Mikä saa pettämään

Anonyymi-ap

Itse en keksi mitään syytä vaikka oikein mietin niin en keksi syytä ja jos toista ei enään rakasta tai joka asiasta ainaista riitwlyä ja kovaa tappelua ja kumpikaan ei voi hyvin niin eikö silloin erota mut jos toisesta pitää niin ei halua erota mut ei kyllä petäkkään eli mikä tai mitä syitä on pettää kun itse en keksi mitään

196

1640

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • En minäkään keksi.

      • Anonyymi

        Sama juttu minulla


    • Anonyymi

      Syitä lienee yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Osa on oikeita syitä ja osa tekosyitä, mutta kauhean hyviä syitä ei liene yksikään. Ihmiset tekevät tyhmiä asioita ja ajattelemattomia asioita ja täysin idioottimaisia tekoja. Osa katuu niitä ja osa taas ei. Osa katuu jo sillä sekunnilla, kun on jotain tehnyt, mutta tehtyähän ei saa tekemättömäksi, vaikka lopettaisi samantien. Osa taas ei kadu, vaikka teosta seuraisi mitä tahansa. Yksi tekee kerran ja oppii siitä ja toinen tekee kerta toisensa jälkeen, eikä opi koskaan. Ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa uskottoman ihmisen prototyyppiä, vaikka moni täälläkin haluaa niin uskoa.

      Kaikille pettaminen ei myöskään ole se maailman pahin teko, jonka heille voisi tehdä. Itse esimerkiksi kuulun heihin, joille se jos toinen pettää, ei olisi maailmanloppu. Kyllä mä siitä suuttuisin ja se sattuisi, mutta jos asian ihan suoraan itse tunnustaa, niin tuollainen olisi mahdollista sopia. mä kuuntelen ensiksi mitä se toinen sanoo ja miltä hänestä tuntuu ja käyn aiheesta keskustelun ja tuomitsen vasta sitten.

    • Anonyymi

      Ajattelet vähän mustavalkoisesti. Eihän pettämistä olisi, jos kaikki heti eroaisivat lemmittyään toista. Kun ajattelet asiaa tarkemmin, varmasti ymmärrät asian.

      • Anonyymi

        Ei en ymmärrä olis kiva tietää mikä saa pettämään eli syy pettämiseen mikä on se syy tai aihe


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei en ymmärrä olis kiva tietää mikä saa pettämään eli syy pettämiseen mikä on se syy tai aihe

        Seksi, toisen kuuntelu, hyvä keskusteluyhteys, kohtaaminen, läsnäolo. Kaikenlainen mikä saa ihmiset pysymään vakiparisuhteessakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seksi, toisen kuuntelu, hyvä keskusteluyhteys, kohtaaminen, läsnäolo. Kaikenlainen mikä saa ihmiset pysymään vakiparisuhteessakin.

        Ja niinkö he parisihteissaan aina toimivat? Puhuvat? Aistivat? Kohtaavat? Kertovat toiveistaan? Kyselevät? Ovat kiinnostuneita? Kertovat haluistaan?
        Kertovat rakkauden ja hellyyden tarpeistaan?
        Aijaa 🙄😶🤭😙😋


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja niinkö he parisihteissaan aina toimivat? Puhuvat? Aistivat? Kohtaavat? Kertovat toiveistaan? Kyselevät? Ovat kiinnostuneita? Kertovat haluistaan?
        Kertovat rakkauden ja hellyyden tarpeistaan?
        Aijaa 🙄😶🤭😙😋

        Pitäisi ymmärtää, ettei yksikään parisuhde ole täydellinen, eikä kukaan voi täyttää toisen kaikkia haaveita, haluja ja tarpeita. On typerää edes odottaa, että pelkästään kertomalla omista rakkauden ja hellyyden tarpeista, toinen alkaisi rakastaa enemmän.


    • Jaa-a? Se on niin ihmisestä kiinni mitä siinä kohtaa tuntee ja ajattelee. Mitä oikeuttaa itselleen ja millä syyllä sen tekee.

      Jollekin seksi on vaan kuin herkut, voi ahmia aina kun mieli tekee, ilman rajoituksia. Henkisiä syöttöpossuja sen suhteen ja joillekin seksi on viimeinen asia mikä tulee mieleen muun kuin oman kumppanin kanssa.

      Joku taas ei ajattele mitään, ajautuu vaan asiasta toiseen ja suhteesta toiseen oikein itsekkään älymättä mitä hakee ja mitä tekee jne. Syitä on paljon. Moni kaiketi on lohtua vailla ja selittää, että on okei olla ja hakea se mistä saa. Jos kotoa ei saa. Ihan sama loukkaako se.

      On myös kostopettäjiä.

      • Kait se tulee ihmisen tarpeesta, joka ei toteudu parisuhteessa, ajattelemattomuudesta, itsekkyydestä, ylimielisyydestä, vapauden kaipuusta, seikkailunhalusta ja ahneudestakin?


      • Noh niin kostopettäjäksi en kyllä lähtisi jos mies pettäisi meitä vaan ei enää olisi.


      • Huitale kirjoitti:

        Kait se tulee ihmisen tarpeesta, joka ei toteudu parisuhteessa, ajattelemattomuudesta, itsekkyydestä, ylimielisyydestä, vapauden kaipuusta, seikkailunhalusta ja ahneudestakin?

        Niin ja uutuudenviehätyksestä.


      • valtakunta kirjoitti:

        Noh niin kostopettäjäksi en kyllä lähtisi jos mies pettäisi meitä vaan ei enää olisi.

        Hyvä. Eihän itse tarvi olla kuten toinen. Alentua samaan. 👍


      • Anonyymi

        Jos kotoa ei saa niin eikö sitten sooloilla eli masturbuoidaan ja kai siihen joku syy on kun kotona ei saa omalta kumppanilta eli eikö silloin ole aihetta kysyä kumppanilta mistä kiikastaa ja ratkoa yhdessä ongelman


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos kotoa ei saa niin eikö sitten sooloilla eli masturbuoidaan ja kai siihen joku syy on kun kotona ei saa omalta kumppanilta eli eikö silloin ole aihetta kysyä kumppanilta mistä kiikastaa ja ratkoa yhdessä ongelman

        No niin minä tekisin. Mutta minä en ole kaikki muut, etkä ole sinäkään. On erilaisia tapoja ajatella ja erilaisia tarpeita, mihin sooloseksi ei auta. Näin oletan.


      • Anonyymi
        valtakunta kirjoitti:

        Noh niin kostopettäjäksi en kyllä lähtisi jos mies pettäisi meitä vaan ei enää olisi.

        Sama juttu minulla ei tulisi mieleenkään pettää tai kosto pettää täytyis vaan osata olla suuttumatta ja erota ettei tekis mitään kamaluuksia ja hirveitä täytyis vaan heti erota eikä nähdä enään


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        No niin minä tekisin. Mutta minä en ole kaikki muut, etkä ole sinäkään. On erilaisia tapoja ajatella ja erilaisia tarpeita, mihin sooloseksi ei auta. Näin oletan.

        Monihan pettää siitäkin syystä, että on jotakin mitä kotoa ei saa tai jotakin mitä ei kehtaa kotona pyytää. Toisinaan ovat ilmeisesti ihan oikeassakin ja tiedän sellaisiakin pareja, joille ero on tullut siitä jonkin vähän erilaisen seksuaalisen tarpeen kertomisesta, eikä siitä pettämisestä. Eikä nyt puhuta eden mistään erityisen pervoista tarpeista, vaan ihan vaan asioista, joita toinen osapuoli ei ole ollut valmis edes käsittelemään ajatuksen tasolla.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        No niin minä tekisin. Mutta minä en ole kaikki muut, etkä ole sinäkään. On erilaisia tapoja ajatella ja erilaisia tarpeita, mihin sooloseksi ei auta. Näin oletan.

        Mutta en tunne yhtään pettäjää ja kyllä moni samoin ajattelee kuten minä onko se luonne eli onko se pettäjän luonne tai geeneissä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Monihan pettää siitäkin syystä, että on jotakin mitä kotoa ei saa tai jotakin mitä ei kehtaa kotona pyytää. Toisinaan ovat ilmeisesti ihan oikeassakin ja tiedän sellaisiakin pareja, joille ero on tullut siitä jonkin vähän erilaisen seksuaalisen tarpeen kertomisesta, eikä siitä pettämisestä. Eikä nyt puhuta eden mistään erityisen pervoista tarpeista, vaan ihan vaan asioista, joita toinen osapuoli ei ole ollut valmis edes käsittelemään ajatuksen tasolla.

        Kyllä. Erilaiset tarpeetkin voi olla syy. Eikä niistä välttämättä kaikki uskalla/viitsi jutella, kun pelkää toisen asennetta tai jopa jotenkin jo tietää asenteen.

        Mielummin silti puhuisin, kun pettäisin. Senkin uhalla, että ero tulee. Onpahan oltu rehellisiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta en tunne yhtään pettäjää ja kyllä moni samoin ajattelee kuten minä onko se luonne eli onko se pettäjän luonne tai geeneissä

        Minä tiedän monia, tunnenkin muutaman. Eikä he ajattele alkuinkaan kuten minä tai sinä.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Kyllä. Erilaiset tarpeetkin voi olla syy. Eikä niistä välttämättä kaikki uskalla/viitsi jutella, kun pelkää toisen asennetta tai jopa jotenkin jo tietää asenteen.

        Mielummin silti puhuisin, kun pettäisin. Senkin uhalla, että ero tulee. Onpahan oltu rehellisiä.

        Varmmasti parempi puhua, vaan kyllähän heistäkin osa sitä kumppaniaan rakastaa. Menettämisen pelko on paha pelko.


      • Huitale kirjoitti:

        Minä tiedän monia, tunnenkin muutaman. Eikä he ajattele alkuinkaan kuten minä tai sinä.

        Eikä heistä kaikki ole rakkaudesta edes parisuhteessa, vaan sekin on vain olemassa omia tarpeita varten. Ei toisen.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Kyllä. Erilaiset tarpeetkin voi olla syy. Eikä niistä välttämättä kaikki uskalla/viitsi jutella, kun pelkää toisen asennetta tai jopa jotenkin jo tietää asenteen.

        Mielummin silti puhuisin, kun pettäisin. Senkin uhalla, että ero tulee. Onpahan oltu rehellisiä.

        Kyllä kumppanilleen pitää saada puhua mistä vaan oli hyvää tai huonoa tai ongelmia niin kumppanille täytyy pystyä sanomaan ilman pelkoa kaikkea


      • Anonyymi kirjoitti:

        Varmmasti parempi puhua, vaan kyllähän heistäkin osa sitä kumppaniaan rakastaa. Menettämisen pelko on paha pelko.

        Minusta puhuminen on ainoa reilu tapa asia, kun asia. Jos se ajaa sitten erilleen, niin sehän oli hyvä jutella, sillä olisi se räpsähtänyt silmille joskus kuitenkin, myöhemmin puhumattakin. Ne ongelmat.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Minusta puhuminen on ainoa reilu tapa asia, kun asia. Jos se ajaa sitten erilleen, niin sehän oli hyvä jutella, sillä olisi se räpsähtänyt silmille joskus kuitenkin, myöhemmin puhumattakin. Ne ongelmat.

        Sinä olet sinä. Kaikki eivät ajattele samalla tavalla. Toisille se menettäminen on pahin mörkö, jota vältellään viimeiseen saakka ja se voi saada tekemään täysin idioottimaisia asioita.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Kyllä. Erilaiset tarpeetkin voi olla syy. Eikä niistä välttämättä kaikki uskalla/viitsi jutella, kun pelkää toisen asennetta tai jopa jotenkin jo tietää asenteen.

        Mielummin silti puhuisin, kun pettäisin. Senkin uhalla, että ero tulee. Onpahan oltu rehellisiä.

        No tietysti jos pedofiliasta tai eläin seksistä puhuis niin kai se eron paikka olis


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kumppanilleen pitää saada puhua mistä vaan oli hyvää tai huonoa tai ongelmia niin kumppanille täytyy pystyä sanomaan ilman pelkoa kaikkea

        Niin minustakin. Puolin ja toisin. Kaikilla on mörköjä, mutta ne möröt voi jutella keskenään auki. Siihen muun muassa perustuu luottamus, olla ihminen jolle voi olla aito itsensä ja pelkäämättä, että hylätään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinä olet sinä. Kaikki eivät ajattele samalla tavalla. Toisille se menettäminen on pahin mörkö, jota vältellään viimeiseen saakka ja se voi saada tekemään täysin idioottimaisia asioita.

        Ymmrrän, sitä tuossa väliksellekin oon sanonut. On erilaisia ihmisiä ja tapoja ajatella. Päivänselvää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No tietysti jos pedofiliasta tai eläin seksistä puhuis niin kai se eron paikka olis

        No joo. En kanssa hyväksyisi kumppaniksi mitään tuollasta.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Minä tiedän monia, tunnenkin muutaman. Eikä he ajattele alkuinkaan kuten minä tai sinä.

        Ehkä se nopeasti selviää muutamilla treffeillä niin arvo maailma ja jutut täytyy täsmätä tai en tiedä en ole mikään treffi expertti eli en ole kokenut treffailija


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kumppanilleen pitää saada puhua mistä vaan oli hyvää tai huonoa tai ongelmia niin kumppanille täytyy pystyä sanomaan ilman pelkoa kaikkea

        Pitää ja pitää. Kaikkeahan sitä pitää ja vaaditaan. Ei kaikesta ole helppo puhua ja ihmiset hepeävät usein aivan tyhmiä asioita. Ihmiset olettavat, että toinen ei hyväksy tai ehkä ovat kokeneet, että joku ei ole hyväksynyt. Se on aina muiden niin helppo sanoa, että pitää ja sitä ja pitää tätä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä se nopeasti selviää muutamilla treffeillä niin arvo maailma ja jutut täytyy täsmätä tai en tiedä en ole mikään treffi expertti eli en ole kokenut treffailija

        Muutamat ei riitä, ellei vastassa ole täysin sinut itsensä kanssa oleva, joka kertoo avoimesti ne vähemmän imartelevatkin ominaisuutensa. Niitä ihmisiä on vähän, minun lisäksi. 😄


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Niin minustakin. Puolin ja toisin. Kaikilla on mörköjä, mutta ne möröt voi jutella keskenään auki. Siihen muun muassa perustuu luottamus, olla ihminen jolle voi olla aito itsensä ja pelkäämättä, että hylätään.

        Puolin ja toisin ja noin se on niin jos normaaleita ongelmia niin ei sen takia hylätä ja jos normaaleita ongelmia niin toisen tukena ja yhdessä ratkotaan ongelman tai ongelmat


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puolin ja toisin ja noin se on niin jos normaaleita ongelmia niin ei sen takia hylätä ja jos normaaleita ongelmia niin toisen tukena ja yhdessä ratkotaan ongelman tai ongelmat

        Jep. Mutta kaikki ei taaskaan ajattele, kuten sinä ja minä. Joillekin on vaikeampaa olla avoin ja sanoa rehellisesti ajatuksiaan, koska pelottaa motä niistä seuraa. Minä taas pelkään enemmän asioita, mitä seuraa jos ei ole avoin ja puhu rehellisesti.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Muutamat ei riitä, ellei vastassa ole täysin sinut itsensä kanssa oleva, joka kertoo avoimesti ne vähemmän imartelevatkin ominaisuutensa. Niitä ihmisiä on vähän, minun lisäksi. 😄

        Niin riippuu onko normaaleita asioita vai kummallisuuksia


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin riippuu onko normaaleita asioita vai kummallisuuksia

        Mielummin ne kummallisuudetkin. Mä en tykkää, että multa pimitetään asioita, jotka voi vaikuttaa minunkin hyvinvointiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää ja pitää. Kaikkeahan sitä pitää ja vaaditaan. Ei kaikesta ole helppo puhua ja ihmiset hepeävät usein aivan tyhmiä asioita. Ihmiset olettavat, että toinen ei hyväksy tai ehkä ovat kokeneet, että joku ei ole hyväksynyt. Se on aina muiden niin helppo sanoa, että pitää ja sitä ja pitää tätä.

        Riippuu mitä salaa mut jos normaaleita asioita niin se on yhteinen asia ja ongelma kerro esimerkkejä


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Jep. Mutta kaikki ei taaskaan ajattele, kuten sinä ja minä. Joillekin on vaikeampaa olla avoin ja sanoa rehellisesti ajatuksiaan, koska pelottaa motä niistä seuraa. Minä taas pelkään enemmän asioita, mitä seuraa jos ei ole avoin ja puhu rehellisesti.

        Sivusta totean, että osa meistä on kasvatettukin niin, että asioista ei puhuta. Osalle on opetettu, että puhuminen on se kaikkien pahin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta totean, että osa meistä on kasvatettukin niin, että asioista ei puhuta. Osalle on opetettu, että puhuminen on se kaikkien pahin.

        Tiedän. On ollut kumppaninakin niitä, joille vaikeneminen on kultaa. Mitään ei puhuta, edes kun olisi järkevempää puhua, kun vaieta.


      • Huitale kirjoitti:

        Tiedän. On ollut kumppaninakin niitä, joille vaikeneminen on kultaa. Mitään ei puhuta, edes kun olisi järkevempää puhua, kun vaieta.

        Itse taas edustan ihmistyyppiä, jonka ymmärrystä ei saa puolelleen muutoin, kun avoimuudella. Mitään mutistia en helposti edes halua ymmärtää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puolin ja toisin ja noin se on niin jos normaaleita ongelmia niin ei sen takia hylätä ja jos normaaleita ongelmia niin toisen tukena ja yhdessä ratkotaan ongelman tai ongelmat

        Eikö ole hieman kaksinaismoralistista selittää, että: "jos normaaleita ongelmia niin ei sen takia hylätä ja jos normaaleita ongelmia niin toisen tukena ja yhdessä ratkotaan ongelman tai ongelmat" ja sitten kuitenkin ajatella, että vaikkapa pettäminen on suhteen loppu. Ei se nyt niin kauhean epänormaali tapahtuma ole, vaikka väärin onkin .Mikä on normaalia ja mikä ei? Jos toinen on varastanut, niin onko se normaalia? Jos hän on tehnyt kavalluksen tai petoksen, onko se normaalia? Jos hän on vetänyt jotakuta turpaan, niin oko se normaalia? Jos hän on ajanut kännissä, onko se normaalia? Jos hän on pettänyt kännissä, onko se normaali ongelma? Mikä on normaalia ja siitä voi puhua ja sen takia ei hylätä ja se ratkotaan yhdessä ja mikä on liian epänormaalia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin riippuu onko normaaleita asioita vai kummallisuuksia

        Juuri tuo määrittelyhän johtaa siihen puhumattomuuteen. On olemassa normaaleita asioita ja kummallisuuksia ... jos oletat oman asiasi olevan toisen mielestä kummallisuus, niin eihän sitä silloin sanota. Mitä jyrkemmin se toinen ylipäänsä määrittää noita normaaleja ja kummallisia ja mitä kärkkäämmin hän niitä omia näkemyksiään toitottaa, niin sitä vaikeampaa on puhua mistään vähänkään hänen määritelmistään poikkeavasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu mitä salaa mut jos normaaleita asioita niin se on yhteinen asia ja ongelma kerro esimerkkejä

        Sanomatta jättäminen on salaamista vain jos on kysytty.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Tiedän. On ollut kumppaninakin niitä, joille vaikeneminen on kultaa. Mitään ei puhuta, edes kun olisi järkevempää puhua, kun vaieta.

        Mikä tai mitä asioita ei voi kertoa kumppanilleen niin ei kukaan halua menettää kumppaniaan sen takia ettei halua kertoa sille jotakin niin jos on tehnyt jotain tyhmää niin ehkä haluaa vähän aikaa miettiä miten sen kertois tai milloin sopiva hetki kertoa kun tietää että toinen pahoittaa siitä mielensä esim jos tiskaa ja rikkookin toiselle tärkeän astian ja lempi mukin vahingossa kun saippuaisilta sormilta tipahti ja meni rikki vahingossa niin tietää että toinen suuttuu ja sille tulee paha mieli


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä tai mitä asioita ei voi kertoa kumppanilleen niin ei kukaan halua menettää kumppaniaan sen takia ettei halua kertoa sille jotakin niin jos on tehnyt jotain tyhmää niin ehkä haluaa vähän aikaa miettiä miten sen kertois tai milloin sopiva hetki kertoa kun tietää että toinen pahoittaa siitä mielensä esim jos tiskaa ja rikkookin toiselle tärkeän astian ja lempi mukin vahingossa kun saippuaisilta sormilta tipahti ja meni rikki vahingossa niin tietää että toinen suuttuu ja sille tulee paha mieli

        Osa ihmisistä on kasvatettu olemaan kertomatta oikeastaan mitään. Esimerkiksi mun äitini on sellainen, että hän ei todellakaan omia ajatuksiaan julki tuo. Se ei vaan kuulu siihen miten hän toimii. Hän ei puhu, eikä myöskään pidä jos hänelle puhutaan henkilökohtaisempia asioista. "Hys, tuollaisista ei puhuta", sen olen kuullut lukemattomat kerrat elämässäni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö ole hieman kaksinaismoralistista selittää, että: "jos normaaleita ongelmia niin ei sen takia hylätä ja jos normaaleita ongelmia niin toisen tukena ja yhdessä ratkotaan ongelman tai ongelmat" ja sitten kuitenkin ajatella, että vaikkapa pettäminen on suhteen loppu. Ei se nyt niin kauhean epänormaali tapahtuma ole, vaikka väärin onkin .Mikä on normaalia ja mikä ei? Jos toinen on varastanut, niin onko se normaalia? Jos hän on tehnyt kavalluksen tai petoksen, onko se normaalia? Jos hän on vetänyt jotakuta turpaan, niin oko se normaalia? Jos hän on ajanut kännissä, onko se normaalia? Jos hän on pettänyt kännissä, onko se normaali ongelma? Mikä on normaalia ja siitä voi puhua ja sen takia ei hylätä ja se ratkotaan yhdessä ja mikä on liian epänormaalia?

        Pettäminen siitä ei tarvi edes keskustella se on eron paikka heti


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä tai mitä asioita ei voi kertoa kumppanilleen niin ei kukaan halua menettää kumppaniaan sen takia ettei halua kertoa sille jotakin niin jos on tehnyt jotain tyhmää niin ehkä haluaa vähän aikaa miettiä miten sen kertois tai milloin sopiva hetki kertoa kun tietää että toinen pahoittaa siitä mielensä esim jos tiskaa ja rikkookin toiselle tärkeän astian ja lempi mukin vahingossa kun saippuaisilta sormilta tipahti ja meni rikki vahingossa niin tietää että toinen suuttuu ja sille tulee paha mieli

        Ei mulla ole mitään mitä en voisi kertoa. En keksi ainuttakaan asiaa. Poikkeus kenenkään toisen yksityiset ja arkaluontoiset asiat, mutta itsestäni voin kertoa kaiken. Ei ole mitään hävettävää. Oon sinut elämäni ja menneitteni kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pettäminen siitä ei tarvi edes keskustella se on eron paikka heti

        Eli toisinsanoen sinulta tuo asia pitää salata ja valehdella sinulle siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri tuo määrittelyhän johtaa siihen puhumattomuuteen. On olemassa normaaleita asioita ja kummallisuuksia ... jos oletat oman asiasi olevan toisen mielestä kummallisuus, niin eihän sitä silloin sanota. Mitä jyrkemmin se toinen ylipäänsä määrittää noita normaaleja ja kummallisia ja mitä kärkkäämmin hän niitä omia näkemyksiään toitottaa, niin sitä vaikeampaa on puhua mistään vähänkään hänen määritelmistään poikkeavasta.

        No jos on kaksi samanlaista yhdessä ja jutut ja arvot samat niin kyllä he juttuun tulee ja ymmärtää toisiaan mut jos on kuin yö ja päivä niin tuleeko heistä edes paria ja nyt oli puhe normaaleista ihmisistä eli oikeista ihmisistä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos on kaksi samanlaista yhdessä ja jutut ja arvot samat niin kyllä he juttuun tulee ja ymmärtää toisiaan mut jos on kuin yö ja päivä niin tuleeko heistä edes paria ja nyt oli puhe normaaleista ihmisistä eli oikeista ihmisistä

        Vaan et sinä koskaan pääse noista toisen arvoista perille, jos vaadit toiselta liikaa. Ei se, että ihminen ei ala helposti omista ajatuksistaan avautumaan, kerro yhtään mitään hänen arvoistaan.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Ei mulla ole mitään mitä en voisi kertoa. En keksi ainuttakaan asiaa. Poikkeus kenenkään toisen yksityiset ja arkaluontoiset asiat, mutta itsestäni voin kertoa kaiken. Ei ole mitään hävettävää. Oon sinut elämäni ja menneitteni kanssa.

        Sama juttu mutta minä kerron kumppanilleni kaiken oli asia kuin asia ja jos en tiedä jotakin niin häneltä kysyn neuvoa ja jos kumpikaan ei tiedä niin yhdessä päätämme asian


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos on kaksi samanlaista yhdessä ja jutut ja arvot samat niin kyllä he juttuun tulee ja ymmärtää toisiaan mut jos on kuin yö ja päivä niin tuleeko heistä edes paria ja nyt oli puhe normaaleista ihmisistä eli oikeista ihmisistä

        Entäs jos toinen on pettänyt jossain edellisessä suhteessaan? Sittenhän hän on jo valmiiksi sysipaska ja hirveä ihminen, joten ei sitä ainakaan sinulle voi kertoa. Siinä tulee siis jo valmiiksi yksi luuranko, jota ei voi sinulle koskaan mainita. Vai oletko niin kaksinaismoralisti, että muita saa pettää, muttei sinua?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sama juttu mutta minä kerron kumppanilleni kaiken oli asia kuin asia ja jos en tiedä jotakin niin häneltä kysyn neuvoa ja jos kumpikaan ei tiedä niin yhdessä päätämme asian

        Juu. Yhdessä oppiminen on mukavaa. Ja tykkään myös oppia kumppaniltani. Olla avoin tiedolle jota hänellä on.


      • Anonyymi

        Aivan, eli sinulle pitää valehdella. Sen asetelmanhan sinä tuolla asenteellasi luot. Ei tuo saa ketään ainakaan totta puhumaan, sillä vaikka ei kanssasi suhteeseen halauisikaan, niin ei kukaan halua kuunnella tuollaista puhetta. Jos toivot rehellistä ja avointa ja luottamuksellista puhumista parisuhteessa, niin tuolla asenteella se ei ainakaan onnistu. Jos on jonkin asian suhteen noin agressiivinen, niin ei se luo halua puhua yhtään mistään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli toisinsanoen sinulta tuo asia pitää salata ja valehdella sinulle siitä.

        Tämä nyt on ihan silkkaa sitä itteään. Yleisen käsityksen mukaan pettäminen on väärin ja sen puolisoltaan salaaminen vielä enemmän väärin. Se tulee jossain vaiheessa ilmi joka tapauksessa ja siinä voi todella olla helvetti irti siinä vaiheessa kun tulee. Se että sinä sallit pettämisen itsellesi ja muille ei todellakaan tee siitä normaalia. Toinen pitää tuntea niin hyvin, ettei tee sellaista mitä tältä pitäisi salata, tai jos haluaa sellaista tehdä, niin erota ja etsiä sellainen ihminen jolta tekosiaan ei tarvitse salassa pitää. Mene suhteeseen sellaisena kuin olet, äläkä esitä pyhimystä sen seitsemää vuotta, ettet tuhlaa ja tuhoa muiden elämiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä nyt on ihan silkkaa sitä itteään. Yleisen käsityksen mukaan pettäminen on väärin ja sen puolisoltaan salaaminen vielä enemmän väärin. Se tulee jossain vaiheessa ilmi joka tapauksessa ja siinä voi todella olla helvetti irti siinä vaiheessa kun tulee. Se että sinä sallit pettämisen itsellesi ja muille ei todellakaan tee siitä normaalia. Toinen pitää tuntea niin hyvin, ettei tee sellaista mitä tältä pitäisi salata, tai jos haluaa sellaista tehdä, niin erota ja etsiä sellainen ihminen jolta tekosiaan ei tarvitse salassa pitää. Mene suhteeseen sellaisena kuin olet, äläkä esitä pyhimystä sen seitsemää vuotta, ettet tuhlaa ja tuhoa muiden elämiä.

        Tuo tulkinta on myös ihan sitä itseään. En ole sallinut mitään missään kenellekään. Vaan tuollainen asenne todellakin on varma keino siihen, että jos jotain tapahtuu, niin siitä valehdellaan. Ei kannata ihmetellä valehtelua, kun itse suorastaan kerjää sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä nyt on ihan silkkaa sitä itteään. Yleisen käsityksen mukaan pettäminen on väärin ja sen puolisoltaan salaaminen vielä enemmän väärin. Se tulee jossain vaiheessa ilmi joka tapauksessa ja siinä voi todella olla helvetti irti siinä vaiheessa kun tulee. Se että sinä sallit pettämisen itsellesi ja muille ei todellakaan tee siitä normaalia. Toinen pitää tuntea niin hyvin, ettei tee sellaista mitä tältä pitäisi salata, tai jos haluaa sellaista tehdä, niin erota ja etsiä sellainen ihminen jolta tekosiaan ei tarvitse salassa pitää. Mene suhteeseen sellaisena kuin olet, äläkä esitä pyhimystä sen seitsemää vuotta, ettet tuhlaa ja tuhoa muiden elämiä.

        Lisäksi vainoharh nosti taas pätään ja kuvittelet kirjoittelevasi jollekin tutullesi. Faktat ovat kuitenkin niin totaalisen pielessä, että kirjoitat ihan väärälle ihmiselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäksi vainoharh nosti taas pätään ja kuvittelet kirjoittelevasi jollekin tutullesi. Faktat ovat kuitenkin niin totaalisen pielessä, että kirjoitat ihan väärälle ihmiselle.

        Sanot että pettäminen ei ole epänormaalia l. se on mielestäsi normaalia. Kun ei tee typeryyksiä niin ei tarvitse valehdella ja kun etsii kaltaisensa ihmisen niin kaikki on hyvin, vielä kun opettelisi tuntemaan sen partnerin ennen vieraisiin sekaantumista, jos mitenkään viitsii vaivautua. Voisi ihan vähän joskus ajatella asioita etukäteenkin, eikä vain panna menemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanot että pettäminen ei ole epänormaalia l. se on mielestäsi normaalia. Kun ei tee typeryyksiä niin ei tarvitse valehdella ja kun etsii kaltaisensa ihmisen niin kaikki on hyvin, vielä kun opettelisi tuntemaan sen partnerin ennen vieraisiin sekaantumista, jos mitenkään viitsii vaivautua. Voisi ihan vähän joskus ajatella asioita etukäteenkin, eikä vain panna menemään.

        Kun tilastoja katsoo, niin eipä sitä kovin epänormaalina voi pitää. Kun se kerta ei ole ihmiselle epänormaalia käytöstä, niin normaaliahan se silloin on. Eikä tuo liity hyväksyttävyyteen mitenkään,. On varsin tavallista, että ihmiset pettävät, vaikka kaikki eivät petäkään. Se, että kutsuu pettämistä epänormaaliksi toiminnaksi, on sama kuin selittäisi silakan olevan epänormaalia ruokaa, vain koska ei itse pidä siitä. Ihmiset nyt tekevät monenmoista, mitä itse ei tulisi tehtyä, mutta ei siitä läheskään kaikki ole epänormaalia.

        Kaikki ihmiset tekevät typeryyksiä ja ovat tehneet elämässään typeryyksiä. Joka muuta väitää on typeryksen lisäksi vielä valehtelijakin. Ihmisestä taas ei hänen samankaltaisuuttaan tiedä, ennen kun hänet oppii tuntemaan, että tuo nyt on tuollaista turhanpäiväistä lässytystä. Toisene voi rakastua jo ennen kun hänet tuntee kunnolla ja rakkaus on sokea ja yltiöoptimistinen. Toinen voi ajatella (ja usein ajatteleekin), että eihän hän nyt minua ikinä pettäisi ja toinen voi ajatella (ja usein ajatteleekin) että tässäpä niin täydellinen, etten minä häntä ikinä pettäisi. Elämä voi sitten kuitenkin mennä toisinkin. Elämällä on joskus tapana mennä aivan toisin kuin on ajateltu.

        Moni pettäjä varmasti ajatteleekin etukäteen ja paljon ajatteleekin ja hartaasti ja pettää silti. Sellaista se elämä on ja ihminen on virheitä ja vikoja täynnä oleva olento.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun tilastoja katsoo, niin eipä sitä kovin epänormaalina voi pitää. Kun se kerta ei ole ihmiselle epänormaalia käytöstä, niin normaaliahan se silloin on. Eikä tuo liity hyväksyttävyyteen mitenkään,. On varsin tavallista, että ihmiset pettävät, vaikka kaikki eivät petäkään. Se, että kutsuu pettämistä epänormaaliksi toiminnaksi, on sama kuin selittäisi silakan olevan epänormaalia ruokaa, vain koska ei itse pidä siitä. Ihmiset nyt tekevät monenmoista, mitä itse ei tulisi tehtyä, mutta ei siitä läheskään kaikki ole epänormaalia.

        Kaikki ihmiset tekevät typeryyksiä ja ovat tehneet elämässään typeryyksiä. Joka muuta väitää on typeryksen lisäksi vielä valehtelijakin. Ihmisestä taas ei hänen samankaltaisuuttaan tiedä, ennen kun hänet oppii tuntemaan, että tuo nyt on tuollaista turhanpäiväistä lässytystä. Toisene voi rakastua jo ennen kun hänet tuntee kunnolla ja rakkaus on sokea ja yltiöoptimistinen. Toinen voi ajatella (ja usein ajatteleekin), että eihän hän nyt minua ikinä pettäisi ja toinen voi ajatella (ja usein ajatteleekin) että tässäpä niin täydellinen, etten minä häntä ikinä pettäisi. Elämä voi sitten kuitenkin mennä toisinkin. Elämällä on joskus tapana mennä aivan toisin kuin on ajateltu.

        Moni pettäjä varmasti ajatteleekin etukäteen ja paljon ajatteleekin ja hartaasti ja pettää silti. Sellaista se elämä on ja ihminen on virheitä ja vikoja täynnä oleva olento.

        Kyllä se kumppani nyt ihan tulisi tuntea, keskustella etukäteen siitä mikä on toiselle sopivaa. Rakkaus on pelkkää hormonien hyrinää, nykyihmisen olettaisi olevan älyllinen kehittyneemmillä aivojen osillaan päätöksiä tekevä olento. Voit ihan vaikka baarista päissäsi soittaa kumppanille etukäteen että onko nyt ok mennä toisen ihmisen kanssa säätämään, tai jos et luota itseesi, niin kirjoita vaikka permanenttitussilla hanuriin, että muistuta että kysyn puolisolta luvan. Kaikkia virheitä ei tarvitse tehdä itse, fiksu oppii muiden virheistä. Sellaista ei satuta josta välittää ja jos ei välitä niin voi jatkaa matkaa omillaan. Siihen viittaaminen, että itseään kunnioittaville ihmisille tulisi valehdella on täysin ala-arvoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kumppanilleen pitää saada puhua mistä vaan oli hyvää tai huonoa tai ongelmia niin kumppanille täytyy pystyä sanomaan ilman pelkoa kaikkea

        Just näin.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Niin minustakin. Puolin ja toisin. Kaikilla on mörköjä, mutta ne möröt voi jutella keskenään auki. Siihen muun muassa perustuu luottamus, olla ihminen jolle voi olla aito itsensä ja pelkäämättä, että hylätään.

        Näin pitäisi olla.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Muutamat ei riitä, ellei vastassa ole täysin sinut itsensä kanssa oleva, joka kertoo avoimesti ne vähemmän imartelevatkin ominaisuutensa. Niitä ihmisiä on vähän, minun lisäksi. 😄

        Sä ole mitään kertonut. Kenelle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puolin ja toisin ja noin se on niin jos normaaleita ongelmia niin ei sen takia hylätä ja jos normaaleita ongelmia niin toisen tukena ja yhdessä ratkotaan ongelman tai ongelmat

        Näin sen pitää olla. Muuten ei mitään suhdetta olekaan olemassa.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Jep. Mutta kaikki ei taaskaan ajattele, kuten sinä ja minä. Joillekin on vaikeampaa olla avoin ja sanoa rehellisesti ajatuksiaan, koska pelottaa motä niistä seuraa. Minä taas pelkään enemmän asioita, mitä seuraa jos ei ole avoin ja puhu rehellisesti.

        Juurikin näin. Miksi ihmiset jotkut eivät puhu ja kerro asioistaan?
        En ymmärrä. Itse kerron kaiken.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin riippuu onko normaaleita asioita vai kummallisuuksia

        No mitä niin kummallisuuksia voi olla?

        Kirjoita nyt ne asiasi tälle palstalle edes. Luen.

        Eikö ole raskasta ja samalla pinnallista ihme varjoelämää vetää jotain aivan hattararoolia, jos et ole läsnä oikeadti se kuka olet.

        Kerro. Kirjoita.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Tiedän. On ollut kumppaninakin niitä, joille vaikeneminen on kultaa. Mitään ei puhuta, edes kun olisi järkevempää puhua, kun vaieta.

        Tuttua. Juttu loppui sitten. Aivan turhaan.
        Arvoitukseksi jää. Kaikki. Ihminen. Vierineet vuodet.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Itse taas edustan ihmistyyppiä, jonka ymmärrystä ei saa puolelleen muutoin, kun avoimuudella. Mitään mutistia en helposti edes halua ymmärtää.

        No ei pysty olemaan ajatustenlukija. Suhde näivettyy eikä kehity. Junnaa paikallaan näennäisenä. Pinnallisena.
        Lopulta palaa pinna molemmilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö ole hieman kaksinaismoralistista selittää, että: "jos normaaleita ongelmia niin ei sen takia hylätä ja jos normaaleita ongelmia niin toisen tukena ja yhdessä ratkotaan ongelman tai ongelmat" ja sitten kuitenkin ajatella, että vaikkapa pettäminen on suhteen loppu. Ei se nyt niin kauhean epänormaali tapahtuma ole, vaikka väärin onkin .Mikä on normaalia ja mikä ei? Jos toinen on varastanut, niin onko se normaalia? Jos hän on tehnyt kavalluksen tai petoksen, onko se normaalia? Jos hän on vetänyt jotakuta turpaan, niin oko se normaalia? Jos hän on ajanut kännissä, onko se normaalia? Jos hän on pettänyt kännissä, onko se normaali ongelma? Mikä on normaalia ja siitä voi puhua ja sen takia ei hylätä ja se ratkotaan yhdessä ja mikä on liian epänormaalia?

        Riski otettava.
        Nuo kaikki mainitsemasi ovat - tosi aikuiselle - tuttuja teemoja. Ei mitään kaukaisia outouksia. Elämä on.

        Ne olisivat käsiteltävissä olevia elämän asioita. Eivät johtaisi eroon välttis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö ole hieman kaksinaismoralistista selittää, että: "jos normaaleita ongelmia niin ei sen takia hylätä ja jos normaaleita ongelmia niin toisen tukena ja yhdessä ratkotaan ongelman tai ongelmat" ja sitten kuitenkin ajatella, että vaikkapa pettäminen on suhteen loppu. Ei se nyt niin kauhean epänormaali tapahtuma ole, vaikka väärin onkin .Mikä on normaalia ja mikä ei? Jos toinen on varastanut, niin onko se normaalia? Jos hän on tehnyt kavalluksen tai petoksen, onko se normaalia? Jos hän on vetänyt jotakuta turpaan, niin oko se normaalia? Jos hän on ajanut kännissä, onko se normaalia? Jos hän on pettänyt kännissä, onko se normaali ongelma? Mikä on normaalia ja siitä voi puhua ja sen takia ei hylätä ja se ratkotaan yhdessä ja mikä on liian epänormaalia?

        Hyvin esitit asian.
        Voikun puhuisit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanomatta jättäminen on salaamista vain jos on kysytty.

        No tämä on sun elämä. Tuo asenne on jo se "verhot kiinni ja salaan". Oma valintadi.

        Noin et tule saamaan ketään läheistä elämääsi.

        Vain vaihtuvia ihastuksia.

        Sinä vanhenet.

        Kuinka rentoa olisi olla täysin vapaasti avoin jollekin omalle rakkaalle?

        Mieti loppuelämääsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se kumppani nyt ihan tulisi tuntea, keskustella etukäteen siitä mikä on toiselle sopivaa. Rakkaus on pelkkää hormonien hyrinää, nykyihmisen olettaisi olevan älyllinen kehittyneemmillä aivojen osillaan päätöksiä tekevä olento. Voit ihan vaikka baarista päissäsi soittaa kumppanille etukäteen että onko nyt ok mennä toisen ihmisen kanssa säätämään, tai jos et luota itseesi, niin kirjoita vaikka permanenttitussilla hanuriin, että muistuta että kysyn puolisolta luvan. Kaikkia virheitä ei tarvitse tehdä itse, fiksu oppii muiden virheistä. Sellaista ei satuta josta välittää ja jos ei välitä niin voi jatkaa matkaa omillaan. Siihen viittaaminen, että itseään kunnioittaville ihmisille tulisi valehdella on täysin ala-arvoista.

        Eipä se ole mahdollista tuntea ihmistä, ennen kuin sen tuntee. Ei ihmistä kuule täysin tunne neljänkymmenenvuoden avioliitonkaan jälkeen. Ihmiset voivat aina yllättää, itsensäkin. Ei kannata liikaa tuudittautua siihen, että kyllä minä tuon toisen tunnen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanomatta jättäminen on salaamista vain jos on kysytty.

        Ihme asenne: olet pelkuri ja tyrannisoit itse itseäsi. Eväät itseltäsi mahdollisuuden läheisyyteen ja hyväksyvään pysyvään rakkauteen.
        Miksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riski otettava.
        Nuo kaikki mainitsemasi ovat - tosi aikuiselle - tuttuja teemoja. Ei mitään kaukaisia outouksia. Elämä on.

        Ne olisivat käsiteltävissä olevia elämän asioita. Eivät johtaisi eroon välttis.

        Niinhän niiden kuuluisi olla, varsinkin jos selittää, että kaikesta voi puhua ja asioita ratkoa. Van ei näkynyt Välikselle noin oleva, mutta ei se varsinaisesti yllätyksenä tullut. Kun kaikki mitä elämään kuuluu on vierasta, niin silloin se on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvin esitit asian.
        Voikun puhuisit.

        No mistähän mun tässä nyt pitäisi puhua ja kenelle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kotoa ei saa niin eikö sitten sooloilla eli masturbuoidaan ja kai siihen joku syy on kun kotona ei saa omalta kumppanilta eli eikö silloin ole aihetta kysyä kumppanilta mistä kiikastaa ja ratkoa yhdessä ongelman

        Ei voi, jos se toinen ei puhu. Ei puhu. Ei puhu. Ei puhu.

        Vaikka se toinen haluisi kuinka paljon tietää, ymmärtää ja antaa anteeksi, selvitellä, parantaa yhteiselämää, tehdä itsekin parannuksia, ryhtiliikettä, seksiliikettä, roolileikkejä, kotitaloushommia, mitä tahansa.

        Mutta jos ei tiedä!!!
        Jos et kerro!!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihme asenne: olet pelkuri ja tyrannisoit itse itseäsi. Eväät itseltäsi mahdollisuuden läheisyyteen ja hyväksyvään pysyvään rakkauteen.
        Miksi?

        Ei vaan normaali asenne. Ei asioista yleensä puhuta, jollei niistä puhuta. Ihan jokainen jättää kertomatta itsestään lukemattomia asioita, vaikka ei niitä sen kummemmin salaa. Ihminen kuin ihminen jättää itsestään enemmän kertomatta, kuin kertoo. Niistä asioista kerrotaan sitten, kun ne tulevat puheeksi tai mieleen ja valtaosa asioistahan ei koskaan muuten vana tule mieleen. Jos nyt ei vaikka ole kertonut, ettei tykkää ostereista tai etänoista, kun ei ole koskaan mistään sen tyyppisestä puhuttukaan, niin ei sitä silloin salattu ole. Olisi hyvin epänormaalia kertoa itsestään kaikki, eikä sellaista itsestä kertovaa monologia kukaan täysijäskinen ihminen jaksaisi eikä jäisi kuuntelemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monihan pettää siitäkin syystä, että on jotakin mitä kotoa ei saa tai jotakin mitä ei kehtaa kotona pyytää. Toisinaan ovat ilmeisesti ihan oikeassakin ja tiedän sellaisiakin pareja, joille ero on tullut siitä jonkin vähän erilaisen seksuaalisen tarpeen kertomisesta, eikä siitä pettämisestä. Eikä nyt puhuta eden mistään erityisen pervoista tarpeista, vaan ihan vaan asioista, joita toinen osapuoli ei ole ollut valmis edes käsittelemään ajatuksen tasolla.

        Miksi ei kehtaa pyytää?

        Eli ongelma on omasi?

        Et anna edes mahdollisuutta sille toiselle, koska et kerro itsestäsi juuri mitään.

        Nyt sanoit vastauksen itse itsellesi.

        ---------‐-----------------------------------------------------

        Et kerro. Et pyydä. Et anna itseäsi toiselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ei kehtaa pyytää?

        Eli ongelma on omasi?

        Et anna edes mahdollisuutta sille toiselle, koska et kerro itsestäsi juuri mitään.

        Nyt sanoit vastauksen itse itsellesi.

        ---------‐-----------------------------------------------------

        Et kerro. Et pyydä. Et anna itseäsi toiselle.

        No mitä noita juttuja on lukenut, niin iso syy on esimerkiksi se, että pelätään toisen aenteen itseä kohtana muuttuvan, jos kertoo. Kannattaa lukea noita ihmisten kertomuksia, jos kiinnostaa ymmärtää heidän syitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä se nopeasti selviää muutamilla treffeillä niin arvo maailma ja jutut täytyy täsmätä tai en tiedä en ole mikään treffi expertti eli en ole kokenut treffailija

        Ehei. Vuosia voit olla autuaan tietämätön, mitä rakkaasi toivoo ja haluaa, koska ei puhu. Ei kerro. Ei jaa.
        Ei antaudu kokonaan.

        Ja taas turha ero.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama juttu mutta minä kerron kumppanilleni kaiken oli asia kuin asia ja jos en tiedä jotakin niin häneltä kysyn neuvoa ja jos kumpikaan ei tiedä niin yhdessä päätämme asian

        Ihanasti kirjoitettu. Tätä on se hyvä parisuhde.
        Yhdrssä.
        Todella viisaasti kirjoitettu.
        Kiitos kommentista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei vaan normaali asenne. Ei asioista yleensä puhuta, jollei niistä puhuta. Ihan jokainen jättää kertomatta itsestään lukemattomia asioita, vaikka ei niitä sen kummemmin salaa. Ihminen kuin ihminen jättää itsestään enemmän kertomatta, kuin kertoo. Niistä asioista kerrotaan sitten, kun ne tulevat puheeksi tai mieleen ja valtaosa asioistahan ei koskaan muuten vana tule mieleen. Jos nyt ei vaikka ole kertonut, ettei tykkää ostereista tai etänoista, kun ei ole koskaan mistään sen tyyppisestä puhuttukaan, niin ei sitä silloin salattu ole. Olisi hyvin epänormaalia kertoa itsestään kaikki, eikä sellaista itsestä kertovaa monologia kukaan täysijäskinen ihminen jaksaisi eikä jäisi kuuntelemaan.

        Ai sä jätät kertomatta jos sul on joku HIV ku just siit ei ollu puhetta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai sä jätät kertomatta jos sul on joku HIV ku just siit ei ollu puhetta?

        En minä tietenkään sinusta tiedä, mutta tuo lienee asia, joka jokaisella normaallilla yksilöllä kyllä käy mielessä, jos seksin harrastamisesta tulee puhe. Luulisi jokaisen normaalin yksilön (siis myös sen, jolla ei sitä hiv:ä ole), keskustelevan partnerin kanssa sukupuolitaudeista ennen seksi harrastamista. Sinulle nuo sitten ilmeisesti eivät käy mielessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai sä jätät kertomatta jos sul on joku HIV ku just siit ei ollu puhetta?

        Minulla on myös käsitys, että lakikin jo ottaa kantaa tuollaisiin asiohin. Vaan siis ehkä tuokin on sinulle täysin tuntematon asia.


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Eikä heistä kaikki ole rakkaudesta edes parisuhteessa, vaan sekin on vain olemassa omia tarpeita varten. Ei toisen.

        Asunnonsaanti, vuokra, sähkö.

        Siinä hyviä syitä parisuhteeseen koukuttamiseen.

        Paneskelu uupuu ja nuokkuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kumppanilleen pitää saada puhua mistä vaan oli hyvää tai huonoa tai ongelmia niin kumppanille täytyy pystyä sanomaan ilman pelkoa kaikkea

        On niitäkin joille on mahdotonta puhua kun heillä on ongelma itsessään.


    • Anonyymi

      Koira kannattaa opettaa tuijottamaan sokeripalaa nenänsä päällä silmät kierossa, ei sillä oikeasti tee mieli syödä sitä. Esittää vaan.

      AV

    • Tavalla tai toisella pettämisessä on aina taustalla henkinen kyvyttömyys ratkaista ongelmia. Oma suhde voi tuntua esim. kylmältä, etäiseltä, yksinäiseltä, tylsältä, alistavalta tai itsellä on jotain ratkaisemattomia traumoja. Sen sijaan, että lähtisi etsimään keinoja parantaa omaa suhdetta, työstämään omia traumoja tai miettimään olisiko ero paras ratkaisu, moni päätyy paikkaamaan ongelmaa hakemalla ratkaisua suhteen ulkopuolelta, koska se on se helpompi tie. Toiselta ihmiseltä saa nopeasti sitä, mitä kaipaa. Huomiota, kuuntelevaa korvaa, polttavan intohimoista seksiä, jännitystä, lämpöä. On inhimillistä kaivata näitä asioita elämäänsä. Pettäminen ei kuitenkaan ratkaise yhtään mitään, vaan ongelmat tyypillisesti moninkertaistuvat.

      Kun ei ole kykyä eikä uskallusta tunnustaa ongelmia ja ryhtyä ratkomaan niitä, niin sitten sitä löytää itsensä tilanteesta, jossa on tullut satuttaneeksi pahimmillaan useita ihmisiä (myös itseään) ja pari perhettäkin on rikottu siinä samalla.

      • Anonyymi

        Mutta eikö kumpåanilta tai puolisolta saa sitä mitä kaipaa ja jos jokin ongelma niin eikö silloin puhuta siitä kumppanilleen ja yritetä ratkoa ongelmaa yhdessä niin riippuu mikä on ongelma joko se ratkotaan yhdessä tai erotaan mut ei pettäminen käy mielessä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta eikö kumpåanilta tai puolisolta saa sitä mitä kaipaa ja jos jokin ongelma niin eikö silloin puhuta siitä kumppanilleen ja yritetä ratkoa ongelmaa yhdessä niin riippuu mikä on ongelma joko se ratkotaan yhdessä tai erotaan mut ei pettäminen käy mielessä

        Ei aina saa. Itse ihastuin naiseen, koska erilainen ihminen ja eri sukupuoltakin kuin kumppanini. En silti missään vaiheessa edes harkinnut pettämistä. Hyväksyin, että biseksuaalisuuttani ihastuin naiseen ja ihmiseen, jollainen vetoaa minuun. Mutta käsittelen ne tunteet itsekseni ja ääneenkin.

        Sitten ne on käsitelty. Eikä tarvitse mitään pettämisiä ja jättämisiä. Riittää, kun myöntää mitä ja miksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta eikö kumpåanilta tai puolisolta saa sitä mitä kaipaa ja jos jokin ongelma niin eikö silloin puhuta siitä kumppanilleen ja yritetä ratkoa ongelmaa yhdessä niin riippuu mikä on ongelma joko se ratkotaan yhdessä tai erotaan mut ei pettäminen käy mielessä

        Ihannetilanteessa tietenkin ongelmat pyritään ratkaisemaan yhdessä eikä lähdetä pettämään, mutta ihminen tekee joskus huonoja päätöksiä. Pettäminen on tekona loukkaava, rikkova ja jopa julma, mutta eivät kaikki pettäjät pahoja ihmisiä ole. Heiltä vain puuttuu työkalut toimia toisella tavalla. Se ei tietenkään oikeuta mihinkään eikä tee pettämisestä yhtään vähemmän tuomittavaa, mutta me ihmiset olemme joskus aika keskeneräisiä olentoja. Harva meistä osaa toimia aina oikein. Me teemme virheitä, satutamme toisia. Se on surullista, jopa traagista, mutta samalla myös kipeätkin kokemukset voivat olla arvokkaita kokemuksia matkalla ehemämpään itseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta eikö kumpåanilta tai puolisolta saa sitä mitä kaipaa ja jos jokin ongelma niin eikö silloin puhuta siitä kumppanilleen ja yritetä ratkoa ongelmaa yhdessä niin riippuu mikä on ongelma joko se ratkotaan yhdessä tai erotaan mut ei pettäminen käy mielessä

        Eli nytko olet jo ajatuspoliisikin? Jo pelkkä ajatteleminen on anteeksiantamaton rikos, eli jo pelkkä ajatuskin pitää salata sinulta ja valehdella olemattomaksi. Ei tuokaan tervettä ole, sillä ajatuksiahan valtaosalla ihmisistä riittää ja jokaisessa suhteessa on hyvät ja huonot hetkensä.


      • Huitale kirjoitti:

        Ei aina saa. Itse ihastuin naiseen, koska erilainen ihminen ja eri sukupuoltakin kuin kumppanini. En silti missään vaiheessa edes harkinnut pettämistä. Hyväksyin, että biseksuaalisuuttani ihastuin naiseen ja ihmiseen, jollainen vetoaa minuun. Mutta käsittelen ne tunteet itsekseni ja ääneenkin.

        Sitten ne on käsitelty. Eikä tarvitse mitään pettämisiä ja jättämisiä. Riittää, kun myöntää mitä ja miksi.

        Ja yhä edelleen, vaikken enää ole ihastunut ja hullaantunut, muistan hänet hyvänä tunteena ja ihmisenä josta pidän. Jäi mukava muistijälki.

        Ja jos hänet jossain näkisin, varmaan nousisi hymy huulille ja lämmin ajatus, mutta ilman romanttisia juttuja tms. Hän oli mulle tärkeä tienviitta itseeni.


      • Anonyymi
        Aletheias kirjoitti:

        Ihannetilanteessa tietenkin ongelmat pyritään ratkaisemaan yhdessä eikä lähdetä pettämään, mutta ihminen tekee joskus huonoja päätöksiä. Pettäminen on tekona loukkaava, rikkova ja jopa julma, mutta eivät kaikki pettäjät pahoja ihmisiä ole. Heiltä vain puuttuu työkalut toimia toisella tavalla. Se ei tietenkään oikeuta mihinkään eikä tee pettämisestä yhtään vähemmän tuomittavaa, mutta me ihmiset olemme joskus aika keskeneräisiä olentoja. Harva meistä osaa toimia aina oikein. Me teemme virheitä, satutamme toisia. Se on surullista, jopa traagista, mutta samalla myös kipeätkin kokemukset voivat olla arvokkaita kokemuksia matkalla ehemämpään itseen.

        Olenko noin poikkeava ihminen ei minulle ole koskaan tullut mieleenkään pettää ja jos riitaa tulee niin haluan päästä miettimään ja sit rupeaa omaa tuntoa kolkuttamaan että teinkö riitaa aiheetta ja sit haluaa sopia riitaa mut ei minulle pettäminen tule mieleen vaan mieleen tulee miten sovinnon tekisi


      • Anonyymi
        Aletheias kirjoitti:

        Ihannetilanteessa tietenkin ongelmat pyritään ratkaisemaan yhdessä eikä lähdetä pettämään, mutta ihminen tekee joskus huonoja päätöksiä. Pettäminen on tekona loukkaava, rikkova ja jopa julma, mutta eivät kaikki pettäjät pahoja ihmisiä ole. Heiltä vain puuttuu työkalut toimia toisella tavalla. Se ei tietenkään oikeuta mihinkään eikä tee pettämisestä yhtään vähemmän tuomittavaa, mutta me ihmiset olemme joskus aika keskeneräisiä olentoja. Harva meistä osaa toimia aina oikein. Me teemme virheitä, satutamme toisia. Se on surullista, jopa traagista, mutta samalla myös kipeätkin kokemukset voivat olla arvokkaita kokemuksia matkalla ehemämpään itseen.

        Eli ei pettäjät on pahoja ihmisiä ja pettäjät kunnon ihmisiä minä olen erimieltä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olenko noin poikkeava ihminen ei minulle ole koskaan tullut mieleenkään pettää ja jos riitaa tulee niin haluan päästä miettimään ja sit rupeaa omaa tuntoa kolkuttamaan että teinkö riitaa aiheetta ja sit haluaa sopia riitaa mut ei minulle pettäminen tule mieleen vaan mieleen tulee miten sovinnon tekisi

        Et ole poikkeava, mutta ei meitä tällaisia paljoa ole. Minullekaan ei ole koskaan tullut pettäminen edes mieleen, koska en mä edes näe muita tarjokkaita, kun olen parisuhteessa. Jos mulle joskus sellaisia tunteita tulisi, niin suhteessa olisi jotain jo korjaamattomasti pielessä. Vaan valtaosa ihmisistä ei ole tällaisia. Valtaosalle ihastuksia tulee ja menee ja toisinaan käy erilaisia asioita mielessä. Se ero on heille sitten siinä, että toimiiko sen ajatuksen mukaan vai ei.

        Vaan ajatuspoliisin homma on varsin paskamainen ja epäreilukin. Ei ihminen useinkaan ajatuksilleen mitään mahda ja se käytännön tekemisen taso on se ratkaiseva valtaosalle. Lisäksi, jos kieltää ajatukset ja ajattelemisen toiselta, niin voi olla suht varma, että hän tulee valehtelemaaan ja salailemaan. Mä henkilökohtaisesti otan mielummin sen totuuden, vaikken siitä tykkäisikään. Valehtelu on mulle paljon pahempi juttu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olenko noin poikkeava ihminen ei minulle ole koskaan tullut mieleenkään pettää ja jos riitaa tulee niin haluan päästä miettimään ja sit rupeaa omaa tuntoa kolkuttamaan että teinkö riitaa aiheetta ja sit haluaa sopia riitaa mut ei minulle pettäminen tule mieleen vaan mieleen tulee miten sovinnon tekisi

        Et ole poikkeava. Eivät kaikki ihmiset petä tietenkään, mutta pettäminen on melko yleistä.

        Hienoa, jos sinä olet osannut ratkaista asiat muulla tavoin kuin pettämällä. Pettäminen on ihan aina huono valinta.


      • Huitale kirjoitti:

        Ja yhä edelleen, vaikken enää ole ihastunut ja hullaantunut, muistan hänet hyvänä tunteena ja ihmisenä josta pidän. Jäi mukava muistijälki.

        Ja jos hänet jossain näkisin, varmaan nousisi hymy huulille ja lämmin ajatus, mutta ilman romanttisia juttuja tms. Hän oli mulle tärkeä tienviitta itseeni.

        Käsittelet todella upeasti tuota asiaa. Ei takuulla ole ollut helppo tie käydä läpi kaikkia noita tunteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli ei pettäjät on pahoja ihmisiä ja pettäjät kunnon ihmisiä minä olen erimieltä

        Eli toinen, jota rakasta ja joka on ollut maailiman upein ihminen muuttuu täysin sysipaskaksi pahaksi ihmiseksi, jos pettää. Hieman ristiriitaista ajattelua. Viha on normaali reaktio ja raivokin ja pettymys tietysti ja se sattuu, mutta ei se ihminen siitä muutu sillä tasolla, että hyvät asiat hänestä katoaisivat.


      • Anonyymi
        Aletheias kirjoitti:

        Et ole poikkeava. Eivät kaikki ihmiset petä tietenkään, mutta pettäminen on melko yleistä.

        Hienoa, jos sinä olet osannut ratkaista asiat muulla tavoin kuin pettämällä. Pettäminen on ihan aina huono valinta.

        Totta korkeastikoulutetuissa on paljon luopioita eli pettäjiä mut pettämistä en ymmärrä en rakkaudessa en sodassa en rikoksissa en missään ymmärrä pettämistä


      • Anonyymi
        Aletheias kirjoitti:

        Et ole poikkeava. Eivät kaikki ihmiset petä tietenkään, mutta pettäminen on melko yleistä.

        Hienoa, jos sinä olet osannut ratkaista asiat muulla tavoin kuin pettämällä. Pettäminen on ihan aina huono valinta.

        Tiedän moni pettää heti kun selkänsä käännät niin puukottaa heti selkään ja totta jos ei ole verisukulainen niin luottaan ei pysty


      • Aletheias kirjoitti:

        Käsittelet todella upeasti tuota asiaa. Ei takuulla ole ollut helppo tie käydä läpi kaikkia noita tunteita.

        Ei se helppoa ollut, ei todellakaan. Jossain määrin hyvin tuskainen matka. Mutta tunnen tämän olleen tärkeä etappi elämässäni ja opin ymmärtämään itseäni. Sain myös monta lukkoa auki käsitellessäni tunteitani.

        Enkä enää tunne tuskaakaan, se on muuttunut seesteiseksi itsetuntemukseksi. 😊


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta korkeastikoulutetuissa on paljon luopioita eli pettäjiä mut pettämistä en ymmärrä en rakkaudessa en sodassa en rikoksissa en missään ymmärrä pettämistä

        Kyllä ne tuppaavat olemaan ihan yhtälailla, jos ei jopa enemmän, ne kouluttamattomat, jotka pettävät. Itse olen juuri noihin peruskoulu ja varsinkin amispohjaisiin pettureihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli toinen, jota rakasta ja joka on ollut maailiman upein ihminen muuttuu täysin sysipaskaksi pahaksi ihmiseksi, jos pettää. Hieman ristiriitaista ajattelua. Viha on normaali reaktio ja raivokin ja pettymys tietysti ja se sattuu, mutta ei se ihminen siitä muutu sillä tasolla, että hyvät asiat hänestä katoaisivat.

        Sanotaan että pettäjä on rakkain ihminen ja rakastaa sitä ja anteeksi antaa ja palvoo sitä mutta antaa sille kaksi vaihtoehtoa joko lähtee itse ulko ovesta ulos ja pois elämästäni tai lähtee väkivalloin ikkunasta pihalle mutta lähtee ja ero astuu voimaan heti en tiedä miten sen enään kerron rakastaisin sitä yli kaiken palvoisin sitä tekisin kaikkeni sen eteen antaisin kaiken sille jumaloin sitä mutta erotaan sillä sekunnilla eikä kuulu minun elämääni enään koskaan ei koskaan ei ikinä ja sen takaan kautta kiven ja kannon että lähtee niin lähtee hyvällä tai pahalla mutta lähtee oli kuka tykkäs


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanotaan että pettäjä on rakkain ihminen ja rakastaa sitä ja anteeksi antaa ja palvoo sitä mutta antaa sille kaksi vaihtoehtoa joko lähtee itse ulko ovesta ulos ja pois elämästäni tai lähtee väkivalloin ikkunasta pihalle mutta lähtee ja ero astuu voimaan heti en tiedä miten sen enään kerron rakastaisin sitä yli kaiken palvoisin sitä tekisin kaikkeni sen eteen antaisin kaiken sille jumaloin sitä mutta erotaan sillä sekunnilla eikä kuulu minun elämääni enään koskaan ei koskaan ei ikinä ja sen takaan kautta kiven ja kannon että lähtee niin lähtee hyvällä tai pahalla mutta lähtee oli kuka tykkäs

        Niin, eli et siis koskaan rakastanut ja olet jopa väkivaltainen. Sinulle kannattaa siis valehdella, ei puhua totta, jos joskus sattuu mokaamaan. Varmasti kannattaa kaikki muutkin mokat varmuuden vuoksi salata, vaikka ei koskaan pettäisikään. Eihän sitä voi tietää mistä kaikesta sä heittäydytkin väkivaltaiseksi. Turvallisempaa olla kertomatta mitään ja valehdella kaikesta, myös ajatuksistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanotaan että pettäjä on rakkain ihminen ja rakastaa sitä ja anteeksi antaa ja palvoo sitä mutta antaa sille kaksi vaihtoehtoa joko lähtee itse ulko ovesta ulos ja pois elämästäni tai lähtee väkivalloin ikkunasta pihalle mutta lähtee ja ero astuu voimaan heti en tiedä miten sen enään kerron rakastaisin sitä yli kaiken palvoisin sitä tekisin kaikkeni sen eteen antaisin kaiken sille jumaloin sitä mutta erotaan sillä sekunnilla eikä kuulu minun elämääni enään koskaan ei koskaan ei ikinä ja sen takaan kautta kiven ja kannon että lähtee niin lähtee hyvällä tai pahalla mutta lähtee oli kuka tykkäs

        Itse en siis koskaan ole ketään pettänyt, mutta eräs eksäni oli ajatuksissaan lähes identtinen noide ajatustesi kanssa. Hän oli myös tolkuttoman mustasukkainen ja jossain määrin vainoharhainenkin niiden ajatustensa kanssa. Hän todellakin sai minut salaamaan ihan kaiken ja tappoi kaiken mielenkiintoni ja haluni kertoa mitään ja puhua mistään. Mä sulkeuduin ihan totaalisesti ja salasin kaiken.


      • Huitale kirjoitti:

        Ei se helppoa ollut, ei todellakaan. Jossain määrin hyvin tuskainen matka. Mutta tunnen tämän olleen tärkeä etappi elämässäni ja opin ymmärtämään itseäni. Sain myös monta lukkoa auki käsitellessäni tunteitani.

        Enkä enää tunne tuskaakaan, se on muuttunut seesteiseksi itsetuntemukseksi. 😊

        Olet joutunut käymään asiaa läpi monesta näkökulmasta, et vain siitä, että olet ihastunut toiseen. Voin kuvitella, että siinä on sydämen ja pään läpi virrannut monenlaista tunnetta.

        Mahtavaa kuulla, miten olet saanut lukkoja auki ja oppinut tuntemaan itseäsi paremmin 😊 Se on paras palkinto siitä, että on uskaltanut kohdata omat tunteensa ja kahlata niiden läpi. Ihailtavan pelotonta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ne tuppaavat olemaan ihan yhtälailla, jos ei jopa enemmän, ne kouluttamattomat, jotka pettävät. Itse olen juuri noihin peruskoulu ja varsinkin amispohjaisiin pettureihin.

        Korkeastikoulutetut on jännä ihmisii ja jännä elämä ei yhtään korkeastikoulutettua joka ei pettäis tai tekis jänniä asioita no korkeastikoulutetuist ei saa mitään hyvää eikä hyvää kumppania


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korkeastikoulutetut on jännä ihmisii ja jännä elämä ei yhtään korkeastikoulutettua joka ei pettäis tai tekis jänniä asioita no korkeastikoulutetuist ei saa mitään hyvää eikä hyvää kumppania

        Kyllä ne jännemmät yksilöt tuppaavat olemaan siellä spektrin aivan toisessa päässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanotaan että pettäjä on rakkain ihminen ja rakastaa sitä ja anteeksi antaa ja palvoo sitä mutta antaa sille kaksi vaihtoehtoa joko lähtee itse ulko ovesta ulos ja pois elämästäni tai lähtee väkivalloin ikkunasta pihalle mutta lähtee ja ero astuu voimaan heti en tiedä miten sen enään kerron rakastaisin sitä yli kaiken palvoisin sitä tekisin kaikkeni sen eteen antaisin kaiken sille jumaloin sitä mutta erotaan sillä sekunnilla eikä kuulu minun elämääni enään koskaan ei koskaan ei ikinä ja sen takaan kautta kiven ja kannon että lähtee niin lähtee hyvällä tai pahalla mutta lähtee oli kuka tykkäs

        Luuletko muuten, että tuo asenne saa toisen helpostikin kertomaan vaikkapa niistä mahdollisista pettämisajatuksistaan. Monihan havahtuu siihen, että suhteessa ovat asiat pielessä, kun tulee pettämisajatuksia. Sitten voi tulla tarve korjatat niitä suhtene ongelmakohtia. Vaan miten ihmeessä se voisi kanssasi onnistua, kun ei sinulle voi puhua rehellisesti ja avoimesti?


      • Aletheias kirjoitti:

        Olet joutunut käymään asiaa läpi monesta näkökulmasta, et vain siitä, että olet ihastunut toiseen. Voin kuvitella, että siinä on sydämen ja pään läpi virrannut monenlaista tunnetta.

        Mahtavaa kuulla, miten olet saanut lukkoja auki ja oppinut tuntemaan itseäsi paremmin 😊 Se on paras palkinto siitä, että on uskaltanut kohdata omat tunteensa ja kahlata niiden läpi. Ihailtavan pelotonta!

        Vuoristorataa, itkua ja naurua. 🙂

        Kauheinta oli tyhjyys. Tunne tunteiden joukossa.

        Joo, sanoisin että hienointa ihmisen elämässä on se tunteiden kirjo. Ja kun nousee ikään kuin pohjalta pintaan. Ja vetää happea pitkän pidättelyn jälkeen viimein keuhkot täyteen. 😅


      • Huitale kirjoitti:

        Vuoristorataa, itkua ja naurua. 🙂

        Kauheinta oli tyhjyys. Tunne tunteiden joukossa.

        Joo, sanoisin että hienointa ihmisen elämässä on se tunteiden kirjo. Ja kun nousee ikään kuin pohjalta pintaan. Ja vetää happea pitkän pidättelyn jälkeen viimein keuhkot täyteen. 😅

        Olet sinä melkoisessa myllerryksessä ollut ❤️

        Olet oikeassa tuosta tyhjyyden tunteesta. Se tuntuu niin ontolta, niin kylmältä, niin näköalattomalta. Mieluummin värejä, vaikka niitä synkeämpiäkin välillä, mutta en halua olla kuollut sisältä. Ehkä tyhjyys on jonkinlainen psyyken tapa antaa mielelle hetken lepoa liian suurilta tunteilta..

        Mahtava vertauskuva tuo, että pitkän pidättelyn jälkeen pääsee vetämään happea! 🤗


      • Aletheias kirjoitti:

        Olet sinä melkoisessa myllerryksessä ollut ❤️

        Olet oikeassa tuosta tyhjyyden tunteesta. Se tuntuu niin ontolta, niin kylmältä, niin näköalattomalta. Mieluummin värejä, vaikka niitä synkeämpiäkin välillä, mutta en halua olla kuollut sisältä. Ehkä tyhjyys on jonkinlainen psyyken tapa antaa mielelle hetken lepoa liian suurilta tunteilta..

        Mahtava vertauskuva tuo, että pitkän pidättelyn jälkeen pääsee vetämään happea! 🤗

        Kait elämä heittelee meille ihmisiä ja tilanteita eteen, jotta jotain opitaankin tällä taivalluksella. Kelle mitäkin. 🤗

        Tai mä haluan nähdä elämän oppimismatkana alusta loppuun.


      • Huitale kirjoitti:

        Kait elämä heittelee meille ihmisiä ja tilanteita eteen, jotta jotain opitaankin tällä taivalluksella. Kelle mitäkin. 🤗

        Tai mä haluan nähdä elämän oppimismatkana alusta loppuun.

        Tuo on lohduttava ajatus 😊 Hetki sitten sanoin eräälle, miten pelkään jääväni ikuisesti rikkinäiseksi ja hän sanoi, että olemme kaikki enemmän tai vähemmän rikki, omalla tavallamme. Ja sitähän se ihmisen elo on, keskeneräisyyttä, ajoittain seesteistä, toisinaan myrskyä, joskus surua, joskus onnea.. Välillä saa itseensä kosketuksen ja on hyvä olla itsessään, mutta elämä saattaa heittää yllätyksiä ja sitten sitä taas hetken tasapainottelee ennen kuin elämä asettuu uomiinsa. Olisihan se aika tylsääkin, jos olisi pelkkää tasaista maastoa tästä ikuisuuteen 😁


      • Huitale kirjoitti:

        Kait elämä heittelee meille ihmisiä ja tilanteita eteen, jotta jotain opitaankin tällä taivalluksella. Kelle mitäkin. 🤗

        Tai mä haluan nähdä elämän oppimismatkana alusta loppuun.

        Ihana ajattelutapa. ❣️


      • Jännäjenna kirjoitti:

        Ihana ajattelutapa. ❣️

        Harvoin kuulen tuollasta ajattelutavastani, joten kiitos. 😊


      • Aletheias kirjoitti:

        Tuo on lohduttava ajatus 😊 Hetki sitten sanoin eräälle, miten pelkään jääväni ikuisesti rikkinäiseksi ja hän sanoi, että olemme kaikki enemmän tai vähemmän rikki, omalla tavallamme. Ja sitähän se ihmisen elo on, keskeneräisyyttä, ajoittain seesteistä, toisinaan myrskyä, joskus surua, joskus onnea.. Välillä saa itseensä kosketuksen ja on hyvä olla itsessään, mutta elämä saattaa heittää yllätyksiä ja sitten sitä taas hetken tasapainottelee ennen kuin elämä asettuu uomiinsa. Olisihan se aika tylsääkin, jos olisi pelkkää tasaista maastoa tästä ikuisuuteen 😁

        Rikkinäisyydestäkään ei välttämättä tule ongelmaa, kun hyväksyy sen. Oon omalla kohdallani huomannut, että mitä enemmän pelkään omaa keskeneräisyyttäni ja kipupisteitäni, rikkinäisiä kohtiani, sen vaikeampaa mulla on.

        Kun toteen, joo näin on niitä löytyy, huomaan voivani paremmin ja en enää ahdistu ja ahdista itseäni niillä, vaan haen pehmeämpää tapaa käsitellä niitä ja selvitä niitten kanssa arjessa. Tulee joku tilanne mikä ahdistaa, niin jäsentelen joo tämä on nyt tätä. Tää on mulle epämukava juttu, mutta otan asenteen jolla pehmennän oloani, selviän tästä.

        Keskityn ehkä enemmän kuuntelemaan reagtioitani ja käytän itseni rauhottelu työkalujani, jotta pääsen läpi tiukan paikan, prosessoin vielä jälkipyykkinä miten meni. Teen huomioita olostani ja metodeistani selviytyä epämukavista tilanteista. Niin opin käsittelemään niitä.


      • Huitale kirjoitti:

        Rikkinäisyydestäkään ei välttämättä tule ongelmaa, kun hyväksyy sen. Oon omalla kohdallani huomannut, että mitä enemmän pelkään omaa keskeneräisyyttäni ja kipupisteitäni, rikkinäisiä kohtiani, sen vaikeampaa mulla on.

        Kun toteen, joo näin on niitä löytyy, huomaan voivani paremmin ja en enää ahdistu ja ahdista itseäni niillä, vaan haen pehmeämpää tapaa käsitellä niitä ja selvitä niitten kanssa arjessa. Tulee joku tilanne mikä ahdistaa, niin jäsentelen joo tämä on nyt tätä. Tää on mulle epämukava juttu, mutta otan asenteen jolla pehmennän oloani, selviän tästä.

        Keskityn ehkä enemmän kuuntelemaan reagtioitani ja käytän itseni rauhottelu työkalujani, jotta pääsen läpi tiukan paikan, prosessoin vielä jälkipyykkinä miten meni. Teen huomioita olostani ja metodeistani selviytyä epämukavista tilanteista. Niin opin käsittelemään niitä.

        Ja itseäni palkitsee eniten huomata kehittyväni ja kasvavani ihmisenä omien kasvu-ja kehityskohteiden saralla. Haasteet on joskus valtavan tuntuisia, mutta kun ne on selvitetty, ne tuntuu enää pieniltä.


      • Huitale kirjoitti:

        Ja itseäni palkitsee eniten huomata kehittyväni ja kasvavani ihmisenä omien kasvu-ja kehityskohteiden saralla. Haasteet on joskus valtavan tuntuisia, mutta kun ne on selvitetty, ne tuntuu enää pieniltä.

        Lohkareet muuttuu hiekanmuruiksi. 😊


      • Anonyymi
        Huitale kirjoitti:

        Ei aina saa. Itse ihastuin naiseen, koska erilainen ihminen ja eri sukupuoltakin kuin kumppanini. En silti missään vaiheessa edes harkinnut pettämistä. Hyväksyin, että biseksuaalisuuttani ihastuin naiseen ja ihmiseen, jollainen vetoaa minuun. Mutta käsittelen ne tunteet itsekseni ja ääneenkin.

        Sitten ne on käsitelty. Eikä tarvitse mitään pettämisiä ja jättämisiä. Riittää, kun myöntää mitä ja miksi.

        Olitko kertonut kumppanillesi heti olevasi bi?

        Et. Ja hän aavisti ja tiesi nämä muut suhteesi. Aavisti ja tiesi, mikä möykky välissämme on...
        Sen vain aavistaa, jos muuta viritystä on.

        Jos olisit kertonut, tänä hlö olisi saattanut ihan luvan kanssa antanut sinun luoda seksisuhteen toiseen sukupuoleen.
        Nyt menetit mahdollisuuden.

        Terv: minä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olitko kertonut kumppanillesi heti olevasi bi?

        Et. Ja hän aavisti ja tiesi nämä muut suhteesi. Aavisti ja tiesi, mikä möykky välissämme on...
        Sen vain aavistaa, jos muuta viritystä on.

        Jos olisit kertonut, tänä hlö olisi saattanut ihan luvan kanssa antanut sinun luoda seksisuhteen toiseen sukupuoleen.
        Nyt menetit mahdollisuuden.

        Terv: minä

        En, kun en ollut itsekkään varma mitä mä olen. Ei sellasta vaan töräytä mitä ei varmaksi tiedä sanoa.

        Mä en ole mitään seksisuhteita vailla, ei ole mulle käypänen tyyli. Ei kiitos.
        Mä olen suhteessa yhden kerrallaan kanssa.


      • Huitale kirjoitti:

        En, kun en ollut itsekkään varma mitä mä olen. Ei sellasta vaan töräytä mitä ei varmaksi tiedä sanoa.

        Mä en ole mitään seksisuhteita vailla, ei ole mulle käypänen tyyli. Ei kiitos.
        Mä olen suhteessa yhden kerrallaan kanssa.

        Mitkä muut suhteet? Ei ole ollut mitään muita suhteita. En harrasta sellaista.


      • Huitale kirjoitti:

        Mitkä muut suhteet? Ei ole ollut mitään muita suhteita. En harrasta sellaista.

        Eikä mun ihastuksenikaan ole mikään säätäjä, muitten suhteiden väliin änkijä eikä mikään pöljä muutenkaan.


      • Huitale kirjoitti:

        Rikkinäisyydestäkään ei välttämättä tule ongelmaa, kun hyväksyy sen. Oon omalla kohdallani huomannut, että mitä enemmän pelkään omaa keskeneräisyyttäni ja kipupisteitäni, rikkinäisiä kohtiani, sen vaikeampaa mulla on.

        Kun toteen, joo näin on niitä löytyy, huomaan voivani paremmin ja en enää ahdistu ja ahdista itseäni niillä, vaan haen pehmeämpää tapaa käsitellä niitä ja selvitä niitten kanssa arjessa. Tulee joku tilanne mikä ahdistaa, niin jäsentelen joo tämä on nyt tätä. Tää on mulle epämukava juttu, mutta otan asenteen jolla pehmennän oloani, selviän tästä.

        Keskityn ehkä enemmän kuuntelemaan reagtioitani ja käytän itseni rauhottelu työkalujani, jotta pääsen läpi tiukan paikan, prosessoin vielä jälkipyykkinä miten meni. Teen huomioita olostani ja metodeistani selviytyä epämukavista tilanteista. Niin opin käsittelemään niitä.

        Hyväksyminen on todella tärkeää ylipäätään kaikkien tunteiden käsittelemisessä. Ilman hyväksymistä ei pääse eteenpäin, vaan jää tunnetilaan jumiin. Tapasi käsitellä tunteita ja tuntemuksia kuulostaa todella kypsältä. Et lähde panikoimaan ja hötkyilemään, vaan annat itsellesi ajan ja mahdollisuuden työstää tunteita. Sinulla taitaa olla myös poikkeuksellinen kyky tunnistaa omia tunteita ja tuntemuksia. Se ei aina ole itsestäänselvää.

        Koen, että olen jo aika pitkällä sen hyväksymisessä, että olen aina hieman keskeneräinen ja kipupisteitä tulee aina olemaan. Jotkin tapahtumat ovat aikanaan viiltäneet niin syvät haavat, että ajoittain ne vuotavat edelleen, mutta yhä harvemmin ja harvemmin. Ehkä jokin päivä niistä on muistona enää pelkkä arpi 😊


      • Aletheias kirjoitti:

        Hyväksyminen on todella tärkeää ylipäätään kaikkien tunteiden käsittelemisessä. Ilman hyväksymistä ei pääse eteenpäin, vaan jää tunnetilaan jumiin. Tapasi käsitellä tunteita ja tuntemuksia kuulostaa todella kypsältä. Et lähde panikoimaan ja hötkyilemään, vaan annat itsellesi ajan ja mahdollisuuden työstää tunteita. Sinulla taitaa olla myös poikkeuksellinen kyky tunnistaa omia tunteita ja tuntemuksia. Se ei aina ole itsestäänselvää.

        Koen, että olen jo aika pitkällä sen hyväksymisessä, että olen aina hieman keskeneräinen ja kipupisteitä tulee aina olemaan. Jotkin tapahtumat ovat aikanaan viiltäneet niin syvät haavat, että ajoittain ne vuotavat edelleen, mutta yhä harvemmin ja harvemmin. Ehkä jokin päivä niistä on muistona enää pelkkä arpi 😊

        Totta. Hyväksyminen on se tärkeä asia, jotta pääsee eteenpäin. 👍

        Kiitos, olen ollut lapsesta asti paljon pohtiva ja itseäni kuulosteleva, samalla myös muita ihmisiä tutkaileva ja heitä empatisoiva. Olen analyyttinen mitä tulee ihmisyyteen erityisesti, mutta viihdyn hyvin henkisen ja psyykkisen puolen parissa ihan muutenkin.

        Minulle se on eräänlainen kutsumus ja luontainen aihealue, johon uppoudun jatkuvasti. 🙂

        Haluan ymmärtää itseäni, muita elollisia ja elämää enkä ole vielä keksinyt parempaa työkalua siihen kuin aivotyöskentely, aistit avoinna ja vastaanottavaisuus maltillisen uteliaisuuden kera. Korvat on sangen hyvä työkalu, kun kuuntelee ihmisiä, myös sisäiset korvat, joilla kuuntelee itseään. 😄

        Uskon, että haavat arpeutuu aikanaan, niihin kasvaa kun on valmis henkisesti. Hiljaa hyvä tulee ja oikeassa seurassa on myös lievittäviä elementtejä. Itse olen hyvin tarkka nykyään seurastani, missä on hyvä olla, se sopii. Kaikki ilkeät ja ankeat ohitan suosiolla, en kaipaa ketään repimään arpiani auki. 🙂


      • Huitale kirjoitti:

        Totta. Hyväksyminen on se tärkeä asia, jotta pääsee eteenpäin. 👍

        Kiitos, olen ollut lapsesta asti paljon pohtiva ja itseäni kuulosteleva, samalla myös muita ihmisiä tutkaileva ja heitä empatisoiva. Olen analyyttinen mitä tulee ihmisyyteen erityisesti, mutta viihdyn hyvin henkisen ja psyykkisen puolen parissa ihan muutenkin.

        Minulle se on eräänlainen kutsumus ja luontainen aihealue, johon uppoudun jatkuvasti. 🙂

        Haluan ymmärtää itseäni, muita elollisia ja elämää enkä ole vielä keksinyt parempaa työkalua siihen kuin aivotyöskentely, aistit avoinna ja vastaanottavaisuus maltillisen uteliaisuuden kera. Korvat on sangen hyvä työkalu, kun kuuntelee ihmisiä, myös sisäiset korvat, joilla kuuntelee itseään. 😄

        Uskon, että haavat arpeutuu aikanaan, niihin kasvaa kun on valmis henkisesti. Hiljaa hyvä tulee ja oikeassa seurassa on myös lievittäviä elementtejä. Itse olen hyvin tarkka nykyään seurastani, missä on hyvä olla, se sopii. Kaikki ilkeät ja ankeat ohitan suosiolla, en kaipaa ketään repimään arpiani auki. 🙂

        Hyväksyminen on avain eheytymiseen, mutta monelle se on todella vaikeaa. Hyväksymiseen saattaa liittyä ikävien asioiden myöntäminen myös itsessään eikä se ole ihmiselle yleensä kovinkaan helppoa. Oikotietä ei kuitenkaan ole, jos haluaa aidosti päästä eteenpäin.

        Tuo on upea piirre ihmisessä, että osaa ja uskaltaa pohtia asioita pintaa syvemmältä myös muiden kuin itsensä näkökulmasta 😊 Mielestäni se vaatii myös erityistä rohkeutta, sillä kaikki tunteet ja tuntemukset eivät ole aina positiivisia. Se, että uskaltaa nähdä, kokea ja tuntea asioita aidosti sellaisina kuin ne ovat, vaatiii ihmiseltä tietynlaista pelottomuutta, jota ei kaikille ole suotu. Tietenkään ei ole aina helppoa, jos on erityisen empaattinen, sillä silloin usein eläytyy toisten tunteisiin eikä se ole ongelmatonta.

        Seuralla on tosiaan iso vaikutus siihen, miten kipupisteet pääsee parantumaan. Toisten ihmisten seura on jopa myrkyllistä ja heidän läsnäolonsa vain repii haavoja auki. En myöskään halua lähelleni enää ihmisiä, joiden kanssa ei ole hyvä olla. Oma pelkoni liittyy siihen, että miten uskallan avautua uuden ihmisen seurassa niin, että voin olla täysin oma itseni kipupisteideni kanssa. Täytyy kai vain uskaltaa avautua pikkuhiljaa ihmiseen tutustuessa.. Ei sitä ainakaan piilossa pysymällä uutta parisuhdetta löydä 😁


      • Aletheias kirjoitti:

        Hyväksyminen on avain eheytymiseen, mutta monelle se on todella vaikeaa. Hyväksymiseen saattaa liittyä ikävien asioiden myöntäminen myös itsessään eikä se ole ihmiselle yleensä kovinkaan helppoa. Oikotietä ei kuitenkaan ole, jos haluaa aidosti päästä eteenpäin.

        Tuo on upea piirre ihmisessä, että osaa ja uskaltaa pohtia asioita pintaa syvemmältä myös muiden kuin itsensä näkökulmasta 😊 Mielestäni se vaatii myös erityistä rohkeutta, sillä kaikki tunteet ja tuntemukset eivät ole aina positiivisia. Se, että uskaltaa nähdä, kokea ja tuntea asioita aidosti sellaisina kuin ne ovat, vaatiii ihmiseltä tietynlaista pelottomuutta, jota ei kaikille ole suotu. Tietenkään ei ole aina helppoa, jos on erityisen empaattinen, sillä silloin usein eläytyy toisten tunteisiin eikä se ole ongelmatonta.

        Seuralla on tosiaan iso vaikutus siihen, miten kipupisteet pääsee parantumaan. Toisten ihmisten seura on jopa myrkyllistä ja heidän läsnäolonsa vain repii haavoja auki. En myöskään halua lähelleni enää ihmisiä, joiden kanssa ei ole hyvä olla. Oma pelkoni liittyy siihen, että miten uskallan avautua uuden ihmisen seurassa niin, että voin olla täysin oma itseni kipupisteideni kanssa. Täytyy kai vain uskaltaa avautua pikkuhiljaa ihmiseen tutustuessa.. Ei sitä ainakaan piilossa pysymällä uutta parisuhdetta löydä 😁

        Joo, ei varmasti ole kaikille helppoa. Eikä aina niillekkään, joille erilaiset tunteet ei ole pelottavia. On niin paljon osatekijöitä mitkä voi vaikuttaa tunneskaaloihin.

        Mutta itse pidän visusti siitä ajatuksesta kiinni, että olen vain ihminen ja haluan olla rehellinen itselleni, niin olen muillekin. Mutta muille voin annostella sen mitä itsestäni annan kulloinkin. Itselleni olen raadollisen rehellinen ja auki.

        Oon hoksannut sen jo muksuna, ettei ole oikotietä onneen ja itsensä tunteminen tekee tasapainon. Silloin minua ei voi muut horjuttaa. Luulen, että koulukiusaaminen ala-asteella 1-3 vuosiluokilla aktivoi minussa tämän ajatuksen. Mielenhallinta tulee pitkälti itsensä tuntemisesta ja hyväksymisestä.

        Zen. 😄

        Kyllä seura voi olla repivää, mutta myös balsamia haavoille, jos löytyy vilpitön yhteys toiseen rehelliseen ja avoimeen ihmiseen. Joka ymmärtää, eikä luo paineita haavoillesi. 🤗


      • Huitale kirjoitti:

        Joo, ei varmasti ole kaikille helppoa. Eikä aina niillekkään, joille erilaiset tunteet ei ole pelottavia. On niin paljon osatekijöitä mitkä voi vaikuttaa tunneskaaloihin.

        Mutta itse pidän visusti siitä ajatuksesta kiinni, että olen vain ihminen ja haluan olla rehellinen itselleni, niin olen muillekin. Mutta muille voin annostella sen mitä itsestäni annan kulloinkin. Itselleni olen raadollisen rehellinen ja auki.

        Oon hoksannut sen jo muksuna, ettei ole oikotietä onneen ja itsensä tunteminen tekee tasapainon. Silloin minua ei voi muut horjuttaa. Luulen, että koulukiusaaminen ala-asteella 1-3 vuosiluokilla aktivoi minussa tämän ajatuksen. Mielenhallinta tulee pitkälti itsensä tuntemisesta ja hyväksymisestä.

        Zen. 😄

        Kyllä seura voi olla repivää, mutta myös balsamia haavoille, jos löytyy vilpitön yhteys toiseen rehelliseen ja avoimeen ihmiseen. Joka ymmärtää, eikä luo paineita haavoillesi. 🤗

        Tuota samaa ohjenuoraa noudatan myös itse. Olen rehellinen niin itselleni kuin muille. Haluan elää niin, että pystyn katsomaan itseäni peilistä tietäen, että olen toiminut omien arvojeni mukaisesti. Ei se minusta erehtymätöntä tee, eihän elämä niin mustavalkoista ole, että aina on vain oikea ja väärä, mutta tuo on sellainen periaate, josta pidän kiinni.

        Mahtavaa, miten olet osannut kääntää vastoinkäymiset voitoksesi. Kun on itsensä kanssa vahvoilla, muut eivät tosiaan pääse horjuttamaan. Yhdenkään lapsen ei (eikä aikuisenkaan) pitäisi silti kokea minkäänlaista kiusaamista. Ei kenenkään pitäisi joutua rakentamaan vahvuuttaan sen kautta, että kokee muiden taholta ikävää, jopa julmaa kohtelua. Maailma on kuitenkin joskus surullisen epäreilu paikka..

        Onneksi tuollaisia rehellisiä ja avoimia ihmisiä on olemassa, sen tiedän 😊 Minun täytyy vain edetä pienin askelin ja antaa luottamuksen muodostua toiseen ihmiseen. Jollei toinen osaa siihen suhtautua, niin sitten se ihminen ei ehkä ole oikea minulle.


      • Aletheias kirjoitti:

        Tuota samaa ohjenuoraa noudatan myös itse. Olen rehellinen niin itselleni kuin muille. Haluan elää niin, että pystyn katsomaan itseäni peilistä tietäen, että olen toiminut omien arvojeni mukaisesti. Ei se minusta erehtymätöntä tee, eihän elämä niin mustavalkoista ole, että aina on vain oikea ja väärä, mutta tuo on sellainen periaate, josta pidän kiinni.

        Mahtavaa, miten olet osannut kääntää vastoinkäymiset voitoksesi. Kun on itsensä kanssa vahvoilla, muut eivät tosiaan pääse horjuttamaan. Yhdenkään lapsen ei (eikä aikuisenkaan) pitäisi silti kokea minkäänlaista kiusaamista. Ei kenenkään pitäisi joutua rakentamaan vahvuuttaan sen kautta, että kokee muiden taholta ikävää, jopa julmaa kohtelua. Maailma on kuitenkin joskus surullisen epäreilu paikka..

        Onneksi tuollaisia rehellisiä ja avoimia ihmisiä on olemassa, sen tiedän 😊 Minun täytyy vain edetä pienin askelin ja antaa luottamuksen muodostua toiseen ihmiseen. Jollei toinen osaa siihen suhtautua, niin sitten se ihminen ei ehkä ole oikea minulle.

        Se juuri, että ollaa vain ihmisiä, ei erehtymättömiä. 👍

        On se ottanut aikaakin jäsennellä kaikki tapahtumat vuosien varrella. Ettei hetkessä ole tapahtunut, vaikka suunta on ollut selvä mitä kohti kulkea. Askel askeleelta. ☺️

        Kiusaaminen on asia jota karsastan, tunnen ärtymystä kun nään kiusaamista. Kiusaaminen on heikkoutta, mun mielestä.

        On niitä. Samaa mieltä. 😊👍


      • Huitale kirjoitti:

        Se juuri, että ollaa vain ihmisiä, ei erehtymättömiä. 👍

        On se ottanut aikaakin jäsennellä kaikki tapahtumat vuosien varrella. Ettei hetkessä ole tapahtunut, vaikka suunta on ollut selvä mitä kohti kulkea. Askel askeleelta. ☺️

        Kiusaaminen on asia jota karsastan, tunnen ärtymystä kun nään kiusaamista. Kiusaaminen on heikkoutta, mun mielestä.

        On niitä. Samaa mieltä. 😊👍

        Ihmisiä vain olemme ja sen takia täytyisi muistaa olla myös armollinen, myös itselleen.

        Kiusaaminen on heikkoutta ja pahaa oloa, jota lasten kohdalla epäkypsyys vielä ruokkii. Lapset eivät täysin ymmärrä tekojensa ja sanojensa seurauksia, mutta se ei oikeuta kiusaamista millään tasolla. Kiusaaminen jättää ihmiseen pahimmillaan elämän mittaiset jäljet, mikä on todella traagista. Pitäisi aina muistaa, että syy ei ole koskaan kiusatussa. Vika ja vastuu on aina kiusaajalla ja aikuisten tehtävä olisi varmistaa, ettei yksikään lapsi joutuisi kokemaan kiusaamista. Siinä on vielä paljon työtä tehtävänä..


    • Anonyymi

      Ei se pettäminen tule kuin salama kirkkaalta taivaalta.
      Jotenkin siihen ajautuu kun parisuhteen kaikki "sonta"
      Menee yli laidan.
      Ei sitä ymmärrä jos ei ole siinä tilanteessa. Se on hyvin helppo sanoa en petä vaikka mikä olis. Sitten kun siinä tilanteessa olet ja havahdut että olet ihastunut ym ym. Voi että se on sitten menoa js k usessa olet kun hyvä ja paha käy kamppailua.

      • Anonyymi

        Mut jos liikaa sontaa niin eikö silloin halua erota ja kun erottu ja surtu niin etsitään uusi kumppani se entinen ei ollu se oikea jos elämä oli sontaa ei minulle tulisi mieleen pettää vaan eroaisin en huonossa suhteessa elämääni pilaisi


      • Anonyymi

        Ja pettäjä rakastui toiseen mut sontaakaan ei jätä eli leikkii kahdella ihmisellä nyt en ymmärrä senkään vertaa


    • Anonyymi

      Kannattais ihan perheen oikeesti miettiä kaks kertaa ennenkuin rupee syyttämään toista tommosesta. Sairas ihminen, joka ilman tietoa levittää tuommoista ja aiheuttaa ihan älyttömästi hankaluuksia. Yleensä en toivo ihmisille huonoa, mutta tässä on asia, jonka suhteen toivon että tuommoisen levittäjä todellakin joutuu petetyksi, vähän sama joissain muissakin asioissa. Uskon myös vähän siihen, että jos esim jotain asiaa ajatellaan jostain niin miksi kärsiä epäilyistä, kun ne jo on, ainahan kantsii toimia ihmisten odotusten mukaan, ei tuu turhia pettymyksiä. Hv sanoisin, kun mahdollisuuksia on meillä kaikilla.

      • Anonyymi

        Ja piti olla perkuleen oikeesti, ei sekoteta perheitä tommoseen.


    • Anonyymi

      Veikkaan että moni voi luoda sulle tähän pitkän listan tekosyistä todellinen syy lienee halu kostaa mu miettikääpäs kumpiko pettäjistä oikeasti kostaa

      • Anonyymi

        Mitä pettäjä kostaa kumppanilleen pettämällä mitä se sitten kostaa en ymmärrä nyt


    • Anonyymi

      Eräs tuttu sanoi että hän oli miettinyt jo yli 10 vuotta eroa. Ei yksinkertaisesti kyennyt lähtemään. Ennen kuin rakastui toiseen ja petti. Hänellä ei oikeastaan ollut minkäänlaista rakkautta ollut jäljellä sitä entistä kumppania kohtaan eron tullessa.

      • Anonyymi

        Tota en en ymmärrä lainkaan jos itse en rakasta naista niin en edes aloita suhdetta mut jos suhteessa noin kävis niin kyllä sen kumpikin aistii ettei toinen pidä tai sanon sen et haluan erota mutta pettämiseen se ei loppuisi vaan haluaisin eron ja kun uuden suhteen aloitan niin sinkkuna siihen menisin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tota en en ymmärrä lainkaan jos itse en rakasta naista niin en edes aloita suhdetta mut jos suhteessa noin kävis niin kyllä sen kumpikin aistii ettei toinen pidä tai sanon sen et haluan erota mutta pettämiseen se ei loppuisi vaan haluaisin eron ja kun uuden suhteen aloitan niin sinkkuna siihen menisin

        Luulen että hänen itsetunto oli murskattu siinä suhteessa hänelle ei yksinkertaisesti ollut uskoa lähteä siitä. Ennen kuin jotain tuollaista tapahtui. Hänen exänsä oli hyvin hallitseva kohteli huonosti. Se ei ollut mikään ihme että rakastui lopulta toiseen. Oikeastaan aina jollain tavalla tiennyt että erovat. Ennen se eroa exä yritti muuttua. Täydelliseksi kumppaniksi. Kävivät terapiat jne, Ihan vaan pitääkseen hänet. Välillä sitten uhkaili välillä vaikka millä.Se ei ollut milläänlailla terve suhde. Kesti kuitenkin yli 25 vuotta että on Kait siinä jossain vaiheessa rakkautta ollut. Nyt hän elää ehkä onnellisempaa aikojaan. Ei kaikki ole niin mustavalkoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luulen että hänen itsetunto oli murskattu siinä suhteessa hänelle ei yksinkertaisesti ollut uskoa lähteä siitä. Ennen kuin jotain tuollaista tapahtui. Hänen exänsä oli hyvin hallitseva kohteli huonosti. Se ei ollut mikään ihme että rakastui lopulta toiseen. Oikeastaan aina jollain tavalla tiennyt että erovat. Ennen se eroa exä yritti muuttua. Täydelliseksi kumppaniksi. Kävivät terapiat jne, Ihan vaan pitääkseen hänet. Välillä sitten uhkaili välillä vaikka millä.Se ei ollut milläänlailla terve suhde. Kesti kuitenkin yli 25 vuotta että on Kait siinä jossain vaiheessa rakkautta ollut. Nyt hän elää ehkä onnellisempaa aikojaan. Ei kaikki ole niin mustavalkoista.

        Mutta miksi olla suhteessa rakkaudettomassa ja onnettomassa suhteessa niin eihän toisen tarvi kuin sanoa ettei rakasta enään eikä ole rakastanut enään pitkään aikaan ja hän on onneton mut voidaan olla jos et heti halua erota niin kyllä toinen antaa hetken päästä luvan erota kun tajuaa asian ei kukaan väkisin halua olla yhdessä eli kyllä erotaan eli eka erotaan ja sit sinkkuna etsitään uusi kumppani


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta miksi olla suhteessa rakkaudettomassa ja onnettomassa suhteessa niin eihän toisen tarvi kuin sanoa ettei rakasta enään eikä ole rakastanut enään pitkään aikaan ja hän on onneton mut voidaan olla jos et heti halua erota niin kyllä toinen antaa hetken päästä luvan erota kun tajuaa asian ei kukaan väkisin halua olla yhdessä eli kyllä erotaan eli eka erotaan ja sit sinkkuna etsitään uusi kumppani

        Älä ole naivi On ihmisiä jotka pitävät väkipakolla suhteessa. On ihmisiä jotka joutuvat pakenemaan suhteista.


    • En kyllä ite näe tai keksi mitään syytä miksi ainakaan ite niin toiselle tekisin tai tahtoisin tehdä. Joku toinenhan tietysti voi asian toisin kokea tietysti.🙂.

    • Anonyymi

      Mikään ei saa minua pettämään. Jos ristiriidat käyvät isoiksi, yritän ratkaista ja jos ei onnistu, lähden kälppimään. Sitten on maailma taas auki.

    • Anonyymi

      Puhutaan pettämisestä, mutta mitä se pettäminen on?
      Mielestäni elämään heijastuu paljon pahempaa jos joku ihastuen rakastuu vieraaseen, ajattelee tätä koko ajan ja se häiritsisi sitä mitä voisi antaa omalle kumppanilleen. Henkinen pitkäjaksoinen pettäminen syö parisuhdetta.

      Joku nopea tolloilu, suhaisu naisten vessassa ilman tunteita, SE ei tunnu missään?

      AV

      • Anonyymi

        Voi se tuntua siinä vaiheessa ku saat emännältä jonkun kupan ja miehuus tipahtaa lattialle.


      • Anonyymi

        No täytyy tähän todeta, että jos saisin miehen harrastaneen "nopeita sohaisuja naistenhuoneen vessassa", niin se kyllä muuttaisi näkemykseni koko miehestä, eikä todellakaan positiiviseen suuntaa. Jos saisin kuulla miehen pettäneen minua noin, niin se tapa olisi pahempi kuin itse pettäminen. Voisi kadota kokonaan kaikki mielenkiinto tuollaisene mieheen. Jatkakoon vessapanojaan ilman minua kuviossa 🤮.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No täytyy tähän todeta, että jos saisin miehen harrastaneen "nopeita sohaisuja naistenhuoneen vessassa", niin se kyllä muuttaisi näkemykseni koko miehestä, eikä todellakaan positiiviseen suuntaa. Jos saisin kuulla miehen pettäneen minua noin, niin se tapa olisi pahempi kuin itse pettäminen. Voisi kadota kokonaan kaikki mielenkiinto tuollaisene mieheen. Jatkakoon vessapanojaan ilman minua kuviossa 🤮.

        Ex-mies harrasti nopeita miestenvessassa, missä myös muu mies 😁.


      • Anonyymi

        Minun mielestä ihastuminen toiseen ja tämän ajattelu ei todellakaan ole pahempaa kuin nopea suhaisu naisten vessassa, vaan juuri päin vastoin. Vessasuhaisu ilmentää suhaisijan tunneköyhyyttä ja arvottomia arvoja. SEn jälkeen olisi kerrasta poikki. Ihastumisia tulee ja menee aina pitkissä parisuhteissa, ne on ymmärrettäviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ex-mies harrasti nopeita miestenvessassa, missä myös muu mies 😁.

        Onnea vaan, kun olet sellaisen miehen valinnut.


    • Anonyymi

      Tilaisuus tekee aina varkaan.

    • Anonyymi

      Ei ole noin yksinkertainen asia. Monetkin syyt vaikuttavat.

    • Anonyymi

      Elämän tilanteet, jotka voivat olla mitä vaan. Pettämiseen ei ole koskaan vain yhtä syytä ja syyt vaihtelevat ihmisten mukaan. Sekin on enemmän sääntö kuin poikkeus, että pitkissä parisuhteissa lähes aina käydään vieraissa edes kerran pari.

      Tässä on turha laittaa esimerkkejä oikeista syistä, jotka ovat joillain ihmisillä johtaneet pettämiseen. Et ymmärrä kuitenkaan sori vaan. Ihminen joka ei keksi syytä pettämiseen ja kuvittelee pettäjien parisuhteen olevan yhtä riitelyä ja tappelua, elää niin vahvasti omassa "todellisuudessaan", ettei siinä mitkään syiden kertomiset auta.

    • Huono itsetunto ja sitten tekosiensa oikeutus omien tunteiden vastuuttomalla tulkinnalla.

      Eli toisinsanoen syynä on ihminen, joka ei ole vielä aikuinen henkisesti.

      • Anonyymi

        Moni henkisesti aikuinen ihminen ei pidä pettämistä maailman pahimpana asiana. Eli tuo ei selitä kaikkea.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Moni henkisesti aikuinen ihminen ei pidä pettämistä maailman pahimpana asiana. Eli tuo ei selitä kaikkea.

        Ei tarvitsekaan pitää. eiköhän ihmisen hengen riistäminen ole heittämällä pahempi, mutta tässä aloituksessa ei kysyttykään, mikä teko olisi pahin, vaan mitkä syyt ajaa pettämään.

        Ja pysyn mielipiteeni ja perustelujeni takana.


      • Heipä hei Disse, fb kamuni 🤗 mitä kuuluu? Samaa miltä kanssasi, paitsi ettei saa unohtaa persoonallisuushäiriöitä ja patologisia valehtelijöitä. Jotkut ihmiset tarvitsevat niin paljon draaman aikaan saamaa adrenaliinia, että hakevat sen suhteessa pettämällä heti, kun suhde ei enää tuota suuria kuluttavia tunteita 🤨


      • Jännäjenna kirjoitti:

        Heipä hei Disse, fb kamuni 🤗 mitä kuuluu? Samaa miltä kanssasi, paitsi ettei saa unohtaa persoonallisuushäiriöitä ja patologisia valehtelijöitä. Jotkut ihmiset tarvitsevat niin paljon draaman aikaan saamaa adrenaliinia, että hakevat sen suhteessa pettämällä heti, kun suhde ei enää tuota suuria kuluttavia tunteita 🤨

        No en tietääkseni ole sun fb-kamu, mutta mistäpä tiedän kuka nikkisi takana on. :oD

        Hyvää kuuluu...töissä olen. :o)

        No minusta tuo, ettei ole kasvanut henkisesti aikuiseksi kattaa nuokin... Aikuinen ihminen ei tarvitse draamaa, eikä suuren suuria purppuratunteita.


      • Disseisback kirjoitti:

        No en tietääkseni ole sun fb-kamu, mutta mistäpä tiedän kuka nikkisi takana on. :oD

        Hyvää kuuluu...töissä olen. :o)

        No minusta tuo, ettei ole kasvanut henkisesti aikuiseksi kattaa nuokin... Aikuinen ihminen ei tarvitse draamaa, eikä suuren suuria purppuratunteita.

        Ollaan kyll kamuja fb piolella😄

        No se on miten sitä aikuisuutta määrittelee. Minusta on ihan kiva olla välillä lapsenomaisen utelias elämästä. Kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa. Mutta selkärankaa pitää olla. Toisaalta ihmisillä traumoja, joita eivät he halustaan itselleen hankkineet. Traumat aiheuttavat monenmoisia juttuja. Syitä pettämiselle monenlaisia, muttei koskaan petetyssä. Sen ois hyvä kaikkuen, myös pettäjien muistaa.


      • Jännäjenna kirjoitti:

        Ollaan kyll kamuja fb piolella😄

        No se on miten sitä aikuisuutta määrittelee. Minusta on ihan kiva olla välillä lapsenomaisen utelias elämästä. Kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa. Mutta selkärankaa pitää olla. Toisaalta ihmisillä traumoja, joita eivät he halustaan itselleen hankkineet. Traumat aiheuttavat monenmoisia juttuja. Syitä pettämiselle monenlaisia, muttei koskaan petetyssä. Sen ois hyvä kaikkuen, myös pettäjien muistaa.

        No laitas sit mese-viestiä, niin pysyn kartalla. :oD

        No lapsenomaisuuttahan pitääkin ihmisessä olla, mutta aikuisuuttakin vastata omista tekosistaan. Selkärankaa on hyvä olla, mutta ei siihen kannata nojata liikaa, vaan ymmärtää, mitä teot ja muut ihan itselleenkin aiheuttaa...ei pelkästään muille. Empatia auttaa ymmärtämään, miltä joku asia toisesta voi tuntua, mutta tunteensa tunnistaminen ja niihin oikein itsensä ja muitten kannalta reagoimiseen tarvitaan aikuinen. Ja moni fiksunoloinen ja aikuisena itseään pitäväkään ei välttämättä osaa olla oikeasti se aikuinen itselleen ja muille.


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Ei tarvitsekaan pitää. eiköhän ihmisen hengen riistäminen ole heittämällä pahempi, mutta tässä aloituksessa ei kysyttykään, mikä teko olisi pahin, vaan mitkä syyt ajaa pettämään.

        Ja pysyn mielipiteeni ja perustelujeni takana.

        Pysy ihmeessä.
        Pahuus.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pysy ihmeessä.
        Pahuus.

        Pahuus?

        Joo, kyllä mä oon minusta mielessäni tuon hyvin läpikäynyt... Tunteet ja tuntemukset tekee ihmisille tepposia ja jotkut ei osaa olla aikuisia itselleen. Oikeutus vaikka pettämiseen voi tulla aika mitättömästäkin oletuksesta omasta päässä.


      • Anonyymi
        Jännäjenna kirjoitti:

        Heipä hei Disse, fb kamuni 🤗 mitä kuuluu? Samaa miltä kanssasi, paitsi ettei saa unohtaa persoonallisuushäiriöitä ja patologisia valehtelijöitä. Jotkut ihmiset tarvitsevat niin paljon draaman aikaan saamaa adrenaliinia, että hakevat sen suhteessa pettämällä heti, kun suhde ei enää tuota suuria kuluttavia tunteita 🤨

        Ei pidä unohtaa seksiaddikteja, heitä on pettäjien joukossa eniten. Vaikka moni palstamies saattaa kadehtia seksiaddiktien "naisten saantia" moinen riippuvuus hankaloittaa pahasti addiktin omaa elämää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä unohtaa seksiaddikteja, heitä on pettäjien joukossa eniten. Vaikka moni palstamies saattaa kadehtia seksiaddiktien "naisten saantia" moinen riippuvuus hankaloittaa pahasti addiktin omaa elämää.

        Seksiaddiktin oma elämä voi olla jopa noloa moloa kotona.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä unohtaa seksiaddikteja, heitä on pettäjien joukossa eniten. Vaikka moni palstamies saattaa kadehtia seksiaddiktien "naisten saantia" moinen riippuvuus hankaloittaa pahasti addiktin omaa elämää.

        Totta, riippuvuudet ovat sairautta. Ei kande palstamiesten olla kateellinen.

        Minusta pettäminen kertoo hyvin ikäviä asioita ihmisestä. Sellaisesta mätäluonteesta, joka mieluummin valehtelee, kuin kantaa teoista vastuuta. Sellainen ominaisuus on aika tuhoisa suhteessa kuin suhteessa ja ilmenee muissakin asioissa. Pettäjä on epäluotettava ihminen ja parisuhteen yksi tärkeimmistä elementeistä on luottamus. Ellei sitä ole, ei voi olla hyvää suhdettakaan.


      • Anonyymi
        Jännäjenna kirjoitti:

        Totta, riippuvuudet ovat sairautta. Ei kande palstamiesten olla kateellinen.

        Minusta pettäminen kertoo hyvin ikäviä asioita ihmisestä. Sellaisesta mätäluonteesta, joka mieluummin valehtelee, kuin kantaa teoista vastuuta. Sellainen ominaisuus on aika tuhoisa suhteessa kuin suhteessa ja ilmenee muissakin asioissa. Pettäjä on epäluotettava ihminen ja parisuhteen yksi tärkeimmistä elementeistä on luottamus. Ellei sitä ole, ei voi olla hyvää suhdettakaan.

        Pettäjiä on monenlaisia ja monet heistä ovat luotettavia. Paljonkin luotettavampia kuin jotkut ei-pettäjät.

        Palstaa vaivaa sama mikä elämää yleensäkin. Lokeroidaan pettäjille tiettyjä ominaisuuksia ja ei-pettäjille toisenlaisia. Todellisuudessa kaikissa meissä on suunnilleen samoja ominaisuuksia, ainoastaan niiden määrä vaihtelee ja sekin vaihtelee elämäntilanteesta ja ympäröivistä ihmistä riippuen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pettäjiä on monenlaisia ja monet heistä ovat luotettavia. Paljonkin luotettavampia kuin jotkut ei-pettäjät.

        Palstaa vaivaa sama mikä elämää yleensäkin. Lokeroidaan pettäjille tiettyjä ominaisuuksia ja ei-pettäjille toisenlaisia. Todellisuudessa kaikissa meissä on suunnilleen samoja ominaisuuksia, ainoastaan niiden määrä vaihtelee ja sekin vaihtelee elämäntilanteesta ja ympäröivistä ihmistä riippuen.

        No siinä mä oon kulti eri mieltä. Jos ihminen pettää puolisoa sen sijaan, että neuvoittelisi parempaa seksiä, avointa suhdetta tai lähtisi - hän ei ole luotettava. Ihminen ei oikeastaan voi olla luotettava jossain ja epäluotettava jossain. Jos ihminen valitsee valehtelun puolisolle suoraselkäusyyden sijasn - kertoo se hänen luonteesta ikäviä asioita. Itselläni on taipuvaisuutta ajatella, että kaikki epäluotettavat eivät ole pettäjiä, mutta ksikki pettäjät ovat epäluotettavia. Itse en lähtisi tekemään yhteisiä bisneksia henkilön kanssa, joka pettää puolisoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pettäjiä on monenlaisia ja monet heistä ovat luotettavia. Paljonkin luotettavampia kuin jotkut ei-pettäjät.

        Palstaa vaivaa sama mikä elämää yleensäkin. Lokeroidaan pettäjille tiettyjä ominaisuuksia ja ei-pettäjille toisenlaisia. Todellisuudessa kaikissa meissä on suunnilleen samoja ominaisuuksia, ainoastaan niiden määrä vaihtelee ja sekin vaihtelee elämäntilanteesta ja ympäröivistä ihmistä riippuen.

        Ja mie siis määrittelen pettämistä nuin: se on sellainen seksuaalinen tai henkinen läheisyys muun henkilön, kuin oman puolison kanssa, mikä paljastuessa satuttaa puolisoa ja se, että se satuttaa on tiedossa pettäjällä. En koe siis, että voi pettää vahingossa. Pettäminen on aina minusta tietoinen päätös tehdä salaa sen, mitä omaa puolisoa satuttaa.


      • Anonyymi
        Jännäjenna kirjoitti:

        Ja mie siis määrittelen pettämistä nuin: se on sellainen seksuaalinen tai henkinen läheisyys muun henkilön, kuin oman puolison kanssa, mikä paljastuessa satuttaa puolisoa ja se, että se satuttaa on tiedossa pettäjällä. En koe siis, että voi pettää vahingossa. Pettäminen on aina minusta tietoinen päätös tehdä salaa sen, mitä omaa puolisoa satuttaa.

        Tähän myös, ehdottomasti kannattaa salata kaikenlainen mieltymys muihin kuin puolisoon. Ettei vaan tule satuttaneeksi turhaa.


    • Anonyymi

      Oletko joskus esim vahingossa riistänyt jonkun hengen?
      Mikä salaisuutesi on?

    • Toisessa ketjussa esitettiin ajatus siitä, että jos tietoisesti hakeutuu tilanteisiin, jossa pettäminen on mahdollista, on jo pettämistä

      Kyllä minäkin olen toiminut noin ja minulle on avautunut tilaisuuksia pettää, mutta en ole halunnut tehdä sitä.
      MItään aktiivista flirttailua en harrasta, passiivisesta en tiedä.

      • Anonyymi

        Just näin on.


      • Anonyymi

        Monet pitävät myös pettämisenä esim. seksin ajattelua toisen kanssa. Samoin hyvää fiilistä toisen kanssa.


      • Anonyymi

        No siis mitä lopulta ovat sellaiset tilanteet, joissa pettäminen ei ole mahdollista? Sellaiset ovat viimekädessä varsin vähissä, että sitten ei voi tehdä juuri oikeastaan yhtään mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siis mitä lopulta ovat sellaiset tilanteet, joissa pettäminen ei ole mahdollista? Sellaiset ovat viimekädessä varsin vähissä, että sitten ei voi tehdä juuri oikeastaan yhtään mitään.

        No niinpä. Millaisessa tilanteessa pettäminen ei muka olisi MAHDOLLISTA? Ainoastaan kun se oma kumppani on näkö ja kuuloetäisyydellä. Siinäpä se pitkälti on. Vaikka olen kyllä kuullut, että jotkut ovat pettäneet jopa niin, että se oma kumppani on nukkunut siinä vieressä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No niinpä. Millaisessa tilanteessa pettäminen ei muka olisi MAHDOLLISTA? Ainoastaan kun se oma kumppani on näkö ja kuuloetäisyydellä. Siinäpä se pitkälti on. Vaikka olen kyllä kuullut, että jotkut ovat pettäneet jopa niin, että se oma kumppani on nukkunut siinä vieressä.

        Olen itse pettänyt kaksi kertaa niin että silloinen puoliso nukkui seinän takana. Eka kerta partsilla ja toka kerta takapihalla ja sama nainen kyseessä.

        Oli muuten draivia!


    • Anonyymi

      Kannattaa katsoa elokuvia, joissa ihmisillä on suhteita. Eiköhän erilaisia syitä pettämiseen ala löytyä.

    • Anonyymi

      Kiintymys. Mitä vaikeinta selittää, koska se on epämääräisin, käsittämättömin tunteista. Siinä on kaikki rakkauden hyvät puolet ilman haittoja. Ei kateutta, ei riitoja, ei omistamisen ahneutta, ei pelkoa menettämisestä, ei vihaa (joka on pitkälti osa rakkautta), ei intohimon nousua eikä krapulaa sen jälkeen. Se ei koskaan saavuta korkeuksia saati syvyyksiä. Se tulee hienovaraisesti ja tiedostamatta. Se tulee ilmi vasta yhteyden jollakin tavalla keskeytyessä tai katketessa olosuhteiden vuoksi. Sen olemisen tunnistaa vasta sen poissa ollessa. Sen jatkuessa sitä ei juurikaan mieti.
      On mukava tavata ja olla yhdessä. Laskea ostokset tuolille kahvilan pienen pöydän ääreen ja istua alas jonkun kanssa, joka on odottanut siellä. Ja odottaa siellä taas päivänä muutamana. Tai katsella yhdessä nuoria jossain yöpaikassa samalla kun vaihtaa kuulumiset. Eroaminen on valmistautumista seuraavaan tapaamiseen. Pitkä jatkuva yhdessäolo jopa rakkaussuhteessa saattaa saada asian kuihtumaan. Mutta tavata, erota, sitten tavata uudelleen muutaman päivän kuluttua, pitää asian hengissä, rohkaisee kukkaan. Ja silti se vaatii tietyn määrän turhamaisuutta, kuten rakkauskin; halu miellyttää, näyttää parhaalta, saada kohteliaisuuksia.Tietenkin se inspiroi jonkin verran flirttailua. Ymmärryksen silmänräpäys korotetun lasin reunan yli, matalaääninen luottamuksellinen huomio jostakin ja siihen vastaava läheisyyden hymy, pieni improvisoitu lahja - kravatti, koska oli vahingossa roiskuttanut päälleen tai pieni kukkakimppu mekon värin vuoksi. Niin se menee. Ja yhtäkkiä erotessa syntyy tyhjyys, mistä huomaa kiintymyksen. Ja jos olisi sen jälkeen tavannut vasta pitkän ajan kuluttua ja erilaisissa olosuhteissa niin kiintymys olisi jo haalistunut ja kuollut. Mutta jos yhtäkkiä kohtaa jälleen, kun puuttumisen terävä pistely on edelleen voimissaan, niin kiintymys herää henkiin täydellä voimalla. Mutta ei koskaan enää pelkkänä liitännäisenä vaan siitä on jatkettava johonkin suuntaan, rakennettava jotain ja nostettava tempoa. Ja joskus on niin iloinen saadessaan jälleen nauttia läsnäolosta että tekee virheen luullen sen olevan rakkautta.

    • Anonyymi

      Halu himo jännitys se että se on kielletty saa munan seisomaan asteen kovemmin. Pitkissä parisuhteissa loppuu seksistä monesti jännitys mikä on tärkeä osanen siinä. Kun kaikki on nähty ja koettu moneen moneen kertaan se kipinä katoaa. Uuden ihmisen kanssa on jännitystä ja kipinää varsinkin jos se tapahtuu tavallaan varkain jossain ja vielä niin ettei kumpikaan osannut sitä odottaa vaikka on halunnutkin salaa.
      Ennen kuin alkaa huutomyrsky niin kysyisin että onko omien tunteiden ja halujen seuraaminen väärin silloin kuin on kyseessä täysi ikäisiä ihmisiä? Minusta tavallaan ei ole koska sitä oikeasti haluaa ja on huijaamista sitä toista kohtaan jos haaveilee toisesta mutta jatkaa sen toisen kanssa.

      • Voi kuinka ihanan avoin olet! Toivottavasti myös puolisosi kanssa. Sie olet täysin oikeassa, omien tunteiden ja halujen seuraaminen on ok. Paitsi silloin, kun siitä kärsii muut. Näin mie aattelien.

        Jos mun raksupaksu alkaa minnuu kyllästyttää, mä sanon sille sen. Yritän saada avoimen suhteen aikaan, jos ei meidän kesken sitä kipinää onnistu enää sytyttämmään. Jos ei se käy, mie lähen suhteesta. Mut niin että käyttäisin raksupaksuani tuomaan suhteeseeni turvaa ja hakisin salaa jännitystä muualta - en pystyisi toimimaan.

        Intohimo, kipinä, hyvä seksi, omat tarpeet ja itsensä rakastaminen on aika jees juttuja. Pettäminen ei ole. Koska silloin kyseessä muiden hyväksikäyttö tavalla tai toisella. Luotettavat tyypit eivät käytä muita hyväks, he kantavat vastuun teoistaan 🤗


      • Anonyymi
        Jännäjenna kirjoitti:

        Voi kuinka ihanan avoin olet! Toivottavasti myös puolisosi kanssa. Sie olet täysin oikeassa, omien tunteiden ja halujen seuraaminen on ok. Paitsi silloin, kun siitä kärsii muut. Näin mie aattelien.

        Jos mun raksupaksu alkaa minnuu kyllästyttää, mä sanon sille sen. Yritän saada avoimen suhteen aikaan, jos ei meidän kesken sitä kipinää onnistu enää sytyttämmään. Jos ei se käy, mie lähen suhteesta. Mut niin että käyttäisin raksupaksuani tuomaan suhteeseeni turvaa ja hakisin salaa jännitystä muualta - en pystyisi toimimaan.

        Intohimo, kipinä, hyvä seksi, omat tarpeet ja itsensä rakastaminen on aika jees juttuja. Pettäminen ei ole. Koska silloin kyseessä muiden hyväksikäyttö tavalla tai toisella. Luotettavat tyypit eivät käytä muita hyväks, he kantavat vastuun teoistaan 🤗

        Siinä se miksei puolisolle kannatakaan kertoa seikkailuista.


      • Anonyymi
        Jännäjenna kirjoitti:

        Voi kuinka ihanan avoin olet! Toivottavasti myös puolisosi kanssa. Sie olet täysin oikeassa, omien tunteiden ja halujen seuraaminen on ok. Paitsi silloin, kun siitä kärsii muut. Näin mie aattelien.

        Jos mun raksupaksu alkaa minnuu kyllästyttää, mä sanon sille sen. Yritän saada avoimen suhteen aikaan, jos ei meidän kesken sitä kipinää onnistu enää sytyttämmään. Jos ei se käy, mie lähen suhteesta. Mut niin että käyttäisin raksupaksuani tuomaan suhteeseeni turvaa ja hakisin salaa jännitystä muualta - en pystyisi toimimaan.

        Intohimo, kipinä, hyvä seksi, omat tarpeet ja itsensä rakastaminen on aika jees juttuja. Pettäminen ei ole. Koska silloin kyseessä muiden hyväksikäyttö tavalla tai toisella. Luotettavat tyypit eivät käytä muita hyväks, he kantavat vastuun teoistaan 🤗

        Jännäjenna kirjoittaa asiaa. Lukekaa.


    • Anonyymi

      Minä petin aviomiestä vuosia, kahden pitkäaikaisen salarakkaan kanssa.

      Meillä kummallakin oli välttelevät kiintymyssuhdemallit kodin perintönä. Selittää lähtökohdan. Meillä ei mies tukenut, auttanut tai muutoin tunnetasolla ollut minusta kiinnostunut. Arvosti ulkonäköä ja hyväpalkkaista koulutusta. Minä edistin hänen uraa. Hän siis petti minut tunnetasolla montakertaa, paneminen ei ole todellakaan pahinta mitä voi tehdä.

      Salarakkaat eivät kelpaa julkiseen suhteeseen eikä heillä ollut ominaisuuksia joita haluaisin mieheltä. He olivat vaatimattoman näköisiä, arkoja. Mutta sain heiltä huomiota ja rentoutusta oikeasta elämästä.

      Mahdollisuus: ihailijoita oli molemmilla. Yleensä komeat miehet pettävät koska heillä on ottajia. Ilmeisesti olen kaunis kun oli tarjokkaita.

      Oltiin naimisissa koska pidin miehessä monista ominaisuuksista vaikka seksi oli mekaanista ja tunteista ei puhuttu. Tiesin ettei saman tasoista miestä löydy toista, loppuelämä sitten näitä heikompia yksilöitä ja lopulta enää rahaa vastaan hyvinvointia.

      Oli hirveän huono omatunto mutta se loppui kun mies lähti hierojansa matkaan. Sattui joo mutta sain rauhan olla yksin. Jos olisin ollut uskollinen, tilanne olisi päätynyt samoin mutta olisi jäänyt 8 vuotta elämätöntä elämää. Ei kaduta.

      Elämä menee niinkuin on tarkoitettu.

      • Anonyymi

        Mitä ominaisuuksia miehessäsi oli ihastuitko ulkonäköön vai lompakkoon tai asemaan? Vaikuttaa siltä että teillä ei ole ollut ns "oikeita" syitä yhteen menemiseksi vaan kyseessä on ollut pinnallisiin asioihin perustuva liitto jossa ei rakasteta toista ja oteta huomioon tai tehdä muutakaan mitä pitäisi olla. Kaksi tunnevammaista yhdessä.

        Heikompia yksilöitä? Onko miehet jotka haluaa tunne elämää rakkautta eikä ole kiinnostunut asemasta tai rahasta yms heikompia ihmisiä?

        Varmasti lähtee hierojan ja monen muunkin matkaan kuten sinäkin lähdit pettämään.

        Omasta mielestäni parisuhde muuttuu täysin arvottomaksi heti kun jompi kumpi pettää. Sen jälkeen eletään valheessa ja on parempi pakata heti kassinsa.


    • Anonyymi

      Pettäjä ei kerro puolisolle, miksi haluaa muutosta ja lähtee pettämään, no tapa se tuokin on, itse annoin mennä kun oli mennäkseen ja ketään ei voi omistaa.

    • Anonyymi

      Kuka mistäkin syystä. Puolison tai jopa oma uskottomuus on yksi parisuhteen monista riskeistä. Parisuhteeseen ei kannata ryhtyä, jos pelkää riskejä, vaivaa ja hankaluuksia.

      - Sheena

    • Kaikessa yksinkertaisuudessaan se syy siellä syvällä kaiken takana on itsekeskeisyys, kaikki muu on sen jälkeen vain kuorrutusta ja/tai selityksiä.

      • Anonyymi

        Kumman itsekeskeisyys? Esim kumppanin joka katkaisee seksin yhtäkkiä vai ihmisen joka sitä tarvitsee ja harrastaa jossain muualla kun kotona ei saa? Miehet ainakin tarvitsee seksiä ja se on yhtä normaalia kuin nälän tuleminen. Ei sitä voi jättää tyydyttämättä ja sitten olettaa että kaikki sujuu hienosti. Siitä ne ongelmat monesti alkaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kumman itsekeskeisyys? Esim kumppanin joka katkaisee seksin yhtäkkiä vai ihmisen joka sitä tarvitsee ja harrastaa jossain muualla kun kotona ei saa? Miehet ainakin tarvitsee seksiä ja se on yhtä normaalia kuin nälän tuleminen. Ei sitä voi jättää tyydyttämättä ja sitten olettaa että kaikki sujuu hienosti. Siitä ne ongelmat monesti alkaa.

        Pettäjän itsekeskeisyys.

        Minä haluan, minä ansaitsen, minä tarvitsen, minun on saatava. Entä se toinen? Miksei se enää haluakaan? Miksi se laittoi stopin? Onko sillä kaikki hyvin? Onko MEILLÄ kaikki hyvin? Molempien mielestä?

        Pettäminen on AINA ja POIKKEUKSETTA oman edun tavoittelua toisesta piittaamatta. Silloinkin kun toinen jatkuvasti kieltäytyy seksistä. Koska on aina on vaihtoehtoja hoitaa ongelma kunniallisella tavalla, siten että saa lopulta haluamansa joltakulta, mutta ei ole tarpeen loukata toista.

        Tervetuloa elämään...


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Pettäjän itsekeskeisyys.

        Minä haluan, minä ansaitsen, minä tarvitsen, minun on saatava. Entä se toinen? Miksei se enää haluakaan? Miksi se laittoi stopin? Onko sillä kaikki hyvin? Onko MEILLÄ kaikki hyvin? Molempien mielestä?

        Pettäminen on AINA ja POIKKEUKSETTA oman edun tavoittelua toisesta piittaamatta. Silloinkin kun toinen jatkuvasti kieltäytyy seksistä. Koska on aina on vaihtoehtoja hoitaa ongelma kunniallisella tavalla, siten että saa lopulta haluamansa joltakulta, mutta ei ole tarpeen loukata toista.

        Tervetuloa elämään...

        Pettäjäkin on se toinen, parisuhteessa on kaksi, parisuhteet ovat erilaisia, pettämistilanteet ovat erilaisia, kaikki on erilaista. Parisuhteessa on tervettäkin JOSKUS tavoitella omaa etua parhaaksi katsomallaan tavalla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pettäjäkin on se toinen, parisuhteessa on kaksi, parisuhteet ovat erilaisia, pettämistilanteet ovat erilaisia, kaikki on erilaista. Parisuhteessa on tervettäkin JOSKUS tavoitella omaa etua parhaaksi katsomallaan tavalla.

        Tästä se vaikutelma, ettet ole ikinä tullut petetyksi, mutta mahdollisesti olet pettänyt. Mutta ei sen väliä, jätän tämän keskustelun tähän omalta osaltani, logiikat eivät kohtaa ensinkään.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Pettäjän itsekeskeisyys.

        Minä haluan, minä ansaitsen, minä tarvitsen, minun on saatava. Entä se toinen? Miksei se enää haluakaan? Miksi se laittoi stopin? Onko sillä kaikki hyvin? Onko MEILLÄ kaikki hyvin? Molempien mielestä?

        Pettäminen on AINA ja POIKKEUKSETTA oman edun tavoittelua toisesta piittaamatta. Silloinkin kun toinen jatkuvasti kieltäytyy seksistä. Koska on aina on vaihtoehtoja hoitaa ongelma kunniallisella tavalla, siten että saa lopulta haluamansa joltakulta, mutta ei ole tarpeen loukata toista.

        Tervetuloa elämään...

        Entä se toinen ihminen joka pitää itsekkäästi kiinni toisesta ajattelee ettei häntä kiinnosta joten toinenkaan ei saa? Ihminen joka on pettänyt sopimuksen ei välitä ei rakastele ei tee mitään mutta silti sen toisen pitäisi loppuelämä olla tässä kuivassa suhteessa joka on lähinnä kämppäkaveruutta. Se on itsekästä. Tervettuloa elämään tosiaan..


      • Anonyymi kirjoitti:

        Entä se toinen ihminen joka pitää itsekkäästi kiinni toisesta ajattelee ettei häntä kiinnosta joten toinenkaan ei saa? Ihminen joka on pettänyt sopimuksen ei välitä ei rakastele ei tee mitään mutta silti sen toisen pitäisi loppuelämä olla tässä kuivassa suhteessa joka on lähinnä kämppäkaveruutta. Se on itsekästä. Tervettuloa elämään tosiaan..

        No vittu eroa urpo. Onko se niin vitun vaikeaa erota ensin ja nussia kaikkea mahdollista vasta sitten? Ei ole, minä olen sen tehnyt ja vain siksi että kunnioitin kumppaanuuksia vaikka ehkä olisin voinut pettää jäämättä kiinni. Mutta ei käy, en tee sellaista toiselle ihmiselle, vaan mieluummin eroan ja vapautan toisen etsimään itselleen paremman kumppanin.

        Pettäjät liki poikkeuksetta selittelevät tilanne itselleen parhain päin mitä mielenkiintoisimmilla selityksillä joista yksikään ei ole niin sanotusti vedenpitävä, vaan puhdasta luovaa paskaa. Olen kuullut näitä tarinoita naamatusten varmaan ainakin sata ja jokaisen kohdalla olen haukkunut sen kertojan typeräksi kusipääksi tai vastaavaksi. Yksikään ystävyys ei niihin ole päättynyt, joten nuo haukkujen kohteet aivan hyvin itsekin tietävät olleensa typeriä kusipäitä vaikka kaikkea muuta koittavat selittääkin.


    • Anonyymi

      Siis minkälaista pettämistä tarkoitat fyysistä vai henkistä, seksi vai luottamus?

    • Anonyymi

      No syitä on useita kuten näkyy teksteistä. Väärillä perusteilla menty naimisiin pinnallisilla ulkoisilla rahan takia rikkinäisten tunnevammaisten ihmisten pitää hinkata itseään huomion takia toisia vasten ja ihan kuka tahansa huomiota antava käy.
      Nainen lopettaa seksin suhde kuluu loppuun ei huomioida toisia lapset vie huomion mies käyttäytyy paskasti. Itseä ihmetyttää se kun miehet on vuosituhansien ajan ollut se joka on naista vetänyt perässään ja puolustanut tehnyt hyviä asioita nainen välttelee nykyään tällaista miestä hän haluaa pettävän paskasti kohtelevan miehen. Toisenlaiset miehet nähdään heikkoina? Eli ne oli kaikki heikkoja miehiä jotka rakensivat teille tämän maailman ja puolustivat teitä vihollisilta tms. Ne jotka jättävät teidät katuojaan ja lyövät vaikka nyrkillä eivät kommunikoi mistään pettävät näitä te haluatte elämäänne?

    • Anonyymi

      etäsuhde

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      90
      3970
    2. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      43
      3782
    3. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      605
      3758
    4. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      15
      2419
    5. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      72
      2342
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      328
      1995
    7. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      123
      1980
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      188
      1819
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      28
      1509
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1382
    Aihe