Abrahamin siunaus

On aika palata asiaan, Aabrahmin liiton äärelle, vielä kerran.

Kuten edellisissä viikkokirjeissäni olen toistuvasti todennut, Aabrahmin liittoon sisältyy kolme lupausulottuvuutta. Niistä kaksi koskee Aabrahamin fyysisiä jälkeläisiä (jälkeläiset, maa) ja kolmas ulottuu Kristuksessa kaikkiin kansoihin.

On tärkeä ymmärtää, että Uusi testamentti ei uudelleen tulkitse tai hengellistä Aabrahamille annettua lupausta. Sellaiseen ei ole mitään tarvetta. Alkuperäiseen lupaukseen jo sisältyi universaali ulottuvuus, lupaus Aabrahamin kautta tulevasta siunauksesta kaikille kansoille (1. Moos. 12:3).

Tämän tähden Paavali kirjoittaa kirjeessään galatalaisille, kuinka Raamattu edeltäkäsin näki ja julisti hyvän uutisen, joka Kristuksessa sulkisi sisäänsä myös ei-juutalaiset kansat siunauksen piiriin.

Galatalaiskirjeessä luvussa 3 Paavali myös hyvin tarkasti osoittaa mistä siunauksesta on kyse: vanhurskauttamisesta, syntien anteeksisaamisesta uskon kautta Jeesukseen sekä Pyhän Hengen lahjasta (3:2-6, 14). Tämä on se Aabrahamin siunaus, joka koskettaa kaikissa kansoissa niitä, jotka uskovat Kristukseen, niin kuin Aabraham uskoi ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.

"Niinpä ne, jotka pitäytyvät uskoon, siunataan yhdessä uskovan Aabrahamin kanssa ... Kristus lunasti meidät vapaiksi lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän puolestamme ... Näin Aabrahamin siunaus tulee pakanoiden osaksi Kristuksessa Jeesuksessa, jotta me uskon kautta saisimme luvatun Hengen." (Gal. 3:9, 13, 14)

Myös kirjeessään efesolaisille Paavali puhuu näistä uuden liiton hengellisistä siunauksista Kristuksessa (Ef. 1:3-7). Olisi hyvä kirjoittaa se isolla alkukirjaimella: Hengelliset siunaukset. Kyse on siunauksesta, jonka Henki tekee todelliseksi Kristukseen uskovalle: syntien anteeksisaamisesta, Jumalan lapseksi pääsemisestä Pyhän Hengen vaikuttamalla lahjauskolla sekä sen myötä annetulla Hengen sinetillä.

"Hänessä on teihinkin, sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki, joka on meidän perintömme vakuutena..." (Ef. 1:13).

"... lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta? ... Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta ... Aabrahamin siunaus tulee pakanoiden osaksi Kristuksessa Jeesuksessa, jotta me uskon kautta saisimme luvatun Hengen." (Gal. 3:2, 8, 14).

Pakanoille luvattu siunaus ei siten turhenna eikä tee tyhjäksi juutalaisille annettuja lupauksia. Eikä juutalaisille annettuja lupauksia ole otettu heiltä pois ja hengellistetty pakanoiden omaisuudeksi.

"Sitä lupausta, että Aabraham oli perivä maailman, ei annettu hänelle eikä hänen siemenelleen lain noudattamisen perusteella, vaan uskonvanhurskauden kautta." (Room. 4:13).

Tästä on joskus päätelty - virheellisesti - että Paavali on muuttanut ja hengellistänyt Aabrahamin jälkeläisille annetun maalupauksen universaaliksi pelastuksen sanomaksi. Mutta tämä tulkinta on ilmeisen virheellinen asiayhteyden valossa.

Ensiksi, Paavalilla ei ollut mitään tarvetta uudelleen tulkita ja "peukaloida" Aabrahamille annettua lupausta, johon jo sellaisenaan sisältyi kaikkia kansoja koskeva siunauksen lupaus.

Toiseksi, roomalaiskirjeen 4 luvussa ei ole kyse maalupauksesta juutalaiselle kansalle, vaan syntien anteeksisaamisesta ja vanhurskauttamisesta uskon kautta. Jäljempänä Paavali muistuttaa kuinka Aabrahamista oli tuleva "monien kansojen isä" (4:17).

Aabraham oli "perivä maailman" koskee ihmisiä kaikissa maailman kansoissa. Maailma tässä on antropologinen, ei geopoliittinen.

Aabrahamin liitto muodostaa sillan Vanhan ja Uuden testamentin välillä. Uusi liitto kumpuaa Aabrahamille annetuista lupauksista. Kristuksessa kaikki uskovat kaikissa maailman kansoissa tulevat osallisiksi Aabrahamille luvatusta siunauksesta.

Kirkko ei ole Israel, eikä Israel ole kirkko. Uuden liiton seurakunta, Kristuksen ruumis, koostuu Jeesukseen uskovista juutalaista ja ei-juutalaisista. Juutalaiset eivät lakkaa olemasta juutalaisia, eikä pakanoista tule juutalaisia. Jeesukseen uskovia juutalaisia ja ei-juutalaisia yhdistää sama pelastus ja Pyhän Hengen lahja. Mutta pakanoista ei tule juutalaisia eikä juutalaisista tule pakanoita. Yhdessä seurakuntaruumiissa he riemuitsevat Jumalan suuresta lahjasta yhdessä toinen toistensa kanssa:

"Kristus on tullut ympärileikattujen palvelijaksi Jumalan totuuden tähden, että hän vahvistaisi isille annetut lupaukset ja että myös pakanat ylistäisivät Jumalaa hänen laupeudestaan, niin kuin on kirjoitettu: 'Sen tähden, minä ylistän sinua pakanoiden keskuudessa ja laulan kiitosta sinun nimellesi.' Ja vielä on sanottu: 'Riemuitkaa, pakanat, hänen kansansa kanssa." (Room. 15:8-10)