Olen menossa naimisiin katolisen miehen kanssa (itse olen luterilainen). Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta seka-avioliitosta? Kaikenlaiset huomioitavat asiat ja vinkit koskien arkea ja juhlaa otetaan ilomielin vastaan.
Minkälaisia asioita minun olisi hyvä tietää katolisesta kirkosta, opista ja uskonelämästä?
Kiitos jo etukäteen kaikista vastauksista:)
Minkälaisia asioita minun olisi hyvä tietää katolisesta kirkosta, opista ja uskonelämästä?
Kiitos jo etukäteen kaikista vastauksista:)
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hyvä vinkki voisi ehkä olla käydä katolisen kirkon infokurssi (ainakin Helsingissä, Tampereella, Turussa mahdollisesti myös Jyväskylässä sellainen syksyisin järjestetään).
Oikeastaan kuitenkin tärkein lähde on tuleva puolisosi. Keskustele hänen kanssaan millaista osaa katolinen kirkko tulisi näyttelemään elämässänne. Hänen näkemyksensä katolisesta kuitenkin ratkaisee se millainen sinun tiestäsi katolisen miehen vaimona tulee.
Kannattaa muistaa että katolisen tulee hakea lupaa hiippakunnalla jotta voi mennä naimisiin kanssasi (tämän luvan saa jos sinä sitoudut siihen, että lapsistanne kasvatetaan katolisia). Vihkiminen tulee myös suorittaa katolisin menoin.
haluaisin kysyä sinulta jos katolinen lapseni menee joskus naimisiin esim. ev.luterilaisen kanssa ev.luteril. kirkossa niin onko tämä liitto silloin katolisen kirkon mielestä epäpätevä.
sorry sekaannus
Se riippuu täysin siitä, mitä katolinen kirkko asiasta sanoo. Käsittääkseni yleinen käytäntö on se, että vähintään pitää olla katolinen pappi mukana. Mikäli ei ole katolista pappia mukana tilaisuudessa eikä lupaa ole haettu niin kirkko katsoo avioliiton pätemättömäksi. Naimisiin voi mennä myös luterilaisen kirkonmenojen mukaan, mikäli tosiaan saa erityisen luvan hiippakunnalta tätä varten. Näiden lupien saamisissa ei ole käsittääkseni ollut kovinkaan paljon ongelmia, mutta mikäli katolinen ei halua katolisen papin olevan edes mukana vihkimisessään se edellyttää aikamoisia perusteluja.
Helposti sitten saa avioeron...
katoliset avioerot eivät ole tasa-arvoisia. Kun vedotaan, ettei ole ymmärtänyt, että avioliitto on ikuista... ja sakramentti... niin erohan siitä läjähtää.
Miten avioliitto voisi olla pätevä, jos on avioiduttu luterilaisen kirkon kaavan mukaan.
Mitä väliä. Voihan muutenkin elää avoliitossa, ei se mitään. Eroon vaan pääsee sillä keinoin helpommin.
Ikäviä suvut, joissa lut. puoliso vaatii, ettei lapsia saa kastaa kat:iski.
isä Jan kertoi aikoinaan, että kaikki variaatiot ovat mahdollisia: katolinen tai luterilainen vihkiminen tahi ekumeeninen eli molempien kirkkojen papit remmissä.
Minut isä Jan vihki luterilais-katoliseen liittoon luterilaisessa kirkossa...
Ellei vihkijä ole katol. pappi, ei avioliitto voi olla pätevä.
Eikö aina silloinkaan, ellei muuta uskontokuntaa edustava ole kuitenkaan tajunnut, mihin ryhtyy.
Itse menin avioon siviilivihkimisen kautta katolisen kanssa yli 15 vuotta sitten ulkomailla ilman kirkon kuulutuksia ja mitään ennakkopaperisotaa. Syntymätodistuksena käytin suomalaista ajokorttia ja rahaa vain toimituksesta tiskiin siviilituomarille.
Ei edes kukaan kysellyt avioliiton mahdollisista esteistä.
En tosin tunne Suomen pykäläviidakkoa, mutta siitä vain Tallinnan laivaan, sillä ainakin ennen laivan kapteenilla oli oikeus suorittaa vihkiminen.
Avioliittoni rekisteröitiin myös Suomessa ongelmitta. Tuskinpa tuo uskonto tulee aiheuttamaan koskaan suukopua tulevassa perhe-elämäsäsi.
Siitä vain ja onnea toivottaen!
ei tarvitse mennä, jos siviilivihkiminen riittää; se sujunee maistraatissa ongelmitta. Samoin luterilainen vihkiminen. Huomioon otettavia asioita ilmaantuu, jos välitetään siitä, mitä katolinen kirkko asiasta tykkää. (Mitenhän sen kapteenin vihkioikeuden laita muuten lienee - ettei vain olisi kyseessä romanttinen myytti?)
Olen jo niin vanha ja harmaantunut ukko, että kyllä tuo laivakapteeni muistikuvani mukaan ainakin muinoin omasi vihkimisoikeuden, mutta lupsakkaana miehenä en lähde väittelyyn.
Olet aivan oikeassa tuon luterilaisen kirkon suhteen, sillä muistin jopa minulla olevan siskon, joka vihittiin ulkomaalaisen katolisen kanssa suomalaissavolaisessa luterilaisessa kirkossa.
Paikallinen katolinen kirkko sitävastoin kieltäytyi vihkitoimituksestani, vaikka vaimoehdokkaani pyysi nöyrästi katumusta tuntien osoittaen yhdeksennännellä kuukaudella olevaa vatsaansa.
Siviilituomarit tekevät mitä tahansa; ainakin suurella rahalla nimenomaan tässä maassa. En usko, että sieltä Kotomaastakaan löytyy tuomareita, joiden omatunto olisi puhdas kuin Pulmunen keväisillä pälvillä.
Ei enää kapteenit vihi. Ainakin ruotsinlaivoilla kapteeneit on merenkulun ammattilaisia, eikä siviilioikeuden, saati sitten kirkollisen. Rahalla voisi tosin saada maistraatista vihkijän paattiin mukaan, ja miksei papinkin. Muutamiin häävastaanottoihin olen törmännyt, mutta vihkiminen on suoritettu maissa.
- ainakaan Suomen evl. kirkon pappia. Hän voi kyllä lähteä, jos niin toivotaan, mutta palkkiota hän ei saa missään olosuhteissa ottaa minkään kirkollisen toimituksen pyytäjältä - ainoastaan pyynnön mahdollisesti esittävältä seurakunnalta. Tämä koskee sekä virassa olevaa että muuta työtä tekevää tai eläkeläistä. Matkakustannukset voidaan kyllä kohtuullisessa määrin korvata.
Mutta juuri tuota epäilin, ettei kannata lähteä laivahäitä suunnittelemaan siinä toivossa, että kyllä kippari vihkasee. (Tallinnan katamaraanilla saattaisi olla pakko toimia ns. lyhyen kaavan mukaan...)
Tämä nyt ei tietysti sovi Katolisuus-otsikon alle muuten kuin jos sieltä päin tulee täydentävää tietoa siitä, millä ehdoilla katolisen papin saa risteilylle mukaan.
...se sama henkilö joka on uusinut Victimae paschali laudes -sekvenssin suomennoksen luterilaisten virsikirjaan?
En tunnusta enkä ainakaan tee toiste - eiku juu, tunnustan. En tosin ota kontolleni aivan joka sanaa - esimerkiksi viimeiset huikeat sanat "ensimmäisestä sunnuntaista" ovat jonkun muun käsialaa. Epäily syyllisestä minulla on, mutta ei varmuutta. Lisäsäkeistöt 4, 7 ja 9 on myös yhdistelty jo olemassa olleista teksteistä. Lopusta voi syyttää minua.
...hyvästä työstä.
Jollei katol. pappi suostu mihin tahansa vihimään, ei hän ole pappi eikä mikään.
Miksi katol. kirkko kieltäytyisi vihkimästä odottavaa äitiä...
Neuvo 1. POISTA kielenkäytöstäsi tuo sanahirviö joka olisi lailla kiellettävä, mikä ihmeen "seka"? Avioliittoon vihitään aina kaksi ihmistä, mies ja nainen (erilaisia, myös yksilöinä). Voi olla joskus, että he kuuluvat eri uskonnollisiin yhteisöihin tms. kaikenlaisia muita eroja. Fides-lehdestä kauan sitten luin hyvä kritiikin "blandäktenskap" -sanasta. Sekavat sanat sekoittavat ajattelua!
Se on halventava sana - ei juuri puhutakaan kuninkaallisten "seka-avioliitoista", vaan jaksetaan ja viitsitään ilmaista asia täsmällisemmin.
NEUVO 2. Lut.kirkossa avioliitto on kirkollinen toimitus, mutta ei sakramentti. Kat. kirkossa avioliitto on SAKRAMENTTI. Ota selvää, mitä ne asiat tarkoittavat. Sakramentaalinen avioliitto on yhtä vakava asia kuin pappisvihkimys.
NEUVO 3. "Avioliitto on itsensä jokapäiväistä kuolettamista" (Pyhä Frans Salesilainen)
NEUVO 4. Lukaise Ekumeeninen perhekirja (toim. Marjatta Jaanu-Schröder ym.) jonka lopussa on 3 sivun kirjallisuusluettelo. (muistaen että vuodelta 1995 - etsi myös uudempaa tietoja, kysy papilta etc.). Siinäkin tuo sanahirviö esiintyy, valitettavasti.
NEUVO 5. - Perehdy niin hyvin kuin vain mahdollista katoliseen kirkkoon ja uskoon.
Johdatusta, siunausta tiellesi.
("Kaikki on armoa")
Te molemmat olette Kristukseen kastetut. Vaikka joutuisitte neuvottelemaan mistä tahansa ja kenen kanssa tahansa, niin muistakaa, että olette tasa-arvoisia Jumalan edessä. Älkää ikinä hyväksykö sanaa tai käsitettä "seka-avioliitto". On vain avioliitto.
on avioero. Huihai, niin se menee eloin teillä!
Nenäkkyys ei ole älykkyyttä. Jos itse olet jostain syystä eronnut, se on valitettavaa. Tässä osastossa kysyttiin kahden kristityn keskeisestä avioliitosta...
Muuten: nimimerkkisi on hauska! Tulee Tuntemattoman Rokka mieleen.