Yllättävä otsikko, mutta mikä onkaan sen pohjimmainen idea?
Ensin lukijakirjoitus HS' sta
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009669612.html -
"Koulutuksen pitää palvella sivistystä, ei talouskasvua"
-Otto Tähkäpää ja Sara Peltola
Maaseudulla vesien äärellä syvämietteinen mieli rauhoittuu ja kasvuhokema |1 näyttö- ja vertailutaloutena |2 jäävät taka-alalle ja luontoarvot nousevat oivalluksina pintaan ---
|1 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/228689-kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset-rajansa/ -
|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ -
__
[ ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009455157.html -, HS-otsikoituna näin: "Pelkkä etätyö lisää yksinäisyyden riskiä"
-lukijan mielipidekirjoitus]
__
Ihmiset ovat muuttaneet kautta-aikojen työn, rahan ja mahdollisuuksien perässä
1960- ja -70 luvuilla maaltapako kiihtyi juurevan työn loppuessa kotiseudulta ja siirto kasvukeskuksiin nopeutui. Luonto sekä vehreys kuin hiljaisuus jäivät taakse ja ne korvautuivat kerrostalometsillä, asfalttiparkkipaikoilla ja tuntemattomilla naapureilla seinien takana. Maaseudun yhteisöllisyys vaihtui perhepiiriin, työyhteisöön ja korttelikuppilaan.
Työ toi ostovoiman ja luontoympäristö haja-asutusalueilla ei sitä riittävästi tarjonnut. Vanhemmat halusivat lapsilleen kehittymisen edellytyksiä, ja uskottiin että kaupunkikoulut antoivat paremman oppimistason pärjätä myöhemmin työelämässä. Yhteiskunnan monimutkaistuminen vaati ja vaatii lisäksi erikoistumista.
Ihmiset pakkautuivat tiiviimmin 1970-luvulla muutamiin keskuksiin, lähinnä pääkaupunkiseudulle
Oli myöskin hienoa muuttaa keskellä kuhinaa, oli muotia kokea ostovoiman mahdollisuudet ja uudet työtilanteet. Kaupunkimainen sivistys ja rytmiikka kasvoivat. Luontoarvot olivat synnyinsijoiltaan niin tuttuja, ettei niitä haikailtu. Viikonloppu- ja lomaliikenne kuitenkin kotikonnuille kasvoivat vuosi vuodelta, kun elintasokin nousi ja oman auton leveys kasvoi.
__
Sisäministeriö ja Tilastokeskus huomaavat 1970 ja 2005 (vertailuvuodet) eroksi sen, että muuttoliike on 2000-luvulla tasaisempaa
On syntymässä yksi metropoli (Helsinki-Vantaa-Espoo) ja entiset haja-asutusalueet saavat, lähinnä Etelä-Suomessa, enemmän väestöä nyt kuin 1970. Ihmiset seurailevat myös luontoarvoja, kaipuu Suomessa vetten äärelle on ikimuistoinen. Moni suomalainen palaa aina järven ja lammen rannalle, lähelle ihmiskunnan alkukotia. Vesi rauhoittaa.
Kallistuva ja vähenevä bensiini tulee vaikuttamaan ihmisten hetkellisiin siirtoihin
Sähköistetty joukkoliikenne nousee uuteen kasvuun myös pitkillä Suomen sisäisillä ihmis- ja tavarasiirroilla. Nyt mietitään paluuta, tutkimuksen mukaan 5% Helsingin väestöstä olisi valmis harkitsemaan muuttoa "maalle", jolloin vapaa- ja loma-ajan siirtymät vähenevät oleellisesti.
Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja se voi laukaista muuttoliikkeen paluuna luontoarvoihin
Pääkaupunkiseudun kerrostalokolmio parvekkeella muuttuu mukavasti rivitaloasunnoksi vehreyden keskelle ja jää vielä rahaa muuhunkin, esim. kohottaa loma-asunnon laatua talviasuttavaksi. Ihmiset saattavat haluta kodin ja "kesämökin" välimatkan lyhyemmäksi. Nyt kesäinen viikonloppuväestöpako jatkuu Helsingistä jopa Kuopion korkeudelle.
_
Paljon puhuttu etätyö alkaa olla tätä päivää,
.. ja monet työt voidaan hoitaa "kesämökin laiturilta". Ihminen kaipaa sosiaalisuutta ja toisaalta rauhaa. Valinta voi kääntyä yllättävästi rauhan puolelle, tällöin käynnistyy myös hiljalleen aktiiviväestön osittainen paluu isiensä juurille. Toiset valitsevat sosiaalisuuden suuremmassa joukossa ja jäävät keskuksiin.
Ensimmäistä kertaa ihmisillä on valinnan vaihtoehtoja. Ihminen voi olla myös hyvinkin itsenäisenä niin kaupunkikuhinassa kuin maallakin luontoarvojensa keskipisteessä.
Luontoarvot, hiljaisuus ja lasten opastus näkemään ympäristöään voivat muuttaa ajatuksia paluusta ymmärtämään luontoa
Keskimäärin Suomessa kaupunkilainen tarvitsee 6,3 hehtaarin alueen elääkseen. Elintavat määräävät suoraan jalanjälkemme koon luontoon. Mikäli kaikki maapallon ihmiset kuluttavat kuten suomalainen kaupunkilainen, tarvitsemme 3,7 maapalloa.
Uusi sukupolvi on valveutuneempi luontoarvoista,
.. tämä polvi voi arvostaa myös kotimaisuuden ja keskimäärin puhtaan luontomme korkeammalle kuin aikaisemmat. Uusi sukupolvi näkee huomisen vastuun erilaisena, se on konkreettisempaa, ollaan huomattu ympäristömuutokset herkemmin.
Kiihtyvä keskustelu rahatalouden painopisteiden muuttumisesta enemmän ympäristöarvoihin voi myöskin muuttaa väestösiirtymien trendejä
Tase, liikevoitto ja osinko voivat vaihtua arvoihin, joissa mitataan ekotasetta, synnytettyä kulutuksen rasitetta sekä aikaansaatua ympäristömuutosta, joka voi hidasmuuttujien myötä kostautua huonoimmillaan maaperäköyhtymisenä, siis suoraan elintarviketuotannon vaikeutumisena.
Suomi on vapaa maa, ja jokaiselle meille on ainutlaatuinen mahdollisuus valintoihin, mitä ei monilla maapallon ihmisillä ole
[CD>]
__
118490
Ensin lukijakirjoitus HS' sta
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009669612.html -
"Koulutuksen pitää palvella sivistystä, ei talouskasvua"
-Otto Tähkäpää ja Sara Peltola
Maaseudulla vesien äärellä syvämietteinen mieli rauhoittuu ja kasvuhokema |1 näyttö- ja vertailutaloutena |2 jäävät taka-alalle ja luontoarvot nousevat oivalluksina pintaan ---
|1 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/228689-kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset-rajansa/ -
|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ -
__
[ ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009455157.html -, HS-otsikoituna näin: "Pelkkä etätyö lisää yksinäisyyden riskiä"
-lukijan mielipidekirjoitus]
__
Ihmiset ovat muuttaneet kautta-aikojen työn, rahan ja mahdollisuuksien perässä
1960- ja -70 luvuilla maaltapako kiihtyi juurevan työn loppuessa kotiseudulta ja siirto kasvukeskuksiin nopeutui. Luonto sekä vehreys kuin hiljaisuus jäivät taakse ja ne korvautuivat kerrostalometsillä, asfalttiparkkipaikoilla ja tuntemattomilla naapureilla seinien takana. Maaseudun yhteisöllisyys vaihtui perhepiiriin, työyhteisöön ja korttelikuppilaan.
Työ toi ostovoiman ja luontoympäristö haja-asutusalueilla ei sitä riittävästi tarjonnut. Vanhemmat halusivat lapsilleen kehittymisen edellytyksiä, ja uskottiin että kaupunkikoulut antoivat paremman oppimistason pärjätä myöhemmin työelämässä. Yhteiskunnan monimutkaistuminen vaati ja vaatii lisäksi erikoistumista.
Ihmiset pakkautuivat tiiviimmin 1970-luvulla muutamiin keskuksiin, lähinnä pääkaupunkiseudulle
Oli myöskin hienoa muuttaa keskellä kuhinaa, oli muotia kokea ostovoiman mahdollisuudet ja uudet työtilanteet. Kaupunkimainen sivistys ja rytmiikka kasvoivat. Luontoarvot olivat synnyinsijoiltaan niin tuttuja, ettei niitä haikailtu. Viikonloppu- ja lomaliikenne kuitenkin kotikonnuille kasvoivat vuosi vuodelta, kun elintasokin nousi ja oman auton leveys kasvoi.
__
Sisäministeriö ja Tilastokeskus huomaavat 1970 ja 2005 (vertailuvuodet) eroksi sen, että muuttoliike on 2000-luvulla tasaisempaa
On syntymässä yksi metropoli (Helsinki-Vantaa-Espoo) ja entiset haja-asutusalueet saavat, lähinnä Etelä-Suomessa, enemmän väestöä nyt kuin 1970. Ihmiset seurailevat myös luontoarvoja, kaipuu Suomessa vetten äärelle on ikimuistoinen. Moni suomalainen palaa aina järven ja lammen rannalle, lähelle ihmiskunnan alkukotia. Vesi rauhoittaa.
Kallistuva ja vähenevä bensiini tulee vaikuttamaan ihmisten hetkellisiin siirtoihin
Sähköistetty joukkoliikenne nousee uuteen kasvuun myös pitkillä Suomen sisäisillä ihmis- ja tavarasiirroilla. Nyt mietitään paluuta, tutkimuksen mukaan 5% Helsingin väestöstä olisi valmis harkitsemaan muuttoa "maalle", jolloin vapaa- ja loma-ajan siirtymät vähenevät oleellisesti.
Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja se voi laukaista muuttoliikkeen paluuna luontoarvoihin
Pääkaupunkiseudun kerrostalokolmio parvekkeella muuttuu mukavasti rivitaloasunnoksi vehreyden keskelle ja jää vielä rahaa muuhunkin, esim. kohottaa loma-asunnon laatua talviasuttavaksi. Ihmiset saattavat haluta kodin ja "kesämökin" välimatkan lyhyemmäksi. Nyt kesäinen viikonloppuväestöpako jatkuu Helsingistä jopa Kuopion korkeudelle.
_
Paljon puhuttu etätyö alkaa olla tätä päivää,
.. ja monet työt voidaan hoitaa "kesämökin laiturilta". Ihminen kaipaa sosiaalisuutta ja toisaalta rauhaa. Valinta voi kääntyä yllättävästi rauhan puolelle, tällöin käynnistyy myös hiljalleen aktiiviväestön osittainen paluu isiensä juurille. Toiset valitsevat sosiaalisuuden suuremmassa joukossa ja jäävät keskuksiin.
Ensimmäistä kertaa ihmisillä on valinnan vaihtoehtoja. Ihminen voi olla myös hyvinkin itsenäisenä niin kaupunkikuhinassa kuin maallakin luontoarvojensa keskipisteessä.
Luontoarvot, hiljaisuus ja lasten opastus näkemään ympäristöään voivat muuttaa ajatuksia paluusta ymmärtämään luontoa
Keskimäärin Suomessa kaupunkilainen tarvitsee 6,3 hehtaarin alueen elääkseen. Elintavat määräävät suoraan jalanjälkemme koon luontoon. Mikäli kaikki maapallon ihmiset kuluttavat kuten suomalainen kaupunkilainen, tarvitsemme 3,7 maapalloa.
Uusi sukupolvi on valveutuneempi luontoarvoista,
.. tämä polvi voi arvostaa myös kotimaisuuden ja keskimäärin puhtaan luontomme korkeammalle kuin aikaisemmat. Uusi sukupolvi näkee huomisen vastuun erilaisena, se on konkreettisempaa, ollaan huomattu ympäristömuutokset herkemmin.
Kiihtyvä keskustelu rahatalouden painopisteiden muuttumisesta enemmän ympäristöarvoihin voi myöskin muuttaa väestösiirtymien trendejä
Tase, liikevoitto ja osinko voivat vaihtua arvoihin, joissa mitataan ekotasetta, synnytettyä kulutuksen rasitetta sekä aikaansaatua ympäristömuutosta, joka voi hidasmuuttujien myötä kostautua huonoimmillaan maaperäköyhtymisenä, siis suoraan elintarviketuotannon vaikeutumisena.
Suomi on vapaa maa, ja jokaiselle meille on ainutlaatuinen mahdollisuus valintoihin, mitä ei monilla maapallon ihmisillä ole
[CD>]
__
118490
Vastaukset 25
Vanhimmat
Sivistystä peliin ymmärtämään ettei luonto jaksa enää ...
Luonto hengästyy paljolti ihmisen omien toimien vuoksi.
Wagner-Prigo näytti esimerkkiä ja siirtyi Valkovenäjälle etätöihin.
Olisin huomattavasti sivistymättömämpi, jos olisin istunut kotona koneen ääressä.:)
indovertti sukulainen ei viihtynyt asikas työssä, niin vaihtoi etä työhön,
introvertti?
Paluu maalle! Kaupungistuminen hidastuu ja lopulta päättyy.
Hoi Ilkka! Oletko itse joskus tehnyt palkkatöitä?
Oletko tehnyt jo etätöitä ja kuinka kauan?
Tsh taas kyselee, tällä kertaa ilman nimimerkkiä.
Miten määrittelet sivistyksen?
Sivistynyt ei kysele tyhmiä.
Sinulta se puuttuu, koska jätit peruskoulun kesken.
Ilkka ei sinakaan osoita sivistyksen alkeitakaan tekemällä etätöitä aikamme pahimman sotarikollisen Vladimir Vova Kalsarimyrkyttäjän hyväksi.
Suomessa VAIN hyväosaisella on todellinen valinnanvapaus. Et kait ole langennut vanhaan hokemaan?
No joo. Työtön ei voi tehdä etätöitä. Sitäkö tarkoitit?
>>>No joo. Työtön ei voi tehdä etätöitä. Sitäkö tarkoitit?
"Etätyö" on tosiasiassa historiallisen laman PEITE-tarina ! Työttömiä on ryhdytty kutsumaan "etätyöläisiksi" !!!
Avaajakaan ei osunot aivan oikeaan:
""Kiihtyvä keskustelu rahatalouden painopisteiden muuttumisesta enemmän ympäristöarvoihin voi myöskin muuttaa väestösiirtymien trendejä""
Sillä "viherpiipitys" on jäämässsä juuri siksi:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/korkojen-nousu-uhkaa-kaataa-vihreita-hankkeita/bb36e91a-b49f-421f-be05-deb12990b282
Peitetarinoille käy aina näin, "reaalitaloudessa" !
T: haans.sea
PS. niitä ei vittuakaan kiinnosta ympäristö vaan RAHA !
PPS. Minua taas kiinnostaa, jos joku rassaa hanuriani.
T: haans.sea
Mene Haans prideparaatiin.
Älä mene - saat sieltä paksusuolensyövän kuten Ilkka.
Sivistys on huomioon ottamista, vaikka olisi eri mieltä.
Sekin koulupudokas - itätrollilta puuttuu.
Oletko kokeillut etätyötä, jos lainkaan työtä?
Etätyöt ovat osoittaneet että monet yritykset pärjäävät ihan hyvin ilman etätyöntekijöitä, kun eivät siis ole töissä missä suorittavat työntekijät. Tai oikeastaan paremminkin hoituu asiat. Monet keskitason johtopaikat ovat juuri turhissa kokouksissa jaaritteluja. Tietysti heillä on omista työpaikoistaan kova huoli ja puolustavat noita jatkuvia teams yms. kokouksen pitämisiä.
Etätyöt ovat palkansaajien suuri kusetus työnantajia kohtaan. Yrittäjänä vaatisin vähintään kameran työntekijän tiloihin.