Moottoripyörän polttoaineen kulutus keuliessa

Pohdin, että kasvaako vai vähentyykö moottoripyörän polttoainekulutus, mikäli ajaa keula pystyssä (eturengas ilmassa) suhteessa tavalliseen ajotapaan?

Auton renkaiden vierintävastus on noin 20% kokonaiskulutuksesta. Voisi siis olettaa, että moottoripyörällä takapyörällä keulien kitka muodostaisi 5% kokonaiskulutuksesta.

Entä mitä käy ilmanvastukselle? Pinta-alahan ei pitäisi kasvaa, mikäli motoristi ei keuli yli 45 asteen kulmassa? Edelleen korkeus ja leveys on samat? Vai? Geometria ei ole vahvempia puoliani (eikä kyllä fysiikkakaan).

Mitä muita tekijöitä tulee ottaa huomioon ko. tilanteessa? Jos unohdetaan se epätasainen kaasukahvan käyttö ja pienempi välitys (kovemmat kierrokset). Painopiste ainakin siirtyy lähemmäksi vetävää takapyörää (jos sillä on merkitystä).

Kertokaa joku minua fiksumpi. 😊

Ja sovitaan, että kyseessä on "tavallinen" moottoripyörä ilman mitään rakennemuutoksia. Vaikka sellainen kyykkypyörä.

Kiitos vastauksista etukäteen!

9

415

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Todennäköisesti ilmanvastus kuitenkin kasvaa, koska se ei ole kuitenkaan aivan suoraan otsapinta-alasta kiinnni ja pyörän "pohjan" muodot eivät ole yhtä optimaaliset kuin normaaliasennossa.

      • Anonyymi

        😍😋😍😋😍😋😍😋😍

        😋 ­N­y­­­m­­­f­­o­­m­­a­a­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17900647x

        🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞


    • Anonyymi

      Vierintävastus riippuu ensisijaisesti painosta ja vasta toissijaisesti pyörien lukumäärästä.

    • Anonyymi

      Monella keulijalla ajelut loppuu lyhyeen tai siihen muodostuu taukoja jolloin polttoainettakin voi säästyä kohtalaisen merkittäviä määriä.

    • Anonyymi

      Ilmanvastus vs. vierintävastus.

      Vierintävastukseen vaikuttaa avauksen tapauksessa

      - kuorma
      - ajonopeus
      - renkaan rakenne ja koko
      - jarrujen laahaus
      - pyöränlaakerin vastus
      - renkaaseen vaikuttava vääntö

      Muut vierintävastukseen vaikuttavat tekijät pysyvät keuliessa enemmän tai vähemmän samana. Kovilla tiepinnoilla kumin hystereesin vuoksi rengas ei palaudu kimmoisesti ja se on yksi osatekijä, joka aiheuttaa renkaan pystypainejakauman siirtymän ajosuunnassa eteenpäin. Syntyvää momenttia kutsutaan vierintävastusmomentiksi.

      Vierintävastuksesta on kokeellisin menetelmin on arvioitu olevan 90–95 % materiaalin hystereesi, 2–10 % kitkahäviöt renkaan ja tienvälillä sekä 1,5–3,5 % ilmanvastus. Jopa 95 % vierintävastuksesta johtuu siis siitä, että pyöreä kumirengas menettää muotoaan epäsymmetrisesti ja kumin palautuminen vastustaa eteen päin siirtyvää liikettä. Pyörimisnopeuden kasvun seurauksena rengas joutuu tiheämmin muodonmuutokseen tietä vasten. Ilmiö kasvattaa muodonmuutoksesta johtuvaa hystereesihäviötä ja lämmittää rengasta.

      Kun keulitaan, renkaan pystykuormaa lisätessä rengas painuu tietä vasten samalla kasvattaen renkaan kosketusalaa pystyäkseen kannattamaan kasvaneen kuorman. Noin 90–95 % renkaan vierintävastuksesta aiheutuu siis renkaan muodonmuutoksen aiheuttamista hystereesihäviöistä. Suuri renkaan painuma joko kuorman (tai alhaisen rengaspaineen) seurauksena aiheuttaa lisääntynyttä muodonmuutosta. Rengaspaineella on suuri vaikutus vierintävastukseen. Rengaspaineen nousun seurauksena myös renkaan painuma pienenee, jolloin
      renkaan tiekosketuksen pinta-ala vähenee.

      Keuliessa tiehen kohdistuva pintapaine kasvaa, ja kaikki kuorma kohdistuu tiehen takarenkaan kautta. Oleelliseksi siis muodostuu takarenkaan hystereesihäviöt; pintapaine (= erityisesti kuorma) huomioiden onko siis YHDISTETTY eturenkaan ja takarenkaan hystereesi + kitkahäviöt + laakeri- ja jarruhäviöt suurempi kuin pelkkä takarenkaan hystereesi + kitkahäviöt?

      Jos rengas on optimipaineessa, voidaan ajatella, että takarenkaan kasvava hystereesi + kitkahäviö kompensoidaan puuttuvilla eturenkaan laakeri- ja jarruhäviöillä.

      --

      Autoon verrattuna moottoripyörän ilmanvastuskerroin on todella huono.

      On selvää, että ilmanvastus kasvaa, kun moottoripyörä kuljettajineen menettää virtaviivaisen muotonsa ja ajaa ilmanvastusta päin ns. moottorin pohja ja pakoputki edellä. Ilmanvastuskerroin (cD) on aerodynaamisesti sutjakkaalla Suzuki Hayabusalla noin 0,55. Kuljettaja olkoon katteen suojassa täydellisesti. Peruskatteettomilla nakuilla tai Harrikalla ilmanvastuskerroin on tyypillisesti 0,8 ja jopa kertaluokkaa 1.0.

      Ilmanpaine (ilmanvastus) nousee nopeuden kuutioon, mikä tarkoittaa, että jokaista kilometriä tunnissa vastaava ilmanvastus kasvaa kolminkertaiseksi. Hyvin nopeasti kasvava ilmanvastus kuluttaa moottoripyörän kaiken tehon siten, että vain 100 km/h nopeudella 80 % moottoripyörän energiasta kuluu pelkästään ilmanvastuksen voittamiseksi.

      Pohja edellä ajettaessa kaikki moottoripyörän aerodynaamiset ominaisuudet menetetään, joten ilmanvastuskertoimeksi voidaan olettaa epäkeskeisen nelikulmion vastaava eli 1,15. Samalla moottoripyörän kohtaava otsapinta-ala noin 1,5-kertaistuu (ajokulmasta riippuen).

      Jos sovitaan, että taitava kuljettaja ajaa peräti 100 km/h takapyörällä, syöttämällä tiedot laskuriin, saadaan seuraavat tulokset:

      (1) Normaalissa ajoasennossa: tehontarve 5,5 hv (4 kW);
      (2) Keulimalla: tehontarve 14,9 hv.

      (Paino kuljettajineen noin 300 kg.)

      Jos nopeus laskee, ero tehontarpeessa pienenee.

      --

      Vastauksena: kulutus kasvaa keuliessa, ja tämä johtuu siitä, että moottoripyörän muutoinkin huono aerodynamiikka huononee. Jos bensiiniä haluaa säästää, keuliminen ei kannata.

      • Kiitos asiallisesta vastauksesta. Ilmanvastuksella on näköjään iso rooli.

        Mutta siis kuun pinnalla olisi taloudellisempaa huristella keulimalla! 😊


      • Anonyymi

        Newtonin vastuslain mukaan dynaaminen paine on verrannollinen virtausnopeuden v neliöön. Jos ymmärrän oikein, nopeuden kaksinkertaistuessa ilmanvastus nelinkertaistuu.


      • Anonyymi

        Äkkiä laskettuna 100-km-h -keulivan moottoripyörän ilmaa vastustavaan osaan, otsapinta-alaan, kohdistuu 120 kilon tai 1200 Newtonin voima. Tätä voimaa ja moottorin tehoa kuljettajan on pystyttävä hallitsemaan.

        Patrick Fürstenhoff on keulinut nopeudella 307 km/h turboahdetulla Honda Blackbird CBR1100XX:llä. Tuo ennätys lienee jo rikottu.


    • Anonyymi

      Keuliessa lisääntyy eniten kuskin osoittama idiotismi. Usein sen suuruutta ei voida edes arvioida.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      276
      4712
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      134
      3050
    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      45
      2894
    4. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      36
      2882
    5. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      77
      1816
    6. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      106
      1674
    7. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1521
    8. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      61
      1438
    9. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      95
      1292
    10. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      220
      1204
    Aihe