ajatuksena perustaa perinteinen kenkäkauppa johonkin pieneen paikkaan missä ei vielä ole sellaista. jos ajattelee esimerkiksi jotain 4000 ihmisen paikkakuntaa, niin periaatteessa voi laskea että asiakkaita olisi päivässä noin 150. jos yhden kenkäparin tuottama kate on luokkaa 40 euroa niin saadulla voitolla jo pärjää. puhuttaisiin 600 euron voitosta päivä miinus vuokrat. laittamalla nettikaupan pystyyn voi laajentaa aluetta koko maahan ja tuolloin volyymit voi lasvaa 6000 euroon päivässä ja kulut ei juuri kasva. se ett' toteutuuko nuo luvut on oma kysymyksensä mutta laskelmaan on otettava parhaat mahdolliset luvut jo pankin takia.
kenkäkaupan perustaminen
Anonyymi-ap
351336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
> se ett' toteutuuko nuo luvut on oma kysymyksensä mutta laskelmaan
> on otettava parhaat mahdolliset luvut jo pankin takia.
Puhut kyllä nyt täyttä asiaa. Sinun pitää saada laskelmillasi sekä pankki että myös itsesi vakuuttumaan tuon kenkäkauppaideasi toimivuudesta. Teet Excelillä niin kauan niitä erilaisilla vaihtoehdoilla tehtyjä laskelmia, että alat kunnolla itsekin uskoa niihin.
Sen jälkeen voikin jo ottaa kenkätukkureihin yhteyttä, ja tilaat ensimmäisen 500 kenkäparin tilauksesi. Siitä se yrittäminen ja kaupankäynti alkaa.
Vielä 30 vuotta sitten joka pitäjässä oli kenkäkauppa ja kirjakauppa. Nyt ei enää ole.
Tähän muutokseen lienee joku syy.
Mutta varmasti pikkukylän kenkäkauppiaanakin voi päästä miljonääriksi - aloittamalla miljardöörinä.
olihan tää vitsi. Ehkä yks asiakas päivässä tulee kysyy kenkälusikkaa. Kenkien ostajat eivät ruuhkauta pyöröoveasi.
Kenkäkauppa oli Al Bundyn pitkäaikainen leipäpuu. Kenkiä kuluu kaikilta ihmisiltä aina. Siksi kenkäkauppa tuo pienemmilläkin paikkakunnilla edelleen vakaata tuloa yrittäjälle,
Juu, olishan se hienoa, mutta on yksi ongelma. Tuppaavat sitten hinnottelemaan ne kengät melkosen kalliiksi. Ei se kannata, jos marketista saa saman parin 50ekee halvemmalla.
Mikä kannattaisi, no hinnat edelleen kalliita, olisi se, että ottaisikin isoja kokoja myyntiin, sitten pitää kyllä mainostaa. Ihmisten, sekä miesten että naisten jalat on kasvaneet. Ei ole enää tavatonta, että miehet tarvitsee 45-48 kenkiä ja naisilla jopa 41 tai enempi.
Al bandy sarjat kuvattiin vissiin 4o. Vuotta sitten
Vuorenramaa on, että asiakkaita ei tule olemaan 150 päivässä! Jos tulisi, kauppaasi astelisi uusi asiakas joka 4. minuutti, jos kauppa olisi auki 10 tuntia päivässä. Yksi myyjä ei ehtisi asiakkaita palvella.
Itse ostan sandaalit paikan päällä Thaimaassa ja tilaan muut kengät suoraan suomalaisen valmistajan nettikaupasta, koska koko ja lesti on todettu sopivaksi jo ajat sitten.
Juu, suomalaiset kengät on nimenomaan suomalaisen jalkaan sopivat, hinta tuppaa vain olemaan kallis. Ulkomaiset kengät tai saappaat täytyy ostaa aina 2-3 numeroa isommat, että saa edes jalkaan.
Jos saisit tuon kokoisessa pikkukylässä edes 150 maksavaa asiakasta kuukaudessa voisit olla onnellinen. Ja kengät olisi suurin osa tokmanni-tavaraa, joten 40€ keskikatekin jäisi saamatta. Kannattaa perustaa se vilkkaimpaan paikkaan minkä tiedät. Voit saada jonkun sinne.
>>Mikä kannattaisi, no hinnat edelleen kalliita, olisi se, että ottaisikin isoja kokoja myyntiin, sitten pitää kyllä mainostaa. >>
Tuommoisia ei vaan kannata kivijalkakaupassa alkaa myydä vaan netissä pelkästään.
Hiukan isomman kokoisia vaatteitakin saisi olla jollakin halpakaupalla myynnissä. Kokoa 3X tai 4X suuruisia T-paitojakaan ei löydy mistään marketista. Dressmanilla on Jumbossa "isojen miesten" kokoja, mutta hinnat ovat tavalliselle T-paidalle aivan sairaan korkeita.
Älkää nyt lytätkö aloittajan unelmia. Mutta totta turisette ainakin pääpiirteissä. Syrjäkylillä ei kannata enää vaatekauppa eikä kenkäkauppa. Urheiluliikkeet, joissa myydään myös moottorisahoja, moottorikelkkoja ja ruohonleikkureita, pärjäävät vielä jonkin aikaa, mutta heillekin kello jo käy.
Olen itse ollut vaate-kenkä-kauppiaana kolmessa eri liikkeessä. Tukut rahastavat välistä, se on suurin ongelma, ne vievät katteet. Verkkokauppa vie leipää, mutta ei se ole suurin ongelma. Suurin ongelma on taloudessa liikkeellä oleva raha. Suomalaiset ostavat tokmanni-prisma - tavaraa, halpoja lenkkareita, kumppareita ja kävelykenkiä. Rautakaupat ja teollisuustuottajat myyvät työturva-jalkineet, jotka maksaa työnantaja, harva ostaa noita omalla rahalla, ainakaan sievi/jalas-kamaa, halvempia myyvät sitten halpakaupat.
Urheiluliikkeet myyvät lenkkarit, monot, laskettelumonot, luistimet, niillä on lähes monopoli, verkkokaupat jylläävät myös lenkkari-fitness-puolella.
Varmasti jos itse teet 7-20 - päiviä kuutena päivänä viikossa, pysyt itse leivässä, mutta mieti tarkasti kohderyhmäsi ja missä ne liikkuvat. Rikastumaan et enää pääse tällä alalla. Menestystä, tarkista laskelmasi, usko pois, pienellä paikkakunnalla viimeksi vaatekaupassa oli 300 euron päivämyynti jo kova sana, siitä oma kate 130€, siitä sähköt, vuokrat, lehti-ilmoitukset, käteen jää 60 euroa. Se tekee n 6 euron tuntipalkkaa...
"Varmasti jos itse teet 7-20 - päiviä kuutena päivänä viikossa, pysyt itse leivässä, "
Ihan sama vaikka tekisi 24/7, mutta jos asiakkaita ei ole niin tulojakaan ei tule, mutta iso osa kuluista juoksee silti (liiketilan vuokra, sähkö, vesi, vakuutukset ym ym)
Aivan oikein suurin ongelma on liikeellä oleva raha.
Kansan veeorahat menee suoraan rikaiden voitollisten yrityaten sosiaalietuukaiin
Jamsieltä, veeoparatiiseihin.
Köyhä kun saa sosiaalietuuta se mene suoraan ruokaan ja kulutukseen ja kansantalouden kiertoon takasin
Se nyt vähä riippuu, itse ostin 179e maiharit vaelluskengät.
Ja 5-10 vuoden päästä seuraavat samanlaiset?
Yhteishinta vai yhteensä 179
"Urheiluliikkeet myyvät lenkkarit, monot, laskettelumonot,
luistimet, niillä on lähes monopoli,"
No lenkkarit löydän kyllä Tokmannilta tai Prismasta yms. Samoin lenkkeilyvaatteet. En ole koskaan hakenut sellaisia urheiluvälinekaupasta.
Ei kai mono-monopolia ole?? Onhan noita monoja, suksia ja luistimia hirmuiset hyllymäärät XXXL ja Sportia ym. ketjuissa. En ole aikoihin ostanut, mutta luuisin tuolta hakevani, jos tarvitsisisin
Siis 4000 asukasta voi ostaa ehkä 10 000 kenkäparia vuodessa ja nekin pääosin jostain muualta kuin paikallisesta kenkäkaupasta ja varmasti keskihinta sellainen, ettei 40 € katetta jää.
Jos liike on auki 300 päivää vuodessa, 30 paria/päivä kattaisi jo koko paikkakunnan kenkätarpeen. Taatusti ei noin paljoa mene, varsin reilusti yli 100 € kenkiä, joista voisi edes haaveilla 40 € katteesta.
Itse laitan ehkä 100 € vuodessa kenkiin. Tuossa on mukana sisäpeli- ja purjehdustossut.
Suomessa ostetaan vuodessa 3,1 kenkäparia asukasta kohden, lenkkitossut mukaan lukien. Arvelen että tuo määrä jakautuu niin että naiset ostaa sen 2,1 kenkäparia ja miehet ostaa 1.0 kenkäparia.
https://www.apu.fi/artikkelit/suomalaisten-jalkineista-vain-kaksi-prosenttia-valmistetaan-kotimaassa-miten-kay-suomen-kenkateollisuuden
"– Perinteinen kirkonkylän kenkäkauppa ei ole kokonaan katoamassa,
vaikka iso osa kengänmyynnistä onkin siirtynyt urheilukauppoihin.
– Kenkä vaatii useimmiten sovituksen ja muuta palvelua, ja nämä
toivottavasti pitävät kenkäkauppamme hengissä, Kankaanpää sanoo."
Hankala on ala 4000 asukkaan pitäjässä, Mutta kyllä tällaisiakin kenkäkauppoja on olemassa.
Jos naiset ostaa 2,1 ja miehet 1,0, asukasta kohden ostettaisiin n. 1,6 kenkäparia vuodessa. Siis 3,1 voisi toteutua vaikkapa n. 4 ja 2 tai 5 ja 1 yhdistelmällä.
Itse olen mies ja ostan varmaan keskimäärin vajaat 2 paria vuodessa. Lapsille meni joskus runsaastikin ja tietysti joillain naisille sekä tietyillä miehilläkin on satoja kenkiä. Tuskin sellaisa on 4000 asukkaan käpykylässä ja heille ei ainakaan kelpaa paikallisen kaupan valikoima.
Osa kengistä myydään kirppareilakin.
Barsinkin nyt kun uusi, hallitus bie kansan ostovoiman. antamalla verorahatn. yritystukiin ja sitäkautta veroparatiiseihin pois suomen talouselämän kierrosta
>>Jos naiset ostaa 2,1 ja miehet 1,0, asukasta kohden ostettaisiin n. 1,6 kenkäparia vuodessa. Siis 3,1 voisi toteutua vaikkapa n. 4 ja 2 tai 5 ja 1 yhdistelmällä.>>
No ei niitä kenkiä tolla lailla lasketa ja tilastoida, Kuten ei tilastoida naisten synnyttämisiäkään.
Tilastot sanoo suoraan, että naiset synnyttää 1,46 lasta elämänsä aikana. Ne desimaalita ja puolikkaat pitää laskea tasavertaisesti mukaan, on kyse kengistä tai vauvoista.
Emännän äidillä oli maineikas kenkäkauppa. Nurinhan se meni kun vanhat asiakkaat kupsahti pois. Nuoremmat käy kokeilemassa kokoja mutta eivät osta. Tilaavat netistä saman halvemmalla kun tietävät koon.
Sitten kun vieressä on Tokmanni niin köyhä tai nuuka suomalainen hakee sieltä jos ei netistä osaa tilata.
Ei tavallista ihmistä enää kiinnosta mitkä on jalassa. Pertti menee Tokmannille ja katsoo että jaaha Future Sporttia 29,95.
Kyllä jos harrastat juoksuurheilua edes vähän, on lenkkitkengillä suurikin rooli. Adidas ja Nice on valintani maksoi mitä maksoi.
Tuo Nice eli Nizza onkin uusi tuttavuus. Ranskalaiset kyllä osaavat tehdä kenkiäkin.
Eikö kotimaiset Karhut muka ole mitään? Yhdysvalloissa Karhu on erittäin korkealaatuisena pidetty juoksukenkä.
Kotimaiset? En tiennyt että tehdään Suomessa.
Karhussa on liikaa leveä lesti ainakin itselle.Ja se on raskas kenkä
Se huono puoli on kaikissa merkkilenkkadessa että ne tehdään kiinassa. Huono laatu ja hinta vain kova.
Adidaksen kolme raitaa on alkujaan Karhun jalkineiden tuotemerkki. Karhu käytti raitoja vuodesta 1916 lähtien.
Adi Dassler eli Adidaksen perustaja bongasi nuo raidat Helsingin olympialaisissa 1952.
Hän tykästyi niihin ja osti oikeudet tuotemerkkiin. Hinta oli nykyrahassa n.1600€ ja kaksi viskipulloa.
Suomalaiset oli osaavaa kauppiaskansa jo tuolloin. Ne kaks viskipulloa olis riittänyt ihan hyvin kaupantekoon sellaisenaan. Mutta kun sakemanni halus tyrkätä lisäksi 1600 € sen aikaista rahaa, niin eihän höveli suomalainen selalisesta kehdannut kieltäytyä.
Tuskin on Adiraksella omaa valmistavaa tehdasta tänäpäivänä. Suunnittelu vain epäilenn
Noita ompeluhommia saattaa palata takaisin tänne Suomeenkin. Kaikkee on nyt vaan viitsittävä väen itse tehdä.
Muuten en keksi että mistä ne hallituksen lupaamat 100.000 uutta työpaikkaa syntyy, ellei juuri näistä ompeluhommista ja muusta pikkutyöstä.
Miten aloittaja on ajatellut työlöisperheisen ostovoin kehittyvän kun kaikki hinnat nousee. Samoin vähävaraiset tuskin ostaa enää mitään.
Enempi kanatta perustaa kirpputorit jossa kaiken saa eurolla
Niin kauppa käy
Jos menenkenkä kaupaan ja siellä ei ole sitä minun kokoa ja mallia koska varaston arvo pitää piteinenä.
Se tilataan ja tulen sen hakemaan vai. tilaanko, sen. itse. Kiinasta