Mitä Raamattu sanoo homoseksualismista?

Jotkut sanovat, että Raamatun näkemys on liian ankara. Tämä väite perustuu kuitenkin siihen ajatukseen, että ihmisen on pakko tyydyttää seksuaaliset mielihalunsa ja että varsinkin seksuaalisuus on niin tärkeä osa ihmisen elämää, että sitä ei pitäisi – eikä sitä edes voi – rajoittaa. Raamattu kuitenkin osoittaa, että ihminen voi vastustaa taipumuksiaan. Tämä on osoitus Jumalan luottamuksesta ihmistä kohtaan. Toisin kuin eläimet ihmiset voivat päättää olla toimimatta mielihalujensa mukaan (Kolossalaisille 3:5).

Samaten vaikka Raamatussa ei tuomita niitä, jotka kamppailevat homoseksuaalisten halujen kanssa, siinä ei missään tapauksessa suvaita tällaisille taipumuksille periksi antamista, olivatpa taustalla sitten perintötekijät tai jotkin muut syyt (Roomalaisille 7:21–25; 1. Korinttilaisille 9:27).

Vertailun vuoksi voitaisiin miettiä sitä, mitä jotkut asiantuntijat sanovat tietyistä käyttäytymispiirteistä. Esimerkiksi aggressiivisuuteen voi heidän mukaansa olla jokin biologinen syy. Raamattu ei suoranaisesti käsittele aggressiivisuuden biologiaa, mutta se toteaa, että jotkut ihmiset ovat "helposti suuttuvia" ja "vihastukseen taipuvaisia" (Sananlaskut 22:24; 29:22). Raamattu kuitenkin kehottaa: "Jätä suuttumus sikseen ja hylkää vihastus (Psalmit 37:8; Efesolaisille 4:31)."

Harva pitäisi tuota neuvoa huonona tai sanoisi sen olevan julma niitä kohtaan, joilla on taipumusta aggressiivisuuteen. Jopa ne asiantuntijat, jotka uskovat aggressiivisuuden johtuvan geeneistä, pyrkivät kovasti auttamaan ihmisiä hallitsemaan sitä.

Suhtautuminen tulisi olla sama kaikkiin Raamatun normien vastaisiin tekoihin, kuten myös avioliiton ulkopuolinen miehen ja naisen välisiin sukupuolisuhteisiin. Raamatun selvä käsky ”paetkaa haureutta” koskee yhtä lailla niitä, jotka tuntevat vetoa samaan sukupuoleen, kuin niitä, jotka tuntevat vetoa vastakkaiseen sukupuoleen (1. Korinttilaisille 6:18).

Miljoonat heteroseksuaalit, jotka haluavat noudattaa Raamatun normeja, harjoittavat itsehillintää mahdollisista kiusauksista huolimatta. Heidän joukossaan on lukuisia naimattomia, joilla ei juuri ole toiveita aviopuolison löytämisestä, sekä useita naimisissa olevia, joiden puoliso on vammaisuutensa vuoksi seksuaalisesti kyvytön. He pystyvät elämään onnellista elämää, vaikkeivät tyydytäkään sukupuolisia halujaan. Sama pätee niihin, joilla on homoseksuaalisia taipumuksia, jos he todella haluavat miellyttää Jumalaa (5. Mooseksen kirja 30:19).

Helluntailailiikken perustajat sekä Amerikassa että Suomessa vietiin vankilaan niistä asioista. Siiihen aikaan homoseksi on rangaistava teko.

Samassa yhteydessä mainitaan myös muita huonoja ominaisuuksia ihmisille. Kuten ahneus. Se on aivan yhtä pahaa kuin homous. Siitä pitää samalla tavalla ihmisiä herjata kuten homoudesta ja nostaa se jalustalle jos joku on ahne. Jossain muussa yhteydessä mainitaan myös epäjumalanpelvelija ja pilkkaaja.

On aivan luonnollista että Raamattu haluaisi että ihminen olisi hyvä eikä mikään pahankurinen pilkkaaja. Ei se mitenkään voi olla uskon tarkoitus.