Aamuposti 17.6.2023
Nykyään Kytäjän kartanoon liittyvällä kulttuurilla on vain yksi nimi: Raha.
Kuka kuvitteli, että leuhka ja itseään kehuva karjalaissavolanen suku ajattelisi muuta. Miettikää, mikä kulttuurin alue kiinnostaa porukkaa, joka on kerännyt omaisuuttaan myymällä ja ostamalla autoja, ja myymällä lopulta koko roskan eniten maksavalle, ostamalla metsäalueita ja hakkamalla niitä ja myymällä lopulta Kytäjän metsät eniten tarjoavalle.
Nykyään Kytäjän kartanoon liittyvällä kulttuurilla on vain yksi nimi: Raha.
Kuka kuvitteli, että leuhka ja itseään kehuva karjalaissavolanen suku ajattelisi muuta. Miettikää, mikä kulttuurin alue kiinnostaa porukkaa, joka on kerännyt omaisuuttaan myymällä ja ostamalla autoja, ja myymällä lopulta koko roskan eniten maksavalle, ostamalla metsäalueita ja hakkamalla niitä ja myymällä lopulta Kytäjän metsät eniten tarjoavalle.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Noita toimia kutsutaan nimellä "toimivat liiketoimet". Täysin mätä päärakennus purettiin ja muutama kohde entistetään. Ylikalliit tontit keskellä ei mitään menevät hyvin kaupaksi kun pääkaupunkiseudun ostajat haluavat rauhallisuutta kyllästyttyään viime aikojen menoon. Tulkoot puolestani, en heitä kadehdi, koska tiedän että hekin muuttavat pois kun totuus valkenee. Kaikki yhteydet muualle ovat kahden kapisen tien varassa ja ovat olleet jo vuosikymmeniä. Nähtävästi hiljaisuutta ei tamperelaisten vouhotus metsäradasta ( tunnin juna ) ei tulevalla hallituskaudella liikahda, koska se on todellinen maiseman ja luonnon tuhoaja. Jota muuten vihervassarihallitus ajoi väkisin tehtäväksi.
Hieman on tieto hukassa, nykyinen suku on laajentanut maa ja metsäomistustaan. Vähäkallion ex vaimo törsäsi ja käytännössä ajoi alas kartanon isännän sellikaverin kanssa. Kannattaa ottaa selvää historian tapahtumista ennen kuin kateuksissaan kirjoittelee perättömiä.
Taitaa "nykyinen suku" haalia maita Savon ja Itäsuomen puolelta. Taisi olla suvun vanhempi ykä, kun 90-luvulla kehuskeli Joensuussa, että omia maita pitkin voi kävellä Venäjälle. Ylikalliit tontit menivät todella hitaasti kaupaksi väärän hinnoittelun vuoksi. Asia korjaantui ajan myötä, rakentamattomien tonttien kiinteistöveroja maksellessa. Kolopallokentät tuottavat miinusta, mutta onneksi hallituksessa on muidenkin alojen, kun hevosmiesten, autojobbareiden ja lehtikustantajien asiantuntemusta, joten toivotaan, että sekin asia korjaantuu.
enne siellä oli sivistynyttä porukkaa kuten presidenttejä ja lainoppineita vieraina ja osa-omistajana.
Ajat ja omistajat muuttuvat, niin se vain maailmassa aina tapahtuu. Olisi toki ollut hienoa, mikäli kartano olisi päätynyt sellaisella omistajalle joka olisi vaalinut kartanon perintöä, säilyttänyt kartano miljöön, vähän kuin Nalle teki Åminnen kartanolla.
Sellainen vaatii paksua lompakkoa, eikä noita Nalleja Suomessa monia ole, joten kaatunutta kannua on turha haikailla.
Onhan sinne rakennettu 2 täysmittaista golf kenttää. Vissii top 3:ssa Suomessa. Maksoivat 15M markkaa kappale. Australiasta asti valvoja valvoi että kentät tehdään parhaaseen laatuun.... Ei Laakkosen suku maisemien vuoksi kartanoa ostanut.....
Laakkoset pistävät lihoiksi kaiken minkä voi. Koskahan se maataousrakennus valmistuu siihen kuivurin taakse louhitulle tontille?
Aivan ymmärrettävää kun siellä on vaihtunut toimiva johto, niin ei välttämättä haluta enää vetää kivirekeä. näkyy selvästi että omaisuutta realisoidaan, ensin myytiin autokauppa, sitten kartanon metsät, mukavampi elämä tiedossa kun rahaa on helpompi hallinnoida.
raha, raha, raha
Torstain Aamuposti kertoi kaupungin suorittavan tarkastuksen siitä kuinka maankäyttösopimus on toteutunut. Meneeköhän tarkastus samoin kuin aikoinaan Kytäjärven tilaa koskeva istunto. Maatalousyhtymän ja kaupungin edustajat aloittavat lounaalla Kartanon Riistaravintolassa. Yömyöhään venyneen, hyvässä yhteisymmärryksessä sujuneen kokouksen jälkeen siirrytään raharinteen suureen huvilaan saunomaan ja iltapalalle asiallisin juomineen. Yöpyminen sujuu mallikkaasti yhtymän piikkiin. Seuraavana päivänä kun on puoliltapäivin heräilty, selvitetty missä ollaan, siirrytään korjaussarja sisältävälle aamiaiselle. Samalla yhtymän isännöitsijä kertoilee minkä vuoksi aikoinaan tehtyä sopimusta ei ole yhteisen edun nimissä syytä edistää. Nopeasti todetaan että kyllähän asia näin on. Sitten siirrytäänkin jälleen Lakkimäen riistaravintolaan nauttimaan kartanon mailta pyydettyä riistaa. Samalla tarkastuksen suorittajat suunnittelevat julkisuuteen raportin jossa todetaan kaiken olevan kunnossa ja kaupungin virkamiehet tarkkailevat tilannetta. Tämä tarina on tietysti fiktiota vai onko sittenkään?
Kaikki muistavat tilanteen kun kartano maineen, kiinteistöineen ym.oli siirtynyt Laakkosten omistukseen. Siinä tilsanteessa kaupunki luopui etuosto-oikeudestaan kunhan kaupunkilaisilla säilyy liikkumisoikeus leiriytymisoikeuksineen ym. lisukkein. Näin tapahtui. Kaikki rakennukset oli tarkastettu kuntojensa puolesta, eikä silloin kiinnostanut. Turha nyt on vollottaa kun kukaan ei silloin puhunut mitään. Joku "arkistonikkari" voi halutessaan kaivaa kirjatut dokumentit esiin ja julkaista jos on sen tarve. Normaalina veronmaksana olen vuosikymmenten aikana päässyt liikkumaan Kytäjän alueella ilman mitään protokollaa.
Totta, että Kytäjän kulttuurirakennusten säilyttämiseen olisi pitänyt ottaa kantaa aiemmin. Nyt on myöhäistä. Myllyn kohtalo harmittaa, mutta toisaalta ei, koska en enää pääse liikkumaan niin kuin 60-luvulla jolloin tulin Hkäälle, joten en mene sinne enää muistelemaan 70-luvun alkua, jolloin kala-altaat olivat käytössä ja olin onkimassa siellä kirjolohia poikani kanssa. Myllyn ja sen alueen pelastamiseksi ei ole mitään tehtävissä koska rahaa ei siihen ole kenelläkään.
Pitää muistaa että Kytäjän kartano on aina ollut yksityisomaisuutta, siinä omistaja määrää mitä tehdään. Mitä ulkopuoliset ovat vaatimaan, mitä pitäisi säilyttää tuleville sukupolville, kun omistaja joutuisi sen aina rahoittamaan.
Eri asia on kohteet jotka ovat valtion tai kuntien, kaupunkien omistuksessa, niistä voidaan päättää yhteisesti, mitä niille kuuluisi tehdä.
Kyllä Kytäjällä vanhoistakin kohteissa vielä toimintaa on. Kytäjän koulukiinteistö tulee pysymään kouluna, eivätkä päättäjät siihen kohteeseen koske, kuten tekivät Ridasjärven koulun kohdalla.