En ikinä kai luottanut en ,en itseeni en muuhunkaan, ei ole luottamusta ei lämpöä, ei minun elämässäin. Välillä kaadun suruun ja mieleni sieluni sydämein ne kaikki kirkuu huutaa itkee. Ei ole ikinä ajatellutkaan et ihmisenä mua kohdeltais, saa potkia, pilkata, nauraa, haukkua saa tehdä kaikkea, en ole mitään en ikinä ollutkaan vaan tyhjä ihminen, mä hukkunut oon mä eksynyt oon ,oon pakosta oppinut näinkin olla vaikka valinnut en näin miks on näin. Voiko koskaan hukkunutta elvyttää voiko eksynyttä auttaa, ei ole ketään, ei mitään, ei majakkaa. Mä pimeässä hortoilen mä risukossa kiinni oon. Voin itseäni silittää voin itseäni lohduttaa vaikka se onnetonta onkin, vaikka se onnetonta onkin.
ihmisen elämää Suomessa
Anonyymi-ap
1115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itsesääliä. Tee elämälles jotain, kukaan ei estä.
Tai sitten ihan vaan provo.