muuntelun rajoituksiin. Ne rajat nimittäin ovat aika tiukat, ja juuri siksi evoluutiota ei voi tapahtua. Mutta juuri siksihän evolutionistit nimittävätkin lajien sisäistä sopeutumismuuntelua "evoluutioksi". Sillä voi hämätä maallikkoja.

Darwin näki että lajit muuntelevat, mutta hän kuvitteli että muuntelu voi olla rajatonta. Hämmästyttävää kyllä, niin kuvittelevat meidänkin aikamme darvinistit.

Anonyymi kirjoitti:

-- "Alkusolu" ei ole kenenkään "markkinoima" eikä mikään oletus, vaan se on johtopäätös kaikesta siitä, mitä elokehästä tiedämme.--

Aivan oikein - pelkkä johtopäätös. Toisin sanoen pelkkä oletus. Ei kenelläkään ole tieteellistä havaintoa alkusolusta. Johtopäätöksiä evoluutio-oppi on täynnä, mutta johtopäätös ei ole koskaan todiste.

"Se millainen elokehä nyt on on selitettävissä loogisesti vain sillä että elokehä on syntynyt vaiheittaisten lajiutumisten tuloksena."

Evolutionistit eivät 160 vuoden jälkeenkään osaa selittää, millä geneettisellä mekanismilla lajiutumiset voisivat synnyttää uusia lajeja, jotka johtaisivat uusiin taksonomisiin sukuihin, heimoihin, lahkoihin ja luokkiin. Laadullisesti uusia geenejä ei synny, ja mutaatiot ovat tuholaisia.

Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.” Lande: 90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.” Gerrish ja Lenski arvioivat, että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000.

Mm. Ohta, Kimura ja Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata. Tutkimukset viittaavat siihen, että lajista riippuen populaatioiden kelpoisuus vähenee 0,2 – 2 % per sukupolvi, ihmisellä noin 1 % (Lynch).

Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.
Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.
Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.
Gerrish P.J., & Lenski, R., Estimation of spontaneous genome-wide mutation rate parameters: whither beneficial mutations? Heredity 84:497–501, 1998.
Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.
Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.
Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.
Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.
Lynch, M., Mutation and human exceptionalism: our future genetic load. Genetics 202:869–875, 2016.

Nopea geneettinen rappeutuminen on tieteellinen fakta kaikkien eliöiden kohdalla. Mitä enemmän adaptoitumista ja varioitumista tapahtuu, sitä enemmän eliö menettää biologista informaatiota.

Lajiutumisessa katoaa geenejä, koska vain menestyviä yksilöitä tuottavat geenit säilyvät. Olosuhteisiin vähemmän hyödyllisiä ominaisuuksia tuottavat geenit katoavat populaatiosta vähitellen. Tämä johtaa populaation geenipoolin köyhtymiseen ja lopulta sukupuuttoon, kun sopeutumisvara heikkenee tarpeeksi. Näin on maailmasta kadonnut miljoonia eliölajeja, ja tahti kiihtyy.

"Meioosi ei tapahdu hedelmöittymisen jälkeen, vaan se on sukusolujen syntyyn liittyvä solunjakautumien. "

Kyllä meioosin vaikutus jatkuu hedelmöitymisen jälkeenkin. Meioosi tuottaa neljä erilaista solua, joilla on haploidinen kromosomisto. Kromosomiston puolittuminen meioosissa on suvullisen lisääntymisen edellytys. Hedelmöityksessä kaksi meioosin kautta syntynyttä haploidista perimää yhtyvät ja täydentävät toistensa kromosomistot muodostaen yhden diploidisen solun. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/mitoosi-ja-meioosi

Ei rekombinaatiota voisi tapahtua ilman edeltävää meioosia.

"Jos evoluutiota ei tapahtuisi ja hyödyllisiä mutaatioita ei olisi, niin suvullisen lisääntymisen valta-asema eliökunnassa olisi hukkaan heitettyä energiaa eli "epä-älyllistä suunnittelua". "

Evoluutiota ei tapahdu, ja hyödyllisten mutaatioiden määrä on merkityksettömän pieni. Sorry siitä.

Suvullisessa lisääntymisessä syntyy kyllä vaihtelua, mutta vaihtelu ei riitä uusien taksonomisten eliösukujen, heimojen, lahkojen ja luokkien kehittymiseen eli evoluutioon, koska jokainen lajiutuminen köyhdyttää genomia.

"Se, että suvulliseen lisääntymiseen (eli geenien jatkuvaan uudelleenkombinointiin) on kannattanut käyttää niinkin valtavasti energiaa, kuin siihen elokehässä käytetään osoittaa, että vain sopeutuvat ovat selvinneet. "

Sopeutuvat selviävät, mutta eivät tuota uusia lajeja, jotka johtaisivat uusiin taksonomisiin eliösukuihin, heimoihin tai vielä ylempiin taksonomisiin tasoihin. Toisin sanoen ei voi tapahtua evoluutiota.

Perehdypä geneettisen muuntelun rajoituksiin. Ne rajat nimittäin ovat aika tiukat, ja juuri siksi evoluutiota ei voi tapahtua. Mutta juuri siksihän evolutionistit nimittävätkin lajien sisäistä sopeutumismuuntelua "evoluutioksi". Sillä voi hämätä maallikkoja.

Darwin näki että lajit muuntelevat, mutta hän kuvitteli että muuntelu voi olla rajatonta. Hämmästyttävää kyllä, niin kuvittelevat meidänkin aikamme darvinistit.

Lue lisää

Tässä evolutionisteille vähän mietittävää.

Geneettinen ajautuminen on keskeinen syy kelpoisuuden kannalta neutraalien mutaatioiden yleistymiseen populaatioissa. Se myös nopeuttaa eristyneiden populaatioiden välisten erojen syntyä.

Geneettinen ajautuminen pienentää samalla populaation geneettisen muuntelun määrää. Ajautuminen nimittäin vaikuttaa myös kelpoisuuden kannalta tärkeisiin geeneihin ja keskimäärin vähentää pienen populaation suhteellista kelpoisuutta ja heikentää luonnonvalinnan vaikutusta. Tätä muuntelun menetystä kutsutaan geneettiseksi kuihtumiseksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Geneettinen_ajautuminen

Evoluution toteutuminen vaatisi jatkuvaa laadullisesti uusien geenien syntymistä, ei geneettistä kuihtumista kuten luonnossa tapahtuu 😎

Anonyymi kirjoitti:

Tässä evolutionisteille vähän mietittävää.

Geneettinen ajautuminen on keskeinen syy kelpoisuuden kannalta neutraalien mutaatioiden yleistymiseen populaatioissa. Se myös nopeuttaa eristyneiden populaatioiden välisten erojen syntyä.

Geneettinen ajautuminen pienentää samalla populaation geneettisen muuntelun määrää. Ajautuminen nimittäin vaikuttaa myös kelpoisuuden kannalta tärkeisiin geeneihin ja keskimäärin vähentää pienen populaation suhteellista kelpoisuutta ja heikentää luonnonvalinnan vaikutusta. Tätä muuntelun menetystä kutsutaan geneettiseksi kuihtumiseksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Geneettinen_ajautuminen

Evoluution toteutuminen vaatisi jatkuvaa laadullisesti uusien geenien syntymistä, ei geneettistä kuihtumista kuten luonnossa tapahtuu 😎

Lue lisää

Hei alakoulun ope. Missä näitä käänteentekeviä tutkimuksiasi on julkaistu? Mikä olikaan koulutuksesi biologian ja erityisesti evoluution alalla?

Hassua että kaikki jotka ovat hankkineet alan koulutuksen eivätkä ole jeesus-viruksen sokaisemia, pitävät evoluutiota faktana.

Anonyymi kirjoitti:

Hei alakoulun ope. Missä näitä käänteentekeviä tutkimuksiasi on julkaistu? Mikä olikaan koulutuksesi biologian ja erityisesti evoluution alalla?

Hassua että kaikki jotka ovat hankkineet alan koulutuksen eivätkä ole jeesus-viruksen sokaisemia, pitävät evoluutiota faktana.

Lue lisää

"Hassua että kaikki jotka ovat hankkineet alan koulutuksen eivätkä ole jeesus-viruksen sokaisemia, pitävät evoluutiota faktana."

Tarkoitat ilmeisesti sitä kakkosluokan tutkijoiden massaa, joka joutuu julistamaan evoluutiouskontoa, koska muuten ei saa vanhojen darvinistien hallinnoimia apurahoja ...

Mikään luonnontieteen haara ei voi uskottavasti toimia vastoin fysiikan lakeja.

Fysiikan nobelisti Robert B. Laughlin kuvaa evoluutioteoriaa aatejärjestelmäksi, loogiseksi umpikujaksi ja antiteoriaksi. Hänen mukaansa evoluutioteoria on vastoin kokeellisen luonnontieteen testattavia havaintoja. Tri Laughlinin mukaan havainnot, joilla on koetettu puolustella evoluutioteoriaa, ovat parhaimmillaan kyseenalaisia ja pahimmillaan täysin vääriä.

Monet luulevat että evoluutioteoria on tieteellinen teoria, ja että se ohjaa tieteen tekemistä. Sellainen luulo on virheellinen, sillä empiirinen luonnontiede ei tarvitse evoluutioteoriaa eikä evoluutioteoria saa tukea empiirisestä luonnontieteestä.

Yli 65% Nobelin palkinnon voittaneista tiedemiehistä vv.1901-2000 uskoi/uskoo Jumalaan. Niistä jotka eivät usko, on suurin osa kirjallisuuden nobelisteja.
https://www.johnlennox.org/resources/145/how-many-nobel-prize-winners

Brasilialainen kemian professori Marcos Eberlin on Brasilian tiedeakatemian arvostettu ja palkittu jäsen, joka johti neljännesvuosisadan ajan Thomson Mass Spectrometry –laboratoriota. Hänen uusin kirjansa on nimeltään ”Foresight: How the Chemistry of Life Reveals Planning and Purpose.” Suomeksi ”Ennakointi: Kuinka elämän kemia paljastaa suunnittelun ja tarkoituksen.”

Kirjan ajatuksille antaa tukensa kolme Nobel-palkittua tiedemiestä. He ovat Sir John B. Gurdon (Physiology or Medicine, 2012), Gerhard Ertl (Chemistry, 2007) ja Brian D. Josephson (Physics, 1973).

Eberlin siteeraa kirjansa johtopäätöksessä ”modernin tieteen isiä” — Nikolaus Kopernikusta, Galileo Galileita, Johannes Kepleriä, Isaac Newtonia ja Robert Boylea sekä muitakin, jotka jakavat hänen vakaumuksensa luonnossa näkyvästä suunnittelusta.

Evoluutioteoriaan uskoo (tai teeskentelee uskovansa) iso lauma toisen luokan tiedemiehiä. Näitä vähemmän kyvykkäitä ihmisiä on kaikilla aloilla enemmän kuin huippuosaajia. Kakkosluokan tutkijoiden on omien tieteellisten saavutusten puuttuessa pakko muodostaa mielipiteensä tiedeyhteisön darvinistisen johdon politiikan mukaisesti.

Darwinin evoluutioteorian todistamiseksi pitäisi pystyä esittelemään taksonomisten eliösukujen ja lahkojen tieteellisesti todistettuja yhteisiä kantamuotoja.

"Koko bakteriologisen tutkimuksen 150 vuoden historian aikana ei ole saatu todisteita siitä, että bakteerilaji olisi muuttunut toiseksi" [Linton AE, Times Higher Education Supplement 20. 4. 2011 s. 29]

Biokemian emeritusprofessori Franklin Harold: “Meidän täytyy myöntää, että tällä hetkellä ei ole yksityiskohtaista darvinistista selitystä minkään biokemiallisen- tai solujärjestelmän evoluutiosta. ” [Harold F., The way of the cell: molecules, organisms and the order of life, Oxford University Press, New York, p. 205, 2001.]

“Koska yksikään tiedemies ei voi osoittaa kuinka Darwinin väittämä mekanismi voisi tuottaa elämän monimuotoisuuden (diversiteetin), jokaisen tiedemiehen tulisi suhtautua siihen skeptisesti", sanoo biologisti Douglas Axe (director of Biologic Institute).
https://evolutionnews.org/2019/02/skepticism-about-darwinian-evolution-grows-as-1000-scientists-share-their-doubts/

Artikkelissaan [Conflicts between Darwin and Paleontology] David Raup, paleontologi, kirjoitti jo 40 vuotta sitten: -”Darwinin vakiovastaus siihen ongelmaan, että fossiililöydöt eivät sopineet hänen teoriaansa oli se, että fossiileja on niin vähän… Mutta nyt 120 vuotta Darwinin jälkeen tietomme fossiileista on suunnattomasti kasvanut. Meillä on nyt noin neljännesmiljoona fossiilista lajia, mutta tilanne ei ole juurikaan muuttunut... mikä ironisinta, meillä on nyt vielä vähemmän välimuodoiksi sopivia fossiileja kuin Darwinin päivinä.”

Johtavat biologit ovat tulossa siihen johtopäätökseen, että "makroevoluutio" ei ole vain "mikroevoluutiota" ajalla kerrottuna. Marraskuussa 1980, Chigago Field Museum of Natural History:ssa, pidettiin eräiden maailman johtavien evoluutiobiologien konferenssi jota mainostettiin historialliseksi, nimikkeellä "makroevoluutio." Roger Lewin raportoi konferenssista Science-lehdessä seuraavasti: "Keskeinen kysymys Chigagon konferenssissa oli, voidaanko mikroevoluution perustana olevaa mekanismia ekstrapoloida selittämään makroevoluutio-ilmiö. Vastaukseksi voidaan antaa selkeä EI."

Francisco Ayalan (Genetiikan apulaisprofessori, Kalifornian Yliopisto) toteaa "... olen nyt vakuuttunut siitä mitä paleontologit sanovat, että pienet muutokset eivät kasaudu. ... suuri osa jopa korkeasti koulutetuista ihmisistä pysyy tietämättömänä kyseisestä seikasta; sen sijaan he uskovat että "suuri muutos = pieni muutos x miljoonia vuosia."

Evoluutio on aikuisten satu.

Anonyymi kirjoitti:

"Hassua että kaikki jotka ovat hankkineet alan koulutuksen eivätkä ole jeesus-viruksen sokaisemia, pitävät evoluutiota faktana."

Tarkoitat ilmeisesti sitä kakkosluokan tutkijoiden massaa, joka joutuu julistamaan evoluutiouskontoa, koska muuten ei saa vanhojen darvinistien hallinnoimia apurahoja ...

Mikään luonnontieteen haara ei voi uskottavasti toimia vastoin fysiikan lakeja.

Fysiikan nobelisti Robert B. Laughlin kuvaa evoluutioteoriaa aatejärjestelmäksi, loogiseksi umpikujaksi ja antiteoriaksi. Hänen mukaansa evoluutioteoria on vastoin kokeellisen luonnontieteen testattavia havaintoja. Tri Laughlinin mukaan havainnot, joilla on koetettu puolustella evoluutioteoriaa, ovat parhaimmillaan kyseenalaisia ja pahimmillaan täysin vääriä.

Monet luulevat että evoluutioteoria on tieteellinen teoria, ja että se ohjaa tieteen tekemistä. Sellainen luulo on virheellinen, sillä empiirinen luonnontiede ei tarvitse evoluutioteoriaa eikä evoluutioteoria saa tukea empiirisestä luonnontieteestä.

Yli 65% Nobelin palkinnon voittaneista tiedemiehistä vv.1901-2000 uskoi/uskoo Jumalaan. Niistä jotka eivät usko, on suurin osa kirjallisuuden nobelisteja.
https://www.johnlennox.org/resources/145/how-many-nobel-prize-winners

Brasilialainen kemian professori Marcos Eberlin on Brasilian tiedeakatemian arvostettu ja palkittu jäsen, joka johti neljännesvuosisadan ajan Thomson Mass Spectrometry –laboratoriota. Hänen uusin kirjansa on nimeltään ”Foresight: How the Chemistry of Life Reveals Planning and Purpose.” Suomeksi ”Ennakointi: Kuinka elämän kemia paljastaa suunnittelun ja tarkoituksen.”

Kirjan ajatuksille antaa tukensa kolme Nobel-palkittua tiedemiestä. He ovat Sir John B. Gurdon (Physiology or Medicine, 2012), Gerhard Ertl (Chemistry, 2007) ja Brian D. Josephson (Physics, 1973).

Eberlin siteeraa kirjansa johtopäätöksessä ”modernin tieteen isiä” — Nikolaus Kopernikusta, Galileo Galileita, Johannes Kepleriä, Isaac Newtonia ja Robert Boylea sekä muitakin, jotka jakavat hänen vakaumuksensa luonnossa näkyvästä suunnittelusta.

Evoluutioteoriaan uskoo (tai teeskentelee uskovansa) iso lauma toisen luokan tiedemiehiä. Näitä vähemmän kyvykkäitä ihmisiä on kaikilla aloilla enemmän kuin huippuosaajia. Kakkosluokan tutkijoiden on omien tieteellisten saavutusten puuttuessa pakko muodostaa mielipiteensä tiedeyhteisön darvinistisen johdon politiikan mukaisesti.

Darwinin evoluutioteorian todistamiseksi pitäisi pystyä esittelemään taksonomisten eliösukujen ja lahkojen tieteellisesti todistettuja yhteisiä kantamuotoja.

"Koko bakteriologisen tutkimuksen 150 vuoden historian aikana ei ole saatu todisteita siitä, että bakteerilaji olisi muuttunut toiseksi" [Linton AE, Times Higher Education Supplement 20. 4. 2011 s. 29]

Biokemian emeritusprofessori Franklin Harold: “Meidän täytyy myöntää, että tällä hetkellä ei ole yksityiskohtaista darvinistista selitystä minkään biokemiallisen- tai solujärjestelmän evoluutiosta. ” [Harold F., The way of the cell: molecules, organisms and the order of life, Oxford University Press, New York, p. 205, 2001.]

“Koska yksikään tiedemies ei voi osoittaa kuinka Darwinin väittämä mekanismi voisi tuottaa elämän monimuotoisuuden (diversiteetin), jokaisen tiedemiehen tulisi suhtautua siihen skeptisesti", sanoo biologisti Douglas Axe (director of Biologic Institute).
https://evolutionnews.org/2019/02/skepticism-about-darwinian-evolution-grows-as-1000-scientists-share-their-doubts/

Artikkelissaan [Conflicts between Darwin and Paleontology] David Raup, paleontologi, kirjoitti jo 40 vuotta sitten: -”Darwinin vakiovastaus siihen ongelmaan, että fossiililöydöt eivät sopineet hänen teoriaansa oli se, että fossiileja on niin vähän… Mutta nyt 120 vuotta Darwinin jälkeen tietomme fossiileista on suunnattomasti kasvanut. Meillä on nyt noin neljännesmiljoona fossiilista lajia, mutta tilanne ei ole juurikaan muuttunut... mikä ironisinta, meillä on nyt vielä vähemmän välimuodoiksi sopivia fossiileja kuin Darwinin päivinä.”

Johtavat biologit ovat tulossa siihen johtopäätökseen, että "makroevoluutio" ei ole vain "mikroevoluutiota" ajalla kerrottuna. Marraskuussa 1980, Chigago Field Museum of Natural History:ssa, pidettiin eräiden maailman johtavien evoluutiobiologien konferenssi jota mainostettiin historialliseksi, nimikkeellä "makroevoluutio." Roger Lewin raportoi konferenssista Science-lehdessä seuraavasti: "Keskeinen kysymys Chigagon konferenssissa oli, voidaanko mikroevoluution perustana olevaa mekanismia ekstrapoloida selittämään makroevoluutio-ilmiö. Vastaukseksi voidaan antaa selkeä EI."

Francisco Ayalan (Genetiikan apulaisprofessori, Kalifornian Yliopisto) toteaa "... olen nyt vakuuttunut siitä mitä paleontologit sanovat, että pienet muutokset eivät kasaudu. ... suuri osa jopa korkeasti koulutetuista ihmisistä pysyy tietämättömänä kyseisestä seikasta; sen sijaan he uskovat että "suuri muutos = pieni muutos x miljoonia vuosia."

Evoluutio on aikuisten satu.

Lue lisää

"Tarkoitat ilmeisesti sitä kakkosluokan tutkijoiden massaa, joka joutuu julistamaan evoluutiouskontoa, koska muuten ei saa vanhojen darvinistien hallinnoimia apurahoja ... "

Loistava esimerkki miten jeesus voi mädättää aivot niin, että ihmisestä tulee näin harhainen. Osanottoni läheisille.

Anonyymi kirjoitti:

-- "Alkusolu" ei ole kenenkään "markkinoima" eikä mikään oletus, vaan se on johtopäätös kaikesta siitä, mitä elokehästä tiedämme.--

Aivan oikein - pelkkä johtopäätös. Toisin sanoen pelkkä oletus. Ei kenelläkään ole tieteellistä havaintoa alkusolusta. Johtopäätöksiä evoluutio-oppi on täynnä, mutta johtopäätös ei ole koskaan todiste.

"Se millainen elokehä nyt on on selitettävissä loogisesti vain sillä että elokehä on syntynyt vaiheittaisten lajiutumisten tuloksena."

Evolutionistit eivät 160 vuoden jälkeenkään osaa selittää, millä geneettisellä mekanismilla lajiutumiset voisivat synnyttää uusia lajeja, jotka johtaisivat uusiin taksonomisiin sukuihin, heimoihin, lahkoihin ja luokkiin. Laadullisesti uusia geenejä ei synny, ja mutaatiot ovat tuholaisia.

Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.” Lande: 90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.” Gerrish ja Lenski arvioivat, että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000.

Mm. Ohta, Kimura ja Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata. Tutkimukset viittaavat siihen, että lajista riippuen populaatioiden kelpoisuus vähenee 0,2 – 2 % per sukupolvi, ihmisellä noin 1 % (Lynch).

Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.
Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.
Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.
Gerrish P.J., & Lenski, R., Estimation of spontaneous genome-wide mutation rate parameters: whither beneficial mutations? Heredity 84:497–501, 1998.
Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.
Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.
Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.
Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.
Lynch, M., Mutation and human exceptionalism: our future genetic load. Genetics 202:869–875, 2016.

Nopea geneettinen rappeutuminen on tieteellinen fakta kaikkien eliöiden kohdalla. Mitä enemmän adaptoitumista ja varioitumista tapahtuu, sitä enemmän eliö menettää biologista informaatiota.

Lajiutumisessa katoaa geenejä, koska vain menestyviä yksilöitä tuottavat geenit säilyvät. Olosuhteisiin vähemmän hyödyllisiä ominaisuuksia tuottavat geenit katoavat populaatiosta vähitellen. Tämä johtaa populaation geenipoolin köyhtymiseen ja lopulta sukupuuttoon, kun sopeutumisvara heikkenee tarpeeksi. Näin on maailmasta kadonnut miljoonia eliölajeja, ja tahti kiihtyy.

"Meioosi ei tapahdu hedelmöittymisen jälkeen, vaan se on sukusolujen syntyyn liittyvä solunjakautumien. "

Kyllä meioosin vaikutus jatkuu hedelmöitymisen jälkeenkin. Meioosi tuottaa neljä erilaista solua, joilla on haploidinen kromosomisto. Kromosomiston puolittuminen meioosissa on suvullisen lisääntymisen edellytys. Hedelmöityksessä kaksi meioosin kautta syntynyttä haploidista perimää yhtyvät ja täydentävät toistensa kromosomistot muodostaen yhden diploidisen solun. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/mitoosi-ja-meioosi

Ei rekombinaatiota voisi tapahtua ilman edeltävää meioosia.

"Jos evoluutiota ei tapahtuisi ja hyödyllisiä mutaatioita ei olisi, niin suvullisen lisääntymisen valta-asema eliökunnassa olisi hukkaan heitettyä energiaa eli "epä-älyllistä suunnittelua". "

Evoluutiota ei tapahdu, ja hyödyllisten mutaatioiden määrä on merkityksettömän pieni. Sorry siitä.

Suvullisessa lisääntymisessä syntyy kyllä vaihtelua, mutta vaihtelu ei riitä uusien taksonomisten eliösukujen, heimojen, lahkojen ja luokkien kehittymiseen eli evoluutioon, koska jokainen lajiutuminen köyhdyttää genomia.

"Se, että suvulliseen lisääntymiseen (eli geenien jatkuvaan uudelleenkombinointiin) on kannattanut käyttää niinkin valtavasti energiaa, kuin siihen elokehässä käytetään osoittaa, että vain sopeutuvat ovat selvinneet. "

Sopeutuvat selviävät, mutta eivät tuota uusia lajeja, jotka johtaisivat uusiin taksonomisiin eliösukuihin, heimoihin tai vielä ylempiin taksonomisiin tasoihin. Toisin sanoen ei voi tapahtua evoluutiota.

Perehdypä geneettisen muuntelun rajoituksiin. Ne rajat nimittäin ovat aika tiukat, ja juuri siksi evoluutiota ei voi tapahtua. Mutta juuri siksihän evolutionistit nimittävätkin lajien sisäistä sopeutumismuuntelua "evoluutioksi". Sillä voi hämätä maallikkoja.

Darwin näki että lajit muuntelevat, mutta hän kuvitteli että muuntelu voi olla rajatonta. Hämmästyttävää kyllä, niin kuvittelevat meidänkin aikamme darvinistit.

Lue lisää

Et ymmärrä edes suomenkieltä. Oletus EI OLE johtopäätös. Oletus on jotain joka ETUKÄTEEN oletetaan todeksi ja jonka todenperäisyyttä parhaassa tapauksessa jälkikäteen testataan. Johtopäätön pohjautuu havaintoihin ja faktoihin ja se tehdään SEN JÄLKEEN kun asiaa on (perusteellisesti) tutkittu. Keskustelu on aika mahdotonta kun denialismisi yltää jopa puhekielen ilmauksiin.

Evoluution prosessissa ei ole mitään epäselvää. Kun lajiutuminen (josta on useita esimerkkejä) on lopullisesti tapahtunut ja geenivirta kahden populaation välillä on katkennut, niin MIKÄÄN ei rajoita noiden populaatioiden ajautumista yhä kaemmaksi toisistaan. Mikään ei siihen kohtalonomaisesti pakoitakkaan, vaan kaikki riippuu olosuhteista ja mutaatioista, joita noissa populaatioissa syntyy.

Pysyt tyhmänä kun et pysty myöntämään edes selviä asiavirheitä kirjoituksessasi.
Wikipedia: "Kypsymisjakautuminen eli meioosi[1] on sukusolujen tumanjakautuminen, jossa syntyy neljä haploidista sukusolua"
Kun et edes ymmärrä yläasteen biologian oppimäärään kuuluvia käsitteitä, niin on vaikea päättää ovatko yrityksesi leikkiä jotain asiantuntijaa enemmän säälittäviä kuin naurettavia.

Ihan varmaan joo. Ehkä harhaisessa maailmassasi. Todellisuus on sitten taas ihan toinen juttu :)

Anonyymi kirjoitti:

Ihan varmaan joo. Ehkä harhaisessa maailmassasi. Todellisuus on sitten taas ihan toinen juttu :)

"Ihan varmaan joo. Ehkä harhaisessa maailmassasi. Todellisuus on sitten taas ihan toinen juttu."

Onpa tieteellistä argumentointia 😄

Anonyymi kirjoitti:

"Ihan varmaan joo. Ehkä harhaisessa maailmassasi. Todellisuus on sitten taas ihan toinen juttu."

Onpa tieteellistä argumentointia 😄

Sinä ja tiede. Yhtä kaukana toisistaan kuin siat ja kvanttifysiikka.

Suvuttomasti lisääntyvät esimerkiksi virukset ja kuten maallikotkin ovat voineet Covidin aikana havaita, ne kokevat nopeaa evoluutiota; niin nopeaa etteivät rokotteet pysy perässä.
Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti ja antibioottien luoma valintapaine on aiheuttanut lääketieteen kannalta erittäin hankalaa resilienssiä. Evoluutiota sekin ja vasrin nopeaa.

Väitteen esittäjä tuntuu olevan noita "Luominen" lehdestä tai vastaavista lähteistä tietonsa saaneita kreationisteja, joilla ei ole tietoa edes evoluution perusteista.

kun saavat yhteisiä jälkeläisiä niin eivät voi olla eri lajia !!! suomessa on yleisiä pikkuvarpusen ja varpusen risteymät !!!