Saksalaisten rotuoppi pakotti saksalaiset vääristelemään itärintaman sotivien joukkojen voimasuhteita Operaatio Barbarossan ensimmäisellä puoliskolla. Ruotsalainen sotahistorioitsija Christer Bergström kumoaa myytin jossa Saksa liittolaisineen menestyi alussa vaikka vastustajalla oli muka selvä miesylivoima. Tosiasiassa aina syyskuuhun 1942 akselivalloilla oli miesylivoima ja vasta marraskuussa puna-armeija ensimmäisen kerran ohitti sotavoimansa koossa akselin joukot. Ts Saksan menestys 1941-42 perustui miesylivoimaan. Kun se menetettiin kääntyi myös sakemannien sotaonni.
Lähde: Christer Bergström, Barbarossa
Lähde: Christer Bergström, Barbarossa
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ohto Mannisen ja Pekka Visurin mukaan melkein koko jatkosodan ajan suomalaisilla ja saksalaisilla oli selvä miesylivoima Suomen rintamalla. Mannisen mukaan 2:3. Vasta keväällä 1944 NL kehitti strategisen ylivoiman ja sitten suomalaisia vietiinkin lujaa takaisin kohti koti-Suomea. Siihen päättyi Suur-Suomen unelma.
Miesmäärillä olleesta ylivoimasta huolimatta suomalaisten ja saksalaisten hyökkäys pysähtyi myöhäsyksyllä 1941. Tavoite suomalaisilla oli päästä Vienanmerelle, Sorokkaan. Pekka Visurin mukaan hyökkäys pysähtyi liian suuriin tappioihin, eikä suinkaan siksi että "tavoitteet oli saavutettu".
303 divisioonasta ja 29 prikaatista vain 166 divisioonaa ja 9 prikaatia eli 2,9 miljoonaa miestä oli sijoitettu sotilaspiireihin lännessä.
Suomessa yhä uskotelllaan tietämättömälle kansalle Suomen sotineen ylivoimaista vihollista vastaan jatkosodassa. Mutta rintamalla tilanne oli suurimman osan jatkosotaa sellainen että Suomella oli 2:3 lukumääräinen miesylivoima.
Kun puna-armeija sitten muutamaksi kuukaudeksi keskitti miesylivoiman kesällä 1944 suomalaisten oli paettava minkä ehti alta pois. Muutamassa viikossa menetettiin se mikä oli saatu 3 vuotta aiemmin 4 kuukauden taisteluissa raskain tappion.
Suomen osalta jatkosodassa ei todellakaan ole mitään ylevää. Tappioksi kääntynyt ryöstöretki tavoitteena Suur-Suomi.
"Muutamassa viikossa menetettiin se mikä oli saatu 3 vuotta aiemmin"
Ei menetetty. Aselevon tullessa voimaan 5.9.1944 suomalaisten rintama kokonaisuudessaan kulki vuoden 1940 rajan itäpuolella.
Näin on. Jopa Karjalan Kannaksesta oli suuri osa suomalaisten hallussa aselepoon saakka. Vuoksen pohjoispuolelta voitiin koota viljat ja heinät, siirtää karja ja työkalut ym. syksyllä '44 uuden rajan taakse. Noin vältettìin ruokapula talvella 44-45 kun Itämeri oli vielä sotatoimialuetta ja Tanskan salmet kiinni.
Miesylivoima ei vielä ole ratkaiseva. Tarvitaan tehokas johto ja aseistus. Se nähtiin Talvisodassa.
Jatkosodan tavoite oli menetettyjen alueiden palautus.
Vasta Saksan vaatimus etenemisestä Syvärille muutti suunnitelmat.
Marski asetti kuulussa "Miekantuppi"-päiväkäskyssään tavoitteeksi Suur-Suomen.
Hallitus ei etukäteen tiennyt asiasta, mutta hyväksyi tavoitteen.
Talvisodan alkupuolella Kannaksella oli Pekka Visurin mukaan hyökkäävillä neuvostojoukoilla lähes olematon lukumääräinen miesylivoima. Osin juuri siksi pääpuolustuslinja kesti joulukuussa. Kun NL keskitti riittävän ylivoiman helmikuussa pääpuolustusasema murtui.
Suomalaisten sotilaiden määrä oli pitkiä aikoja jopa tuplasti suurempi kuin niitä vastassa olleiden neuvostosotilaiden määrät.
Suomi oli koko ajan valmiudessa tyhjentää myös Itä-Kannas. NL oli saanut sillanpääaseman Vuosalmella. Suomalaisten jääkärien vastahyökkäykset sillanpääasemaa vastaan epäonnistuivat.
Ilmavoimien johto elokuussa 1944 valitteli että "ilmasota oli alkanut muistuttamaan talvisodan loppuvaihetta. Suomi teki pakkorauhan eli käytännössä antautui. Kansa Suomessa oli väsynyt sotaan.
Lokakuussa 1944 Mannerheim Paasikivelle:" Välirauha merkitsee käytännössä antautumista. Emme voi puolustaa itseämme."
Asemasodan aikana suomalaisilla ja saksalaisilla oli 2 : 1 ylivoima Suomen rintamalla.
miten sitten hyökkäys ei onnistunut ?
Mikä hyökkäys?
Hans FK Günther saksalainen rotubiologi määritteli suomalaisten kuuluvan itä-balttilaiseen rotuun . Tämä rotu asui Suomessa, Virossa ja Pohjois-Venäjällä. Ja oli läsnä Itämeren slaavilaisten, balttilaisten, uralilaisten ja jopa joidenkin yksittäisten germaanien (eli preussilaisten ja ruotsalaisten paikallisten, jotka muuttivat alueelle läpi keskiajan ja varhaisen nykyhistorian) keskuudessa. Sitä luonnehdittiin "lyhytpäiseksi, leveäksi, raskaaksi, massiiviseksi alaleuaksi, leuka ei esiinny, litteä, melko leveä, lyhyt nenä ja matala silta; jäykkä, vaalea ( tuhkablondi ) hiukset; vaalea ( harmaa tai harmaa) vaaleansiniset ) silmät, erottuvat; vaalea iho, jossa harmahtava pohjasävy.
Ei kiinnosta pätkääkään nuo kvasitieteilijät.
Nämä suomalaiset naiset ovat lyhytjalkaisia suotallaajia.
montakos miljoonaa sai sotavangeiksi ? saksalaiset pärjäsivät liikkuvassa sodassa
34 miljoonaa venäläistä 🤔 ai että saksalaisia oli 100miljoonaa sotilasta 🤣🤣🤣
6miljoonaa kuoli vai 11miljoonaa ?
1944 peruuttamattomissa tappioissa tappiosuhde kutistui jo 1:1.8. Saksan tappiot kasvoivat kastuneet+kadonneet lukemissa tuplasti kun puna-armeijan tappiot supistuivat 15%.
Kesällä 1944 puna-armeija otti yli 2000 suomalaista sotilasta sotavangiksi kun taas suomalaiset alle 1000 puna-armeijan. Tappioksi luettava myös se että pari tuhatta suomalaista karkasi pysyvästi rintamajoukoista.
Kastuneita on varmaan ollut paljon
Kiinnostavaa on ettei tiettävästi missään opuksissa kerrota kuinka monta sotavankia Suomi otti kesällä 1944. Määrät näyttävät olleen niin vähäiset että samoja ukkoja kuvattiin monelta eri suunnilta.
Kannaksen taisteluissa tappiosuhdelukema kuolleet +kadonneet +sotavangeiksi jääneissä oli enää 1:2,2
Suomalaisilla oli hyökkäysvaiheessa painopistesuunnilla 1:3 lukumääräinen miesylivoima. Asemasotavaiheessa kun suomalaiset eivät kyenneet enää hyökkäämään suurten tappioiden jälkeen NL kykeni 1:2 tai 2:3 alivoimaisina hyvin sitomaan Suomen joukot Karjalan korpeen yli 2 vuodeksi.
Romania tuotti Neuvostoliitolle huomattavasti suuremmat tappiot, kuin mitä Suomi.
Romanian omat tappiot yli 200 000 kaatunutta.
Kuolleiden romanilasten sotilaiden määrä arvioidaan 300,000 - 370,000.
Romanialaisten vastuulla on myös noin 260 000 juutalaisen kuolema.
https://en.wikipedia.org/wiki/Romania_in_World_War_II
"Romanian forces played a large role during fighting in Ukraine, Bessarabia, and in the Battle of Stalingrad. Romanian troops were responsible for the persecution and massacre of 260,000 Jews in Romanian-controlled territories, though half of the Jews living in Romania survived the war."
NL oli mobilisoinut 5 miljoonaa miestä 1941. Heti sodan alettua 5 miljoonaa kutsuttiin reservistä. NL oli ylivoimainen miesmäärissä aseista puhumattakaan. Lisää divisioonia polkaistiin maasta pitkin talvea ja siirrettiin idästä. Koko ajan Neuvostoliitto oli aiavn ylivoimainen joukkojen määrien suhteen. 1942 Saksa oli myös aivan alivoimainen ja tietenkin alivoimaisuus lisääntyi koko ajan.
Neuvostohistorioitsijat ja ap siis valehtelevat. Samoin heidän myötäilijänsä
Sinä esitelmöit Saksasta, vaikka kyse on akselivalloista😜
Osoitus ettet ole tosiasioista perillä. Akselivalloilla oli itärintamalla lukumääräinen miesylivoima aina syksyyn 1942 asti.
Liekö aivan noinkaan. Lähteiden mukaan ensimmäisten noin kahdeksan kuukauden aikana (kesä 1941 – alku 1942) Saksa otti noin 3,5 miljoonaa puna-armeijan sotilasta vangiksi. Ja Barbarossan aloitti noin 3,5 miljoonaa saksan sotilasta. Tuskin kuitenkaan läheskään koko Puna-armeijaa vangiksi ottivat.