Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2021 : Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa – kasvua edellisvuodesta alle prosentti
https://www.julkari.fi/handle/10024/146556
Vuonna 2021 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 78,1 miljardia euroa. Reaalinen kasvu vuoteen 2020 verrattuna oli 0,8 prosenttia. Sosiaaliturvan menot asukasta kohden olivat 14 120 euroa. Inflaatio kasvoi yli kahteen prosenttiin vuonna 2021, mikä heikensi sosiaaliturvamenojen reaalikasvua.
Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa – kasvua edellisvuodesta alle prosentti
PÄÄLÖYDÖKSET
• Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa vuonna 2021.
• Työttömyysturvan menot laskivat 7 prosenttia edellisvuodesta.
• Suurin sosiaaliturvan menoosuus (42 %) liittyy ikäihmisten toimeentuloturvaan ja palveluihin.
• Valtion ja kuntien osuus yhteensä sosiaaliturvan rahoituksesta oli 49,4 prosenttia. Työnantajien rahoitusosuus kasvoi 30,5 prosenttiin.
• Sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen laski 0,7 prosenttiyksiköllä 31,2 prosenttiin.
• Suomen sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Pohjoismaiden toiseksi suurin.
• Suomessa asukasta kohden lasketut sosiaaliturvamenot olivat Pohjoismaiden toiseksi pienimmät.
Ikääntyminen
Sosiaaliturvan menoista suurin osuus, 42 prosenttia (32,7 miljardia euroa) oli ikääntymiseen liittyviä menoja. Reaalisesti menoissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen.
Menot pääryhmittäin Ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvien menojen osuus oli 42 prosenttia (32,7 miljardia euroa) sosiaaliturvan kokonaismenoista. Menot vähenivät edellisvuodesta reaalisesti 0,1 prosenttia. Ikääntymiseen kohdistuvat menot ovat reaalisesti kasvaneet 138 prosenttia 2000-luvulla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvua on ollut 44 prosenttia.
Ikääntymiseen kohdistuvat menot koostuvat valtaosin (84 prosenttia) vanhuuseläkkeistä. Eläkemenojen kasvun syynä ovat työeläkkeiden tason nousu, työeläkkeiden saajien määrän kasvu sekä eläkkeisiin tehtävät vuosittaiset indeksikorotukset.
Työeläkkeensaajien vanhuuseläkkeen keskieläke on kasvanut reaalisesti 67 prosenttia 2000-luvulla. Samalla ajanjaksolla työeläkkeensaajien lukumäärä on kasvanut 70 prosenttia.
Sairaus ja terveys
Sairaus ja terveys -pääryhmään kohdistui toiseksi eniten menoja. Menot olivat vuonna 2021 noin 17,7 miljardia euroa eli 23 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Menot kasvoivat reaalisesti edellisvuodesta 3,6 prosenttia. Sairaus- ja terveys -pääryhmässä toimeentuloturvan osuus oli 2,7 miljardia euroa ja palvelujen osuus 15 miljardia euroa. Toimeentuloturvan osalta suhteellisesti eniten menot kasvoivat sairausajan palkoissa (+30 %), ja palveluiden osalta erikoissairaanhoidossa (+4 %) sekä sairausvakuutuksesta korvattavissa yksityisissä sairaanhoitopalveluissa (+4 %).
Perheet ja lapset
Sosiaaliturvan menoista kolmanneksi eniten menoja kohdistui perheisiin ja lapsiin. Pääryhmän menot olivat 7,9 miljardia euroa, joka on 10 prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista. Perheisiin ja lapsiin kohdistuvien menojen reaalinen kasvu oli 5,3 prosenttia edellisvuodesta. Toimeentuloturvan osalta menot reaalisesti vähenivät hieman (-1,4 %), erityisesti väheni lasten kotihoidon tuen menot (-18,7 %). Vanhempainpäivärahoissa oli kasvua noin viisi prosenttia edellisvuoteen. Äitiysrahan saajien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2020 useamman vuoden laskusuunnan jälkeen, ja vuonna 2021 kasvoi edelleen viisi prosenttia. 7 Perheisiin ja lapsiin kohdistuvien palveluiden menot puolestaan kasvoivat noin 10 prosenttia. Eniten kasvua oli lasten päivähoitomenoissa (+15 %).
Toimintarajoitteisuus
Toimintarajoitteisuus-pääryhmään kohdistui neljänneksi eniten sosiaaliturvan menoja. Menot olivat 7 miljardia euroa, joka on 9 prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista. Menot laskivat reaalisesti 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Toimintarajoitteisuus-pääryhmässä toimeentuloturvan menoista suurin osuus oli työkyvyttömyyseläkemenoja (2,4 miljardia euroa). Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä väheni lähes 6 000 henkilöllä edellisestä vuodesta.8 Palveluiden menot kasvoivat reaalisesti edellisvuodesta puoli prosenttia.
Työttömyys Työttömyyteen kohdistui viisi miljardia euroa sosiaaliturvan menoista. Menot olivat 6,4 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Työttömyysmenot laskivat reaalisesti noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Menoista 4,7 miljardia euroa oli toimeentuloturvaa ja palveluiden menoja oli 0,4 miljardia euroa. Menojen lasku kohdistui toimeentuloturvaan (-8,7 %) ja palveluiden menot k
Tuloperusteisia sosiaalimenoja, eli sitä enemmän saa mitä enemmän tienannut ja todennäköisesti on myös enemmän kerättyä varallisuutta. Kaiken lisäksi suurituloiset eläkeläiset elävät 10-20 vuotta pidempään kuin persaukiset. Veronmaksaja maksaa, koska eihän mitään kestävyysvajetta edes olisi jos eläkeläiset maksaisivat täysimääräisesti omat eläkkeensä eläkevakuutusmaksulla. Myös leskeneläke on kummajainen, tuetaan puolison saavutettua elintasoa.
https://www.julkari.fi/handle/10024/146556
Vuonna 2021 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 78,1 miljardia euroa. Reaalinen kasvu vuoteen 2020 verrattuna oli 0,8 prosenttia. Sosiaaliturvan menot asukasta kohden olivat 14 120 euroa. Inflaatio kasvoi yli kahteen prosenttiin vuonna 2021, mikä heikensi sosiaaliturvamenojen reaalikasvua.
Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa – kasvua edellisvuodesta alle prosentti
PÄÄLÖYDÖKSET
• Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa vuonna 2021.
• Työttömyysturvan menot laskivat 7 prosenttia edellisvuodesta.
• Suurin sosiaaliturvan menoosuus (42 %) liittyy ikäihmisten toimeentuloturvaan ja palveluihin.
• Valtion ja kuntien osuus yhteensä sosiaaliturvan rahoituksesta oli 49,4 prosenttia. Työnantajien rahoitusosuus kasvoi 30,5 prosenttiin.
• Sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen laski 0,7 prosenttiyksiköllä 31,2 prosenttiin.
• Suomen sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Pohjoismaiden toiseksi suurin.
• Suomessa asukasta kohden lasketut sosiaaliturvamenot olivat Pohjoismaiden toiseksi pienimmät.
Ikääntyminen
Sosiaaliturvan menoista suurin osuus, 42 prosenttia (32,7 miljardia euroa) oli ikääntymiseen liittyviä menoja. Reaalisesti menoissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen.
Menot pääryhmittäin Ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvien menojen osuus oli 42 prosenttia (32,7 miljardia euroa) sosiaaliturvan kokonaismenoista. Menot vähenivät edellisvuodesta reaalisesti 0,1 prosenttia. Ikääntymiseen kohdistuvat menot ovat reaalisesti kasvaneet 138 prosenttia 2000-luvulla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvua on ollut 44 prosenttia.
Ikääntymiseen kohdistuvat menot koostuvat valtaosin (84 prosenttia) vanhuuseläkkeistä. Eläkemenojen kasvun syynä ovat työeläkkeiden tason nousu, työeläkkeiden saajien määrän kasvu sekä eläkkeisiin tehtävät vuosittaiset indeksikorotukset.
Työeläkkeensaajien vanhuuseläkkeen keskieläke on kasvanut reaalisesti 67 prosenttia 2000-luvulla. Samalla ajanjaksolla työeläkkeensaajien lukumäärä on kasvanut 70 prosenttia.
Sairaus ja terveys
Sairaus ja terveys -pääryhmään kohdistui toiseksi eniten menoja. Menot olivat vuonna 2021 noin 17,7 miljardia euroa eli 23 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Menot kasvoivat reaalisesti edellisvuodesta 3,6 prosenttia. Sairaus- ja terveys -pääryhmässä toimeentuloturvan osuus oli 2,7 miljardia euroa ja palvelujen osuus 15 miljardia euroa. Toimeentuloturvan osalta suhteellisesti eniten menot kasvoivat sairausajan palkoissa (+30 %), ja palveluiden osalta erikoissairaanhoidossa (+4 %) sekä sairausvakuutuksesta korvattavissa yksityisissä sairaanhoitopalveluissa (+4 %).
Perheet ja lapset
Sosiaaliturvan menoista kolmanneksi eniten menoja kohdistui perheisiin ja lapsiin. Pääryhmän menot olivat 7,9 miljardia euroa, joka on 10 prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista. Perheisiin ja lapsiin kohdistuvien menojen reaalinen kasvu oli 5,3 prosenttia edellisvuodesta. Toimeentuloturvan osalta menot reaalisesti vähenivät hieman (-1,4 %), erityisesti väheni lasten kotihoidon tuen menot (-18,7 %). Vanhempainpäivärahoissa oli kasvua noin viisi prosenttia edellisvuoteen. Äitiysrahan saajien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2020 useamman vuoden laskusuunnan jälkeen, ja vuonna 2021 kasvoi edelleen viisi prosenttia. 7 Perheisiin ja lapsiin kohdistuvien palveluiden menot puolestaan kasvoivat noin 10 prosenttia. Eniten kasvua oli lasten päivähoitomenoissa (+15 %).
Toimintarajoitteisuus
Toimintarajoitteisuus-pääryhmään kohdistui neljänneksi eniten sosiaaliturvan menoja. Menot olivat 7 miljardia euroa, joka on 9 prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista. Menot laskivat reaalisesti 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Toimintarajoitteisuus-pääryhmässä toimeentuloturvan menoista suurin osuus oli työkyvyttömyyseläkemenoja (2,4 miljardia euroa). Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä väheni lähes 6 000 henkilöllä edellisestä vuodesta.8 Palveluiden menot kasvoivat reaalisesti edellisvuodesta puoli prosenttia.
Työttömyys Työttömyyteen kohdistui viisi miljardia euroa sosiaaliturvan menoista. Menot olivat 6,4 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Työttömyysmenot laskivat reaalisesti noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Menoista 4,7 miljardia euroa oli toimeentuloturvaa ja palveluiden menoja oli 0,4 miljardia euroa. Menojen lasku kohdistui toimeentuloturvaan (-8,7 %) ja palveluiden menot k
Tuloperusteisia sosiaalimenoja, eli sitä enemmän saa mitä enemmän tienannut ja todennäköisesti on myös enemmän kerättyä varallisuutta. Kaiken lisäksi suurituloiset eläkeläiset elävät 10-20 vuotta pidempään kuin persaukiset. Veronmaksaja maksaa, koska eihän mitään kestävyysvajetta edes olisi jos eläkeläiset maksaisivat täysimääräisesti omat eläkkeensä eläkevakuutusmaksulla. Myös leskeneläke on kummajainen, tuetaan puolison saavutettua elintasoa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sote tappaa sairaat ja hallitus köyhät niin menot vähenevät rajusti seuraavina vuosina.
Usein ei muisteta, että vaikka työeläkerahastot ovat yksityisiä, ne maksut on luettava julkisen sektorin osaksi myös tietenkin.
No sen takia Sote menoja leikataan ja rikkaille annetaan veronalennuksia !!
Sote rahathan kuuluu rikkaille .. on se kaviaari niin paljon noussut hinta ..
Köyhil vois perustaa niitä persunatsien leirei .. leirielämää on terveellistä Kin ..