Norjassa 96 prosenttia valitsee pörssisähkön – Tämän takia se ei saa tulta alleen Suomessa
Suomessa solmitaan muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen paljon kiinteähintaisia sähkösopimuksia.
Energiaviraston julkaisemien tietojen mukaan puolet suomalaisista valitsi viime vuonna määräaikaisen kiinteähintaisen sähkösopimuksen.
Vaikka Suomessa määräaikainen sopimus on suosituin sopimustyyppi, näin ei ole muualla Pohjoismaissa.
Esimerkiksi Ruotsissa noin 54 prosenttia kaikista sähkösopimuksista on pörssisähkösopimuksia. Suomessa vastaava osuus on vain 14 prosenttia.
Pörssisähkön suosio on kaikista suurinta Norjassa.
Norjalaisen Elmera Groupin strategia ja yrityskaupoista vastaavan johtajan Arnstein Flaskerudin mukaan 96 prosentilla norjalaisista on sopimus, jossa sähkön hinta määräytyy markkinatilanteen mukaan. Elmera on yksi Norjan suurimpia sähköyhtiöitä.
Flaskerud arvioi pörssisähkön suuren määrän johtuvan siitä, että norjalaiset tietävät kiinteän sopimuksen marginaalin olevan liian korkea markkinahintaan nähden.
”Vaikka joinain kuukausina spot-hinta-sopimus saattaa olla korkeampi kuin kiinteähintaisen, pitkällä aikavälillä sähkön keskihinta jää kuitenkin alemmaksi”, Flaskerud sanoo.
”Viime vuosina sähkön hinta on ollut epävakaa, mikä on nostanut kiinteiden sähkösopimusten riskimarginaalia. Kuluttajat ovat kokeneet, että heidän on parempi sijoittaa aikaa ja rahaa fiksumpaa kulutukseen.”
Suomalaisten rakkaus kiinteisiin hintoihin
Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Matias Kinnunen kommentoi toukokuussa Talouselämälle pörssisähkön olevan tyypillisesti edullisin sähkösopimus pitkällä aikavälillä.
Miksi suomalaiset sitten suosivat määräaikaisia sopimuksia, eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa?
Energiaviraston johtaja Antti Paanasen mukaan tähän ei ole olemassa tarkkaa syytä. Hän pohtii, että suomalaisten luonteenpiirteet saattavat vaikuttaa kiinteiden hintojen suosioon.
”Arviona on, että Suomessa sähkönkäyttäjät ovat varsin turvallisuushakuisia ja siten haluavat sähkön hintaansa ennakoitavuutta. Tämä on luultavasti vaikuttanut siihen, että sähkönkäyttäjät ovat suosineet määräaikaisia kiinteähintaisia sähkösopimuksia.”
Lähde: Talouselämä
Suomessa solmitaan muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen paljon kiinteähintaisia sähkösopimuksia.
Energiaviraston julkaisemien tietojen mukaan puolet suomalaisista valitsi viime vuonna määräaikaisen kiinteähintaisen sähkösopimuksen.
Vaikka Suomessa määräaikainen sopimus on suosituin sopimustyyppi, näin ei ole muualla Pohjoismaissa.
Esimerkiksi Ruotsissa noin 54 prosenttia kaikista sähkösopimuksista on pörssisähkösopimuksia. Suomessa vastaava osuus on vain 14 prosenttia.
Pörssisähkön suosio on kaikista suurinta Norjassa.
Norjalaisen Elmera Groupin strategia ja yrityskaupoista vastaavan johtajan Arnstein Flaskerudin mukaan 96 prosentilla norjalaisista on sopimus, jossa sähkön hinta määräytyy markkinatilanteen mukaan. Elmera on yksi Norjan suurimpia sähköyhtiöitä.
Flaskerud arvioi pörssisähkön suuren määrän johtuvan siitä, että norjalaiset tietävät kiinteän sopimuksen marginaalin olevan liian korkea markkinahintaan nähden.
”Vaikka joinain kuukausina spot-hinta-sopimus saattaa olla korkeampi kuin kiinteähintaisen, pitkällä aikavälillä sähkön keskihinta jää kuitenkin alemmaksi”, Flaskerud sanoo.
”Viime vuosina sähkön hinta on ollut epävakaa, mikä on nostanut kiinteiden sähkösopimusten riskimarginaalia. Kuluttajat ovat kokeneet, että heidän on parempi sijoittaa aikaa ja rahaa fiksumpaa kulutukseen.”
Suomalaisten rakkaus kiinteisiin hintoihin
Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Matias Kinnunen kommentoi toukokuussa Talouselämälle pörssisähkön olevan tyypillisesti edullisin sähkösopimus pitkällä aikavälillä.
Miksi suomalaiset sitten suosivat määräaikaisia sopimuksia, eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa?
Energiaviraston johtaja Antti Paanasen mukaan tähän ei ole olemassa tarkkaa syytä. Hän pohtii, että suomalaisten luonteenpiirteet saattavat vaikuttaa kiinteiden hintojen suosioon.
”Arviona on, että Suomessa sähkönkäyttäjät ovat varsin turvallisuushakuisia ja siten haluavat sähkön hintaansa ennakoitavuutta. Tämä on luultavasti vaikuttanut siihen, että sähkönkäyttäjät ovat suosineet määräaikaisia kiinteähintaisia sähkösopimuksia.”
Lähde: Talouselämä
Vastaukset 35
Vanhimmat
Onks se ilmaista? No ei ihan, olen tuossa kuunnellut harvase päivä, kun hinnat pyörii 15:ta molemmin puolin, tänään oli halvempaa. Odota ny, kun syksy alkaa, onhan kyseessä PÖRSSIsähkö. Eikö siellä omistajatt jo kuolaa?
Kesäkuun keskihintani oli 2,83 c/KWh ja toukokuun 3,32 c/KWh. Eipä tee mieli mennä enää pitkäaikaisiin sopimuksiin.
Keskihinnalla ei ole mitään merkitystä, koska pääkulutusaikana päivisin hinta kalleimmillaan!
Sama tuska se on yrityksilläkin, päivällä tuotantoaikana kalleinta energiaa.
Norjassahan ei ole vaihtoehtoja valinnassa.
Ei Suomi kauan kestä nykyisiä hintoja kaiken muun kustannussousun lisäksi.
Omassa taloyhtiössä kiinteistövero 74000 €, järjetöntä!
Touko-elokuussa ei tarvita sähköä juuri minkään vertaa. Ei tarvitse lämmittää.
Olkoon sähkö vaikka ilmaista, jos sitä ei tarvitse, niin mikä merkitys sillä on?
Sitten kun sitä tarvitsee talvella, niin se pörssisähkö on huippukallista. Ei tässä ole järkeä.
Suomalaisten perusluonne on pelätä ja "etsiä turvaa". Rahat pidetään nollakorkoisilla säästötileillä kun pörssin keskituotto osakkeilla yli 8%.
Eihän osaketuotto ole verotonta...
On yleisesti tunnettu tosiasia että suomalaiset ovat kaikkein tyhmimpiä pohjoismaalaisista. Suomen fiksuin porukka rannikon ruotsinkieliset.
Ahvenat imee vieläkin Suomesta rahat vaikka ovat satoja vuosia kaikin tavoin vatustaneet Suomen hallintoa.
Pitipä oikein katsoa tämän vuoden 6 ensimmäisen kuukauden keskihinnat:
tammikuu: 5,24 senttiä per kilowattitunti
helmikuu: 5,56 senttiä kilowattitunnilta
maaliskuu: 5,96 senttiä kilowattitunnilta
huhtikuu: 5,75 senttiä kilowattitunnilta
toukokuu: 3,69 senttiä kilowattitunnilta
kesäkuu: 2,73 senttiä kilowattitunnilta
Ei paha. Ei paha. Sähkön keskihintani palannut takavuosien noin 4-5 senttiä kilowattitunnilta tasolle. 😊
Sähkön keskihinnalla ei ole mitään merkitystä. Kulutuksen aikainen hinta ratkaisee sähkölaskun koon.
Keskihinta on tärkeä.
Kertoo hinnan jos pörssisähköllinen ei viitsi tai osaa hyödyntää halpoja tunteja
Matti ja Teppo sekä Jamppa Tuominen (haudastaan) kehoittavat junttisuomalaisia tekemään kalliita pitkäaikaisia sähkösopimuksia.
Mitä se sähköpomo yrittää siellä manipuloida kansaa vaihtamaan pörssisähköön. Eikö riitä että pakkomaksetaan sähkön siirrosta millon milläkin verukkeella ylihintaa
Luulenpa että sähköpomot ovat onnesta kankeana kun tyhmät suomalaiset maksavat kesälläkin 12 senttiä kilowattitunnilta. 🤣
Vaikka sanotaan ettei kesällä sähköä juuri kulu niin kyllä itselläni kulutus on touko-elokuussa on yleensä 450-550 kilowattituntia kuukaudessa. Talvella kulutus 700-900 KWh koska käytän aika paljon polttopuuta. Nyt kun ILP käytössä niin halvan pörssisähkön päivinä ei edes tarvitse käyttää puuta ollenkaan. Toiminta muuttuu yhä järkiperäisemmäksi. Polttopuusta paras hyöty irti.
Yrittävät varmaan näin kesällä saada ihmisiä pörssisähkön käyttäjiksi, ennen syksyä, kun alkaa taas julkinen puhe tulevan talven hinnoista 🍑
Suomalaiset eivät sittenkään ota riskejä vaikka riski väärään valintaan vähäinen mutta onnistuneeseen varsin suuri.
Oli ilo käyttää äskettäin miinushintaista sähköä. Pestiin pyykkiä, laitettiin ruokaa ja vielä saunottiinkin.
15 000 KWh vuosikulutuksella tuplahinnan maksaminen merkitsee noin 1000 euron hintalappua tyhmyydelle. Aika lähellä monella tämä tappio kun maksettu suotta 12-20 c/KWh.
Ei se kiinteähintainen maksa kuin 10 senttiä tällä hetkellä. Joten mistä revit 20 senttiä?
Ittellä on kulutus n. 3500 kWh ja öljyä menee ok-talossa ehkä n. 1000 litraa. Olin aikeissa siirtyä kiinteään n. 11 sntin soppariin (Väre , mutta parempi kai katsella ja pysyä tässä pörssissä toistaiseksi.
Talven hinta pelottaa..
Uudet kiinteähintaiset 11,5-12 c/KWh.
Älä mene Väreen asiakkaaksi. Firma on muuttunut aivan pöljäksi viimeisen vuoden aikana.
Sinne ei saa edes yhteyttä, asiakaspalvelu on aina varattu.
Tekivät mokan viime syksynä sopimuksen vaihtotakuussa. Asiakkaat joutuivat maksamaan vaihtotakuumaksua sekä vanhasta sopimuksesta, että myös uudesta.
Usean tuottajan myyntiyhtiöstä tuli aivan susi.
Pelottaa?
Minä lämmitin joulukuussa muutamina kalliina tunteina öljyllä.
Eli jos tuntihinta on korkea, käytä sinäkin öljyä sillä aikaa.
Mitä väliä sillä sinulle on?
Minä poika asenntuin maalämmön ja aurinkopaneelit nyt kelpaa.
Ovat. Suomalaiset antavat kyniä itsensä putipuhtaaksi rahoistaan.
Minun puolesta pelkurit maksakoot ylihintaa sähköstään. Tyhmyydestä pitää toistuvasti sakottaa. Jospa oppivat virheestään.
Kannattaa muistaa toi silloin kun talvihinnat alkaa ;)
Takavuosien matalien euro-korkojen aikaansaama hulppea rakentaminen kostautuu.
Fortumin 24 kuukauden sopimus 13,15 c/KWh. Vattenfall 12,65 c/KWh, Oomi 11,99 c/KWh.
Nyt elo-syyskuussa viimeiset halvoilla hinnoilla päässeet joutuvat valinnan eteen. Entinen 4-5 senttiä kilowattitunnilta noin kolminkertaistuu ellei ota järkeä ja siirry pörssisähköön. Halvalla ei näet 2 vuoden sopimuksia tehdä.
Missään tapauksessa ei pidä sitoa itseään kalliisiin pitkäaikaisiin sopimuksiin. Futuurihinnatkin painuneet vuositasolla 8 senttiin ja niihinkin ympätty riskilisää.
Toissa joulukuussa (9.12.2021) Vetelin Energia huijasi ja jäin ilman sopimusta.
Tipahdin paikallisen siirtoakin hoitavan kvartaalisähkölle.
Tiesin että atomivoimaa ja tuulivoimaa on tulossa, joten annoin olla 9 kuukautta.
Jo silloin päätin että minulle kelpaa vain 14 vrk:n irtisanomisehtoinen sopimus.
Elokuun lopussa kertoivat järkyttävästi että lokakuun alusta maksaisi 45 snt/kWh
1.10.2022 siirryin sujuvasti pörssisähkölle (=tukkuhinta + pikkuprovikka)
https://youtu.be/gl95JqmOk0k
No nyt on hyvä aika kertoa miten aurinkopaneelien tuottojen ja takaisin maksujen kanssa menee ?
Hätäilyyn ja luuloihin ei ainakaan kannata uskoa.
Pörssisähkö ja ILP. 👍