Moottoripyörän polttoaineen kulutus keuliessa

Pohdin, että kasvaako vai vähentyykö moottoripyörän polttoainekulutus, mikäli ajaa keula pystyssä (eturengas ilmassa) suhteessa tavalliseen ajotapaan?

Auton renkaiden vierintävastus on noin 20% kokonaiskulutuksesta. Voisi siis olettaa, että moottoripyörällä takapyörällä keulien kitka muodostaisi 5% kokonaiskulutuksesta.

Entä mitä käy ilmanvastukselle? Pinta-alahan ei pitäisi kasvaa, mikäli motoristi ei keuli yli 45 asteen kulmassa? Edelleen korkeus ja leveys on samat? Vai? Geometria ei ole vahvempia puoliani (eikä kyllä fysiikkakaan).

Mitä muita tekijöitä tulee ottaa huomioon ko. tilanteessa? Jos unohdetaan se epätasainen kaasukahvan käyttö ja pienempi välitys (kovemmat kierrokset). Painopiste ainakin siirtyy lähemmäksi vetävää takapyörää (jos sillä on merkitystä).

Kertokaa joku minua fiksumpi. 😊

Ja sovitaan, että kyseessä on "tavallinen" moottoripyörä ilman mitään rakennemuutoksia. Vaikka sellainen kyykkypyörä.

Kiitos vastauksista etukäteen!

9

346

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Todennäköisesti ilmanvastus kuitenkin kasvaa, koska se ei ole kuitenkaan aivan suoraan otsapinta-alasta kiinnni ja pyörän "pohjan" muodot eivät ole yhtä optimaaliset kuin normaaliasennossa.

      • Anonyymi

        😍😋😍😋😍😋😍😋😍

        😋 ­N­y­­­m­­­f­­o­­m­­a­a­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17900647x

        🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞


    • Anonyymi

      Vierintävastus riippuu ensisijaisesti painosta ja vasta toissijaisesti pyörien lukumäärästä.

    • Anonyymi

      Monella keulijalla ajelut loppuu lyhyeen tai siihen muodostuu taukoja jolloin polttoainettakin voi säästyä kohtalaisen merkittäviä määriä.

    • Anonyymi

      Ilmanvastus vs. vierintävastus.

      Vierintävastukseen vaikuttaa avauksen tapauksessa

      - kuorma
      - ajonopeus
      - renkaan rakenne ja koko
      - jarrujen laahaus
      - pyöränlaakerin vastus
      - renkaaseen vaikuttava vääntö

      Muut vierintävastukseen vaikuttavat tekijät pysyvät keuliessa enemmän tai vähemmän samana. Kovilla tiepinnoilla kumin hystereesin vuoksi rengas ei palaudu kimmoisesti ja se on yksi osatekijä, joka aiheuttaa renkaan pystypainejakauman siirtymän ajosuunnassa eteenpäin. Syntyvää momenttia kutsutaan vierintävastusmomentiksi.

      Vierintävastuksesta on kokeellisin menetelmin on arvioitu olevan 90–95 % materiaalin hystereesi, 2–10 % kitkahäviöt renkaan ja tienvälillä sekä 1,5–3,5 % ilmanvastus. Jopa 95 % vierintävastuksesta johtuu siis siitä, että pyöreä kumirengas menettää muotoaan epäsymmetrisesti ja kumin palautuminen vastustaa eteen päin siirtyvää liikettä. Pyörimisnopeuden kasvun seurauksena rengas joutuu tiheämmin muodonmuutokseen tietä vasten. Ilmiö kasvattaa muodonmuutoksesta johtuvaa hystereesihäviötä ja lämmittää rengasta.

      Kun keulitaan, renkaan pystykuormaa lisätessä rengas painuu tietä vasten samalla kasvattaen renkaan kosketusalaa pystyäkseen kannattamaan kasvaneen kuorman. Noin 90–95 % renkaan vierintävastuksesta aiheutuu siis renkaan muodonmuutoksen aiheuttamista hystereesihäviöistä. Suuri renkaan painuma joko kuorman (tai alhaisen rengaspaineen) seurauksena aiheuttaa lisääntynyttä muodonmuutosta. Rengaspaineella on suuri vaikutus vierintävastukseen. Rengaspaineen nousun seurauksena myös renkaan painuma pienenee, jolloin
      renkaan tiekosketuksen pinta-ala vähenee.

      Keuliessa tiehen kohdistuva pintapaine kasvaa, ja kaikki kuorma kohdistuu tiehen takarenkaan kautta. Oleelliseksi siis muodostuu takarenkaan hystereesihäviöt; pintapaine (= erityisesti kuorma) huomioiden onko siis YHDISTETTY eturenkaan ja takarenkaan hystereesi + kitkahäviöt + laakeri- ja jarruhäviöt suurempi kuin pelkkä takarenkaan hystereesi + kitkahäviöt?

      Jos rengas on optimipaineessa, voidaan ajatella, että takarenkaan kasvava hystereesi + kitkahäviö kompensoidaan puuttuvilla eturenkaan laakeri- ja jarruhäviöillä.

      --

      Autoon verrattuna moottoripyörän ilmanvastuskerroin on todella huono.

      On selvää, että ilmanvastus kasvaa, kun moottoripyörä kuljettajineen menettää virtaviivaisen muotonsa ja ajaa ilmanvastusta päin ns. moottorin pohja ja pakoputki edellä. Ilmanvastuskerroin (cD) on aerodynaamisesti sutjakkaalla Suzuki Hayabusalla noin 0,55. Kuljettaja olkoon katteen suojassa täydellisesti. Peruskatteettomilla nakuilla tai Harrikalla ilmanvastuskerroin on tyypillisesti 0,8 ja jopa kertaluokkaa 1.0.

      Ilmanpaine (ilmanvastus) nousee nopeuden kuutioon, mikä tarkoittaa, että jokaista kilometriä tunnissa vastaava ilmanvastus kasvaa kolminkertaiseksi. Hyvin nopeasti kasvava ilmanvastus kuluttaa moottoripyörän kaiken tehon siten, että vain 100 km/h nopeudella 80 % moottoripyörän energiasta kuluu pelkästään ilmanvastuksen voittamiseksi.

      Pohja edellä ajettaessa kaikki moottoripyörän aerodynaamiset ominaisuudet menetetään, joten ilmanvastuskertoimeksi voidaan olettaa epäkeskeisen nelikulmion vastaava eli 1,15. Samalla moottoripyörän kohtaava otsapinta-ala noin 1,5-kertaistuu (ajokulmasta riippuen).

      Jos sovitaan, että taitava kuljettaja ajaa peräti 100 km/h takapyörällä, syöttämällä tiedot laskuriin, saadaan seuraavat tulokset:

      (1) Normaalissa ajoasennossa: tehontarve 5,5 hv (4 kW);
      (2) Keulimalla: tehontarve 14,9 hv.

      (Paino kuljettajineen noin 300 kg.)

      Jos nopeus laskee, ero tehontarpeessa pienenee.

      --

      Vastauksena: kulutus kasvaa keuliessa, ja tämä johtuu siitä, että moottoripyörän muutoinkin huono aerodynamiikka huononee. Jos bensiiniä haluaa säästää, keuliminen ei kannata.

      • Kiitos asiallisesta vastauksesta. Ilmanvastuksella on näköjään iso rooli.

        Mutta siis kuun pinnalla olisi taloudellisempaa huristella keulimalla! 😊


      • Anonyymi

        Newtonin vastuslain mukaan dynaaminen paine on verrannollinen virtausnopeuden v neliöön. Jos ymmärrän oikein, nopeuden kaksinkertaistuessa ilmanvastus nelinkertaistuu.


      • Anonyymi

        Äkkiä laskettuna 100-km-h -keulivan moottoripyörän ilmaa vastustavaan osaan, otsapinta-alaan, kohdistuu 120 kilon tai 1200 Newtonin voima. Tätä voimaa ja moottorin tehoa kuljettajan on pystyttävä hallitsemaan.

        Patrick Fürstenhoff on keulinut nopeudella 307 km/h turboahdetulla Honda Blackbird CBR1100XX:llä. Tuo ennätys lienee jo rikottu.


    • Anonyymi

      Keuliessa lisääntyy eniten kuskin osoittama idiotismi. Usein sen suuruutta ei voida edes arvioida.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jäätävä epävarmuus

      Mistä tää hirveä epävarmuus molemminpuolin johtuu? Pohjimmiltaan uskon, että molemmat tietää, että tunteita on. Vai onko
      Ikävä
      82
      1609
    2. Ainakin hän on elossa

      ehdin jo huolestua.
      Ikävä
      40
      1259
    3. En malta odottaa mies että tulet minuun

      Sykkivänä ja intohimon palossa ujutat hitaasti upean rakkauden miekkasi minuun, ja antaudutaan kiihkeään rakasteluun. Hu
      Ikävä
      86
      942
    4. Siltojen varjoissa

      Siltojen varjoissa Yksinäinen susi kulkee, hiljaisuudessa sanoja punnitsee. Sydän auki, paljas liekki rinnassa, siltoja
      Ikävä
      200
      917
    5. Mitä meille oikein

      Tapahtuu vai tapahtuuko mitään?
      Ikävä
      53
      845
    6. Mitä hellittelynimiä

      Sinulla on kaivatustasi?
      Ikävä
      61
      842
    7. Pitsaa selliiä

      Onko uudet pitsat hyviä, kannatteooko käyvä vai suosiollako pittää hilipasta sotkamoon
      Kuhmo
      20
      830
    8. Vanhemmalle naiselle

      Ihastuin sinuun kauan sitten. Luonteeseen, ulkonäköön ja iloisuuteen. Olen haaveillut sinusta sen jälkeen monet kerrat.
      Ikävä
      54
      774
    9. Olet vain kiltimpi

      Ja rauhallisempi ja rakastavampi. Se vetoaa
      Ikävä
      37
      768
    10. Tiedätkö et olet

      Ärsyttävän hyvännäköinen.
      Ikävä
      33
      759
    Aihe