Monen muun asian ohella uskovaiset valetelevat moraalistakin. He väittävät että moraali tarvitsee jonkun ulkopuolisen "asettajan". He ovat tietenkin väärässä.
Ihminen on sosiaalinen laumaeläin, joka on täydellisen riippuvainen yhteisöstään. Kukaan ei päärjää yksin. Ei edelleenkään, vaikka ääri-individualistisessa ajassa tyhmimmät voivat niin kuvitella. Ihmisille keskinäinen yhteistyö on välttämätöntä.
Älykkäiden laumastaan riippuvaisten eläinten yhteiselo tarvitsee yhteiset säännöt, jotta keskinäinen kähinä ei veisi liikaa energiaa ja yhteistyö olisi mahdollista. Koska olemme TÄYSIN RIIPPUVAISIA toisistamme meillä on sisäänrakennettu tarve olla "kunnon kansalainen" eli hyväksytty ja välttää laumasta karkottamisen riski, koska se oli sama kuin kuolemantuomio. "Hyväksyttävä käytös" on käytöstä joka on yhteisten sääntöjen eli moraalin mukaista.
Jotta pystymme tekemään yhteistyötä, terveillä ihmisillä on kyky empatiaan. Sen avulla voimme samastua muihin ja ymmärtää (ainakin jollain tasilla) miltä meidän teot tuntuvat toisista ja näin arvioida tekojemme vaikutuksia. Siksi "kultainen sääntö" on useissa moraalikoodeissa keskeinen periaate.
Evoluutiossa on kyse geenien välittämisestä seuraavalle sukupolvelle. Jokainen voi miettiä minkälaisessa yhteisössä olisi paras, kun kasvattaa seuraavaa sukupolvea? Sellaisessako, jossa on kaikkien sota kaikkia vastaan ja jokaisen käytös arvaamatonta vai sellaisessa jossa vallitsisi yhteinen moraalikoodi ja sen takaamat riittävän ennustettavat ja rauhalliset olot.
Moraalilla on siis selkeä biologinen peruste ja se on syntynyt myötäsyntyisesti ihmiselle evoluution myötä.
Ihminen on sosiaalinen laumaeläin, joka on täydellisen riippuvainen yhteisöstään. Kukaan ei päärjää yksin. Ei edelleenkään, vaikka ääri-individualistisessa ajassa tyhmimmät voivat niin kuvitella. Ihmisille keskinäinen yhteistyö on välttämätöntä.
Älykkäiden laumastaan riippuvaisten eläinten yhteiselo tarvitsee yhteiset säännöt, jotta keskinäinen kähinä ei veisi liikaa energiaa ja yhteistyö olisi mahdollista. Koska olemme TÄYSIN RIIPPUVAISIA toisistamme meillä on sisäänrakennettu tarve olla "kunnon kansalainen" eli hyväksytty ja välttää laumasta karkottamisen riski, koska se oli sama kuin kuolemantuomio. "Hyväksyttävä käytös" on käytöstä joka on yhteisten sääntöjen eli moraalin mukaista.
Jotta pystymme tekemään yhteistyötä, terveillä ihmisillä on kyky empatiaan. Sen avulla voimme samastua muihin ja ymmärtää (ainakin jollain tasilla) miltä meidän teot tuntuvat toisista ja näin arvioida tekojemme vaikutuksia. Siksi "kultainen sääntö" on useissa moraalikoodeissa keskeinen periaate.
Evoluutiossa on kyse geenien välittämisestä seuraavalle sukupolvelle. Jokainen voi miettiä minkälaisessa yhteisössä olisi paras, kun kasvattaa seuraavaa sukupolvea? Sellaisessako, jossa on kaikkien sota kaikkia vastaan ja jokaisen käytös arvaamatonta vai sellaisessa jossa vallitsisi yhteinen moraalikoodi ja sen takaamat riittävän ennustettavat ja rauhalliset olot.
Moraalilla on siis selkeä biologinen peruste ja se on syntynyt myötäsyntyisesti ihmiselle evoluution myötä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Olet "jälkeenjäänyt" mitä tulee moraali.
Sekään ei synny tyhjästä!
Jos sinulla olisi kyvykkyys edes auttavasti ymmärtää, mitä luet, niin olisit huomannut, että avauksessa nimen omaan kerrotaan, miten moraali ei ole syntynyt tyhjästä, vaan se on kytköksissä biologiaamme ja evoluutiohistoriaamme.
Mutta siihen et näemmä pystynyt. Otan osaa.
Osuvasti ja hyvin sanottu! Kristus soikoon, että ns. Jumala ei ole loistanut ikinä muuta kuin poissaolollaan! Ei sellainen valvo yhtään mitään. Onneksi Suomessa on nykyään rikoslaki, etteivät uskovaiset pysty polttamaan noitina ketä päähänsä saavat polttaa.
Ei laki estä pahan tekemistä. Sitä on mahdollista rikkoa. Vangit ovat tästä todisteena.
Moraali ei ole rangaistuksen välttelyä vaan jotain paljon syvempää.
moraali ? jos auttaa lentokyvytöntä lintua selviytymään talvesta niin siirtyykö lentokyvyttömyys seuraavaan sukupolveen 🤔
Ei, jos lentokyvyttömyys on vamman seuraus. Mahdollisesti, jos se on synnynnäistä.
ja siksi vain vamman saanutta pitää auttaa , mutta kysymyskuuluu nyt mikä vamma ja millaisessa tapahtumaketjussa , eli olisiko normaali parantunut itsestään ja jos lentää ikkunoita päin niin sekin on ominaisuus .
Ikkunaa päin lentäminen ei ole linnun ominaisuus, vaan virhearvio ja vahinko.
Kunniallisuus, joka on sisään rakennettu jo lapsille on eri asia kuin moraali.
Kunnian etsiminen hyvin käyttäytymällä oli jo Aabelin ja Cainin kisan takana. Aabel oli kunnian kipeä, mutta Cainille Jumala alkoi opettaa moraalia: Jos oikein teet saat korottaa katseesi ja kohottaa pääsi.
Miksi katseesi on synkkä? Matki veljeäsi ja hänen tekojaan ja tule kunnialliseksi niin voit korottaa katseesi. Cain oli esikoinen ja Herralta saatu lapsi. Hänellä oli Aabeliin verrattuna jonkinlainen ALEMMUUSKOMPLEKSI ja sen hoitamiseen TARVITAAN MORAALIOPPIA, JOKA ON LÄHTÖISIN JUMALASTA.
Etiikka joka on kunnian tunnon ylistyspuheenvuoro on lähtöisin epäilemättä oikeiden tekojen voimasta.
Moraali joka on parannusta alemmuuskompleksista on lähtöisin Jumalasta.
Kristityt sekoittavat moraalin ja opportunismin. "Suuren Johtajan" orjailu ja mielistely parkkion toivoissa ja/tai rangaistuksen pelossa on opportunismia eikä moraalia ihan riippumatta siitä onko "Suuren Johtajan" nimi Jumala vai Putin.
Nasevasti sanottu. Jumalan pelko saa uskovan tekemään mitä vain. Lusmuilijoita kaikki tyynni.
Kaikella on aikansa. 7x490 vuotta kestää luopumus laista Jumalan luvalla. Te olette tietäviä ja käytännön hyödyn tavoittelijoita kun tiedätte sen. Ymmärrätte että laki on jäissä tuon 7x490 vuotta.
Fundamentalistit ovat vain teoriassa Jumalan lakia noudattavia. Eivät käytännössä.
Entä kun laki palaa voimaan 2940 jKr. Silloin käytännön läheiset alkaa kivittämään muita, mutta fundamentalistit yhä ovat teoreettisuuden kannalla ja armon.
On käytännöllinen, teoreettinen, systemaattinen, analyyttinen ja soveltava luonne kaikki erilaisia, mutta Kristuksessa kaikki kootaan yhteen. Miksi sitten pitää murjottaa ja haukkua toisen tyyppistä suhtautumistapaa.
Olette itse tänään ja huomennakin ylempänä fundamentalisteja koska kuuntelette enkeleitä ja profeettoja ettekä vain Moosesta. Katkeruus on turhaa. Antakaa rauhassa Jeesustella paitsi jos omassa joukossanne on niitä jotka lähtee siihen mukaan vähäisin eväin.
Moraali on henkilökohtaista. Voit kokea että jokin laki on mielestäsi moraaliton. Siitä ei rankaista.
Moraali-käsitykset ovat henkilökohtaisia. Se onko moraali subjektiivista on filosofisen väittelyn kohde.
"Evoluutiossa on kyse geenien välittämisestä seuraavalle sukupolvelle. Jokainen voi miettiä minkälaisessa yhteisössä olisi paras, kun kasvattaa seuraavaa sukupolvea? Sellaisessako, jossa on kaikkien sota kaikkia vastaan ja jokaisen käytös arvaamatonta vai sellaisessa jossa vallitsisi yhteinen moraalikoodi ja sen takaamat riittävän ennustettavat ja rauhalliset olot."
Avaus on ihan oikeassa siinä, että moraalilla on biologinen perusta, mutta tässä lainauksessa sitä ei ole osattu selittää ihan oikein. Lainauksesta tulee se käsitys, että moraali olisi ensisijaisesti yhteisön juttu.
Jos moraalilla on biologinen perusta niin se lähtee yksilöistä ja heidän geeneistään. Laumaeläimillä yhteistyökykyiset yksilöt antavat ja saavat apua, rakentavat yhteistyötä, sovittelevat riitoja ja antavat anteeksi. Tällaisten yksilöiden jälkeläiset (ja geenit) yleistyvät populaatiossa kun taas yhteistyökyvyttömiä riidan haastajiä ja toisten kustannuksella vapaamatkustavia itsekkäitä ja yhteisestä kuormasta syöjiä kartetaan ja ajetaan jopa laumasta pois ja heidän geeninsä harvinaistuvat.
On toki niin, että kun sosiaalinen käyttäytyminen monimutkaistuu niin moraalista tulee myös kulttuurijuttu eli lauman tapoja pitää opettaa nuoremmille eikä ne tavat tietystikään periydy geeneissä.
Moraalia on pohdittu erilaisista näkökulmista.
1. Jumalallinen komentoteoria. On olemassa kosminen diktaattori (kuin Kim Jong Ung konsanaan), joka määrittelee moraalin täysin mielivaltaisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Koska diktaattoreita on vain yksi, niin tätä voidaan kutsua ”objektiiviseksi”, vaikka kyseessä on yhden diktaattorin mielivaltainen mielipide.
2. Hyve perustainen moraali. Tämä perustuu filosofiseen perustelemattomaan uskomukseen, että on olemassa jonkinlaiset kosmiset moraali-totuudet, joiden tulisi olla jokaisen rationaalisen olennon havaittavissa kuten ”jalous”, ”rohkeus”, ”kunnia” tms. Usein tässä ei pohdita valinnan seurauksia, vaan saatetaan rajoittua pohtimaan motiiveja. Sama teko voi olla moraalisesti hyvä tai huono riippuen tekijän motivaattoreista.
3. Moraalitaipumus-perustainen moraali. Eliöstö on kehittynyt evolutiotiivisesti ja jokaisella eliöllä on laji-perustaiset moraalinormit. Nämä eivät ole mielivaltaisia vaan perustuvat todellisuudessa oleviin luonnolakeihin. Moraali-normit ovat hioutuneet vuosien saatossa siten, että ne edistävät lajin seliviytymistä. Kun toimii lajille-yleisten moraalitaipumusten mukaan ja omaa terveen ihmiselle ominaisen omantunnon, niin toimii oikein. Hume kritisoi tätä näkemystä toteamalla: Siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden tulisi olla. Eli mistä tiedämme, että lajin selviytymistä edistävät käyttäytymis-normit ovat hyviä?
4. Sopimus-moraali. Tämä lähtee liikkeelle jostain perusoikeuksista. Jokainen on yksilö ja päättää itse omasta käyttäytymisestään. Moraalin katsotaan perustuvan yksilöiden välisiin kirjoitettuihin tai kirjoittamattomiin ”sopimuksiin”. Tämän voidaan katsoa perustuvan jonkinlaiseen peliteoriaan, mutta se ei ota kantaa siihen, miksi me emme voisi sortaa toisten oikeuksia.
5. Aksiomaattinen-moraali. Tämä on yritys muodostaa moraalille ratinaaliset aksioomat kuin matematiikassa ja pohtia oikeaa moraali-käyttäytymistä näiden aksioomien kautta. Yleensä aksioomaksi otetaan ”hyvinvoinnin edistäminen” tai ”kärsimyksen minimointi”. Jos joku ei hyväksy aksioomia, niin käsite sortuu. Mutta niin käy myös matematiikassa: Jos joku ei hyväksy todeksi ”A=A”, niin tästä ei pääse eteenpäin.
Oma mielipiteeni näistä (mikä osittain näkyikin edellä) ja tämä ei ole mikään täydellinen listaus ja variaatioita on paljon):
1. Sopii idiooteille jotka omaavat vahvan orjamentaliteetin eivätkä halua ottaa vastuuta omista valinnoistaan.
2. Runollinen kaunis ajatus, mikä voi houkutella jos sitä pohtii oman persoonan kehittämisen kannalta. Tietyllä tavalla tämä voidaan ajatella luonnonlakien kautta tai laji-taipumuksina, mutta siihen on yhdistetty jonkinlaista kiehtovaa toiveajattelua pohjalla olevista kosmisesta hyvyydestä, mitä on vaikea perustella.
3. Biologinen ja kulttuurievoluutio selittää täysin, miten moraali-käsitykset syntyvät. Tämä on tieteellinen kysymys. Mutta mielestäni tämä jää vajaaksi. Katsoisin, että evoluutio ei tuota mitään täydellistä, joten turha meidän on odottaa, että tämän kautta saavutettaisiin moraalista huippua, vaikka kehties sellaisesta näkyy joitain piirteitä.
4. Sopimus-moraali on juristin näkemys. Vaikka lakeja ja sopimuksia voidaan tehdä, niin mielestäni ne ovat enemmänkin työkalu oikeanlaisen moraalinormiston käytäntöön laitossa. Esimerkki puhtaan sopimus-moraalin toimimattomuudesta voisi olla vallan ja omaisuuden keskittyminen joillekin yksilöille tai yrityksille.
5. Tämä on yritys löytää ne pohjimmaiset asiat joita biologinen ja kulttuurinen evoluutio pyrkii tavoittamaan. Vain tämän kautta voimme pyrkiä löytämään moraalihuipun, joka ei perustu vain siihen miten asiat ovat, vaan sen kautta miten pohjimmaiset moraaliset hyvyydet tavoitetaan.
En näe moraalista relativismia kestävänä ajatuksena - ellei ole valmis hyväksymään, että tietoisille olennoille on yhdentekevää kokevatko he olevansa hyvinvoinnin huipulla toteuttaen itseään ja halujaan - tai vangittuna ja kidutettuna tukahdettuna omaan henkiseen tuskaansa. Näkisin, että tästä voi löytää sen todellisuuteen perustuvat moraali-ytimen, jonka voi ottaa ohjenuoraksi yrittäessä löytää vastauksia vaikeampiin moraalisiin dilemmoihin.
onko atomeilla itsesäilymisen vaistoa?
omko moraali fysiikan laki?
jos on niin ei ole enää pitkä matka universaaliseen avaruudelliseen moraaliin
josta mm. uskonnot puhuvat transsendenssina
'älä vahingoita elävää tai älä vahingoita luontoa'
kun minua on ja sitten ei ole
niin kuinka minä voin tahtoa että minua ei olisi?
rikos on siksi, että minä en ymmärrä miksi minä olen
idän viisaat kertovatkin tajuamaan kuka minä itse olen
ei älykkäät murhaavat vieraita tajutakseen kuka itse on
mutta silloin on myöhäistä, koska pian ei enää itseäni ole
koska fysiikan laki on vuoropuhelua olioiden välillä
elämässä ei kannata 'hosua' että työttömyys parantaa
kun juoksee elämän perässä, voi kadottaa elämän
mutta kun ei juokse minkään perässä, niin on ainakin aikaa vähän pohtia asioita
kun painaa itseään ajatuksillaan, niin ei enää jaksa hosua turhan tähden
taitaa sekin opiskelu olla ikivanhaa stooria ihmisillä
parempi opiskella kuin olla oppimaton
”onko atomeilla itsesäilymisen vaistoa?”
Yksittäisillä atomeilla ei ole, mutta lukuisista atomeista koostuvalla neuroverkolla saattaa olla.
”onko atomeilla itsesäilymisen vaistoa?”
Mitäs luulisit?
Kerrankin aihe mistä voisi jopa keskustella.