näkemiin elämä

Huomenna voit kertoa sitten millaista on helvetissä, niin sekin kiista ratkeaa eikä sitä tarvitse aina vatvoa uskovien että miten kuuma siellä helvetissä oikein on. Ei ole mikään ihme jos elämänhalu menee sitä kinastelua lukiessa tai muita riitelyä. Jos edes vahingossa uskovissa olisi Jumalan rakkautta, niin ei muidenkaan elämä olisi noin lohdutonta. Mutta ei se ole muuta kuin vähä-älyistä kinastelua, niin ei se juurikaan kenenkään elämänhalua lisää.

Joskin voi kokeilla miten piristää jos tekee kääntymyksen ja tulee siihen uskoon, että alkaa herjamaan, parjaamaan, pilkkaamaan ja tuomitsemaan muita uskovia. Voi ollakin että elämänhalu palautuu ja pahat asiat unohtuvat.

Kannattaa kokeilla. Ei siinä ainakaan mitään menetä.

Aloittaja: yritä sinnitellä ylihuomiseen.
Sitten taas ylihuomiseen.

Mikä sellainen tuska on, ettet jaksaisi elää?

Täällä maanpäällä valtaosa ihmisistä elää erilaisissa vaikeuksissa. Vaikka itse kuvittelisikin "olevansa ainoa! Ei kellään muulla voi olla näin kamalaa!" Niin usko vaan: monien elämä on kamalaakin kamalampaa, mutta jotenkin sisulla sitä jaksaa jatkaa eteenpäin. Ihmisen syntiinlankeemuksen vuoksi elämämme on tällaista. Itselläni on ollut tosi kamala elämä.

Sitä pitää yrittää miettiä, mikä asia tekee elämästä vaikean ja yrittää jotenkin korjata sen asian. Valikoida tuttavapiirinsä ja poistaa pahat ihmiset läheltään. Rahavaikeuksissa: miettiä, kuinka kykenisi elämään niin, että rahat riittävät...

Älä tee sitä. Sitä ei voi katua. Huuda avuksesi Jumalaa. Jumala on luvannut :
Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.'
Etsi uskovia, jotka ymmärtävät tukea. Varmasti löydät rauhan Jumalan yhteydessä.
Minä olen kokenut samanlaisesn tilanteen.

Kyllä varmin keino on haukkua muita uskovia vaikkei asiasta mitään ymmärtäisikään. Voi haukkua hurmahenkiä vaikkei tietäisi mitä ne edes ovat ja heitellä Raamatusta jakeita että tälläisiä te olette haihattelijat. Kyllä se lievittää pahaa oloa ja voi jopa luoda hyvän olon kun oikein sinnikkäästi toistelee samoja herjoja. Ehkä olet jo kokeillutkin sitä ja hyväksi havainnut kuten monet muut.

Kun on omasta elämästä kyse, niin ei kannata lannistua jos heti ei hurmahenkien yms. herjaaminen lähde heti putkeen. Pitää vain sinnikkäästi yrittää, niin kyllä elämä siitä helpottaa ja alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Mitä ilkeämmän herjan keksii, niin sitä paremmalta oma olo alkaa maistumaan. Siihen vain pitää uskoa kun monet ovat todenneet sen hyväksi lääkkeeksi kuten voi huomata.Mitään taivaallista hurmosta sillä ei saavuta, mutta jos oman maallisen henkensä säästä, niin silloin ilkeys on ajanut asiansa.

Ymärrän hyvinkin tilanteesi johonka olet jotunut. Minä olen monestikin joutunt syvään loppuun väsyneeseen ahdinkoon. Kokemusteni perusteella sanon, älä hätäile, älä luovuta. Tilanne voi tuntua vähintään toivottomalta. Mutta me ei nähdä todellisia tulevia tapahtumia.
Jos lopetamme elämämme, silloin viimeinen tekomme on Jumalan kieltämä teko, jota ei enää voi muuttaa. Silloin ei meillä ole puolustamista, koska kielimmeJumalan tahdon ja tuhosimme Hänen antamat mahdollisuudet elää Hänen Armonsa ja Rakkautensa ohjauksessa.
Olen ollut samanlaisissa tilanteissa ja joskus vastaus viipyy, mutta se tule varmasti ja ohjaa sinut täyteläiseen elämään. Voit saada myös stävän, joka tukee sinua Jumalan tahdon mukaisesti. Etsi. Etsivä löytää. Lepää jumalan sylissä

Olen itse monesti, eri syistä, käynyt lähellä kuolemaa.
On oikeastaan melkoinen ihme, että edelleen elän.

Voin kyllä ymmärtää aloittajan suuren tuskan ja epätoivon.

Jos kuitenkin jaksaisi vielä vaikka vain hiljaa hengittää...
Ehtiihän sitä myöhemminkin kuolla. 💛

Itse odotan joka hetki kuolemaani, mutta en itse sitä kiirehdi.

Kyllä se tulee, ajallaan.