Saamet ja karjala kansalliskieliksi

Samaa mieltä

Ruotsin pönkitys pois

Saamea puhutaan nyt ainakin noin kuudella versiolla paikkakunnasta riippuen. Karjalaa yhtenäisenä kielenä ei sitäkään ole koskaankaan ollut olemassa, on ollut sen sata murretta.
Mitä noista kaikista pitäisi elvyttää ja miksi?
Ja kuten tiedämme, Saamen kieltähän jo pyritäänkin vaalimaan mutta jos jotain kielen versiota puhuu enää esim. kuusi ihmistä niin kenen velvollisuus silloin on kieltä elvyttää. Mitä se saa maksaa ja kuka maksaa?
Pitäsikö myös Ahvenanmaan asukkaiden vanhaa kieltä elvyttää, hehän ymmärtääkseni pubhuvat nykyään samaa ruotisn kiletä kuin mannerruotsalaiset? Kun Edward Clarke teki pitkän vaivalloisen tutkimusmatkan pohjolaan noin 1997- 1802, hän totesi lähes ihastellen Ahvenanmaalla puhutusta kielestä että se oli vielä aitoa ja samaa kuin Skotlannissa puhuttu kieli ja ettei sitä vielä ollut saksalaisvaikutus pilannut kuten oli köynyt mannerruotsin kielelle.
Eli tulisiko elvyttää sitä vanhaa Skotlannin kieltä Ahvenamaalla?

Anonyymi kirjoitti:

Saamea puhutaan nyt ainakin noin kuudella versiolla paikkakunnasta riippuen. Karjalaa yhtenäisenä kielenä ei sitäkään ole koskaankaan ollut olemassa, on ollut sen sata murretta.
Mitä noista kaikista pitäisi elvyttää ja miksi?
Ja kuten tiedämme, Saamen kieltähän jo pyritäänkin vaalimaan mutta jos jotain kielen versiota puhuu enää esim. kuusi ihmistä niin kenen velvollisuus silloin on kieltä elvyttää. Mitä se saa maksaa ja kuka maksaa?
Pitäsikö myös Ahvenanmaan asukkaiden vanhaa kieltä elvyttää, hehän ymmärtääkseni pubhuvat nykyään samaa ruotisn kiletä kuin mannerruotsalaiset? Kun Edward Clarke teki pitkän vaivalloisen tutkimusmatkan pohjolaan noin 1997- 1802, hän totesi lähes ihastellen Ahvenanmaalla puhutusta kielestä että se oli vielä aitoa ja samaa kuin Skotlannissa puhuttu kieli ja ettei sitä vielä ollut saksalaisvaikutus pilannut kuten oli köynyt mannerruotsin kielelle.
Eli tulisiko elvyttää sitä vanhaa Skotlannin kieltä Ahvenamaalla?

Lue lisää

Korjaan, matkan aika oli tietysti noin 1797- 1802!

Anonyymi kirjoitti:

Korjaan, matkan aika oli tietysti noin 1797- 1802!

Ei skotti ja ruotsi nyt ihan samojakaan ole.

Esimerkiksi skotinkielinen laulu

We twa hay rin aboot the braes,
an pood the gowans fyn;
Bit weev wandert monae a weery fet,
sin auld lang syne.

käännettynä skotin kielestä suomeksi:

Me kaksi olemme juosseet kukkuloiden ympärillä,
ja poimineet kauniit kukat;
Mutta olemme vaeltaneet monen väsyneen askeleen,
aina entisestä ajasta lähtien.

Käytetty skotin kieli tässä runossa on vanhentunutta ja perustuu skotin kielen historialliseen muotoon. Runo, joka tunnetaan yleisesti "Auld Lang Syne" -nimellä, on peräisin 1700-luvun Skotlannista.