Kovasti pöhistään siitä, että omavastuupäivä sairaudessa tai ansiosidonnaisen lyhentäminen on heikennys työntekijälle.
Ei ole!
Molemmat ovat parannuksia niille, jotka ovat tunnollisia työntekijöitä. Toisten rokulipäiviä tulee vähemmän tehtäväksi ja verotus kevenee tai ei ainakaan nouse.
Miksi kaikkein vähiten työtä tekevät ovat mittari hyvälle ja pahalle?
Kyseessä on parannus meille hiljaisille ja tunnollisille ihmisille. Asiat pitää otsikoida oikein.
Ei ole!
Molemmat ovat parannuksia niille, jotka ovat tunnollisia työntekijöitä. Toisten rokulipäiviä tulee vähemmän tehtäväksi ja verotus kevenee tai ei ainakaan nouse.
Miksi kaikkein vähiten työtä tekevät ovat mittari hyvälle ja pahalle?
Kyseessä on parannus meille hiljaisille ja tunnollisille ihmisille. Asiat pitää otsikoida oikein.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Simiinpistävää on edelleen se, että suurin osa työnantajista ei edelleenkään ole milään tavalla edustettuina pöydissä, joissa asiat päätetään. Sama pätee työntekijöihin.
Pitää myöntää avoimesti, että lait ovat niitä, jotka koskevat kaikkia ja joihin kaikki voi demokraatisesti vaikuttaa. Työmarkkinapöytä ei ole demokraattinen ja se edustaa vähemmistöä.
Sopimusvapaudesta puhuttaessa sopimusvapaus ei ole olemassa siklloin, kun vähemmistö tekee päätöksiä enemmistön puolesta. Sopimusvapaus toteutuu paremmin, jos enemmistökin saa vaikuttaa sopimuksiin, jos ei muuta, niin lakien kautta.
99% yrityksistä on pieniä. Niillä ei ole edustusta työmarkkinapöydissä, joten on turha selittää, että työmarkkinapöytien sopimuksilla olisi mitään moraalista oikeutusta. Kun 1% yrityksistä tekee sopimukset, joilla ne ylläpitävät asemaansa ja estävät uusia yrityksiä syntymästä kilpailijoikseen, niin kyseessä on huijaus.
Suuryrityksissä on töissä kolmannes työntekijöistä. Silläkään ei voi perustella työmarkkinapöydän valtaa päättää asioista yli lainsäädännön.
Työntekijöiden järjestäytymisaste on yksityisellä puolella selvästi alle puolet. Jos työnantajapuoli edustaa 1% yrityksistä, niin työntekijäpuoli alle 50% työntekijöistä.
Ei ole perusteltua, että nämä käyttävät valtaa enemmistön ja lainsäädännän yli.
Työmarkkinaosapuolet sopikoot keskenään omien jäsentensä asioista, mutta sitä ei voi ulottaa muihin. Lain mukaan sopimus sitoo vain niitä, jotka ovat sen tehneet, ei muita.
Silmiinpistävää on se, että Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) on jäsenliittoja noin 20, eri alojen työnantaliittoa. EK:n Jäsenliitoissa ovat kaikki järjestäytyneet työnantajat, jotka maksavat jäsenmaksut.
Tutki EK:n laajaa jäsenkuntaa (liitot) tästä linkistä:
https://ek.fi/tietoa-meista/organisaatio/ekn-jasenliitot/
On käsittämätöntä, miten vähän ihmiset tietävät työnantajien tavoitteista, joita vievät jäsenliittojensa kautta EK:n valtakunnallisiksi tavoitteeksi, joita kirjataan sitten hallitusohjelmaan. Onko demokraattista?
Tutkimusten mukaan EK:n tavoitteet on kirjattu lähes sellaisenaan, pienin sanakääntein, Petteri Orpon oikeistohallituksen hallitusohjelmaan.
On kovaa oikeistolaista politiikkaa, kun Orpon hallitus yrittää viedä yksipuolisesti EK:n tavoitteita/vaatimuksia TYÖLAINSÄÄDÄNTÖÖN.
MIKSI KIIRE?
Oikeistohallitus (kok, persut, RKP, kr) vaatii TYÖMARKKINAJÄRJESTÖILTÄ kiireesti, loma-aikana, valitsemaan edustajat kolmikantaisiin työryhmiin.
TYÖRYHMIIN TYÖNANTAJIEN ENEMMISTÖ
Orpon hallitus esittää, että työnantajien järjestöjä työryhmissä on 5 ja palkansaajajärjestöjä 3. Onko demokraattista, kun tiedetään, että EK:n tavoitteet on kirjattu myös hallitusohjelmaan?
TYÖRAUHATYÖRYHMÄN AIKATAULU ON KIREÄ, joten työsuhdeturvan heikennykset hallitus haluaa tehdä (hallitusohjelmansa mukaan) jo 15.10. mennessä: sakkoja tukilakoista, ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi, työpaikkasopiminen paikalliseksi ja siten, että työehtosopimukset rikotaan, kun tes:ien minimi-ehtoja ei tarvitsisi noudattaa jne.
Vuoden 1918 jälkeen, vuosikymmenten aikana saadut työelämänuudistukset halutaan nyt radikaalin oikeistohallituksen ja EK:n yhteistoimin romuttaa. Näinkö Orpon hallitus ja EK yhteistuumin haluavat valmistautua työelämässä tuleviin muutoksikn: digiaikaan ja tulevaan tekoäly-aikaan?
Ei voida puhua uudistuksista, jos palataan menneeseen aikaan, jolloin ei ollut järjestäytyneitä palkansaajia, ei työehtosopimuksia eikä työturvallisuutta. Kuka kannattaa sitä, että palattaisiin jälleen työnantajien mielivaltaan? Persutko? RKP? Vai kristilliset? Kokoomuksen ja EK:n yhteiset tavoitteet tiedetään kysymättäkin.
Liioittelet rankasti. Kukaan ei ole pyrkimässä menneeseen aikaan. Paitsi ehkä ammattiyhdistysliike. Meillä on kuitenkin mm. työsopimuslaki ja työaikalaki, joihin on kirjattu varsin kattavasti samat asiat, jotka ovat työehtosopimuksissakin. Maanantaipäivien saikku"oikeuden" tai työehtosopimusten yleissitovuuden poistuminen tuskin olisi ongelma kenellekään. Paitsi ehkä ammattiyhdistysliikkeen arvovallalle.
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒
😍 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17911247d
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞