saa tehdä vapaasti
Vapaana toimittajana ja tietokirjailijana työskennellyt A oli käsitellessään Facebook-kirjoituksessaan B:n aiemman käyttäytymisen perusteella olettamaansa B:n aikomusta poliittisin tarkoitusperin häiritä A:n julkista esiintymistä nimitellyt B:tä halventavasti. Korkein oikeus katsoi, että kirjoituksessa oli kyse arvostelusta, joka kohdistui B:n menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka koski yleistä mielenkiintoa herättävää aihetta. Ottaen huomioon B:n julkisuudessa esittämät tiettyjä ihmisryhmiä halventavat ja vihamieliset kannanotot, kirjoitusta kokonaisuutena arvioitaessa siinä käytettyjen ilmaisujen ei katsottu selvästi ylittäneen sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Syyte kunnianloukkauksesta hylättiin.
RL 24 luku 9 § 1 mom 2 kohta
RL 24 luku 9 § 3
IhmisoikeusSop 8 art
IhmisoikeusSop 10 art
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Syyte ja vastaus Oulun käräjäoikeudessa
Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta 2.11.2016 tehdystä kunnianloukkauksesta. Syytteen mukaan A oli halventanut B:tä rajatulle joukolle julkaistussa Facebook-päivityksessään nimittelemällä B:tä halventavalla tavalla. Nimittelyä ei voitu pitää sellaisena arvosteluna, joka kohdistuisi B:n menettelyyn politiikassa ja joka ei selvästi ylittäisi sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
B yhtyi rangaistusvaatimukseen ja vaati A:lle lisäksi rangaistusta rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella sekä A:n velvoittamista suorittamaan hänelle korvausta kärsimyksestä.
A kiisti syytteet ja korvausvaatimuksen ja vaati niiden hylkäämistä.
Käräjäoikeuden tuomio 12.4.2019 nro 19/116976
Käräjäoikeus totesi asiassa olevan riidatonta, että A:n oli ollut 2.11.2016 tarkoitus esitellä kirjaansa Rovaniemellä kirjakaupassa ja että B:n tarkoituksena oli ollut yhdessä toisen henkilön kanssa saapua paikalle esittämään A:lle kysymyksiä ja tallentamaan tilanne videolle. A oli Facebookissa julkaissut 2.11.2016 seuraavan päivityksen: ˮVähän asiaa suomalaisista natsipelleistä. Minun piti tänään esiintyä R:n ja S:n kanssa Rovaniemellä kirjakaupassa ja sitten vetää Hatun Feministinen kiroiluiltama paikallisessa baarissa. No, tulin kipeäksi, enkä päässyt lähtemään, joten R ja S joutuivat ottamaan vastaan minulle tarkoitetun vastaanottopartion. Tunnettu rasisti B ja Suomen Sisun pohjoissuomalainen aktiivi T saivat tietää minun olevan tulossa Rovaniemelle, joten he päättivät väijyttää minut. Aikomus oli esiintyä salanimillä ja ̓haastatella̓ minua videolle ja ylipäätään häiriköidä. Natsit olivat jutelleet suunnitelmastaan julkisesti Youtubessa, joten sain asiasta vihiä etukäteen. Niinpä kirjakaupassa oli R:n ja S:n turvana neljä vartijaa ja yksi siviiliasuinen poliisi. Mukava tietää, että tällaiset tapaukset otetaan tosissaan.ˮ
Käräjäoikeus hylkäsi B:n esittämän rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohtaan perustuneen rangaistusvaatimuksen siitä, että kirjoituksen tieto väijyttämisestä, salanimellä esiintymisestä ja tarkoituksesta häiritä olisivat virheellisiä. Käräjäoikeus katsoi, etteivät yhdenkään B:n rangaistusvaatimuksessa käytetyn sanavalinnan osalta A:n väitteet olleet täysin perättömiä ja että A:lla oli vahvoja perusteita pitää tapahtumakuvaustaan totena. Molemmat osapuolet olivat tuoneet esille, että kirjakaupassa oli ollut vartijoita ja poliisi, joten tämä oli tosiseikka. A oli kirjoittanut häiriköinnistä, jota koskevat väitteet eivät esitetyssä muodossa olleet lainkohdassa tarkoitetulla tavalla totuudenvastaisia.
Rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdan osalta käräjäoikeus totesi A:n käyttämien sanojen ˮnatsipelleˮ, ˮnatsiˮ ja ˮtunnettu rasistiˮ olevan tyypillisesti haukkumasanoja. Puheena olevan kirjoituksen aikoina B oli ollut vaaliehdokkaana ja osallistunut erilaisiin julkisiin tapahtumiin ja esiintynyt sosiaalisessa mediassa. B:tä oli näin ollen pidettävä henkilönä, joka oli toiminut ja toimi edelleen politiikassa taikka tähän rinnastettavassa julkisessa toiminnassa. B:n menettelyä politiikassa ja julkisessa toiminnassa oli siis voinut arvostella, kunhan arvostelu ei kohdistunut selvästi B:n henkilöön ja ei selvästi ylittänyt sitä, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä.
A:n B:hen kohdistunut arvostelu oli irtaantunut B:n politiikasta ja kohdistunut pikemminkin tämän henkilöön. Arvostelu ei ollut täyttänyt asianmukaisuuden vaatimusta. Mikäli A:n tarkoituksena olisi ollut esittää B:n harjoittamaan politiikkaan kohdistuvaa kritiikkiä, A:n ei olisi ollut tarpeen käyttää solvaussanoja. Voimakaskin arvostelu olisi ollut toteutettavissa muulla tavoin. Arvostelu oli selvästi ylittänyt sen, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä.
A:n käyttämä loukkaava kielenkäyttö ei ollut sallittua myöskään sillä perusteella, mitä A oli kertonut aiheen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Tämä sopi ylipäänsä huonosti siihen, että hän oli julkaissut tekstin Facebookissa rajatulle kaverijoukolleen, eli kertonut tarkoittaneensa tiedon noin 200:lle henkilölle, ei yleisölle. Siinäkin tapauksessa, että A:n esil
Vapaana toimittajana ja tietokirjailijana työskennellyt A oli käsitellessään Facebook-kirjoituksessaan B:n aiemman käyttäytymisen perusteella olettamaansa B:n aikomusta poliittisin tarkoitusperin häiritä A:n julkista esiintymistä nimitellyt B:tä halventavasti. Korkein oikeus katsoi, että kirjoituksessa oli kyse arvostelusta, joka kohdistui B:n menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka koski yleistä mielenkiintoa herättävää aihetta. Ottaen huomioon B:n julkisuudessa esittämät tiettyjä ihmisryhmiä halventavat ja vihamieliset kannanotot, kirjoitusta kokonaisuutena arvioitaessa siinä käytettyjen ilmaisujen ei katsottu selvästi ylittäneen sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Syyte kunnianloukkauksesta hylättiin.
RL 24 luku 9 § 1 mom 2 kohta
RL 24 luku 9 § 3
IhmisoikeusSop 8 art
IhmisoikeusSop 10 art
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Syyte ja vastaus Oulun käräjäoikeudessa
Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta 2.11.2016 tehdystä kunnianloukkauksesta. Syytteen mukaan A oli halventanut B:tä rajatulle joukolle julkaistussa Facebook-päivityksessään nimittelemällä B:tä halventavalla tavalla. Nimittelyä ei voitu pitää sellaisena arvosteluna, joka kohdistuisi B:n menettelyyn politiikassa ja joka ei selvästi ylittäisi sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
B yhtyi rangaistusvaatimukseen ja vaati A:lle lisäksi rangaistusta rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella sekä A:n velvoittamista suorittamaan hänelle korvausta kärsimyksestä.
A kiisti syytteet ja korvausvaatimuksen ja vaati niiden hylkäämistä.
Käräjäoikeuden tuomio 12.4.2019 nro 19/116976
Käräjäoikeus totesi asiassa olevan riidatonta, että A:n oli ollut 2.11.2016 tarkoitus esitellä kirjaansa Rovaniemellä kirjakaupassa ja että B:n tarkoituksena oli ollut yhdessä toisen henkilön kanssa saapua paikalle esittämään A:lle kysymyksiä ja tallentamaan tilanne videolle. A oli Facebookissa julkaissut 2.11.2016 seuraavan päivityksen: ˮVähän asiaa suomalaisista natsipelleistä. Minun piti tänään esiintyä R:n ja S:n kanssa Rovaniemellä kirjakaupassa ja sitten vetää Hatun Feministinen kiroiluiltama paikallisessa baarissa. No, tulin kipeäksi, enkä päässyt lähtemään, joten R ja S joutuivat ottamaan vastaan minulle tarkoitetun vastaanottopartion. Tunnettu rasisti B ja Suomen Sisun pohjoissuomalainen aktiivi T saivat tietää minun olevan tulossa Rovaniemelle, joten he päättivät väijyttää minut. Aikomus oli esiintyä salanimillä ja ̓haastatella̓ minua videolle ja ylipäätään häiriköidä. Natsit olivat jutelleet suunnitelmastaan julkisesti Youtubessa, joten sain asiasta vihiä etukäteen. Niinpä kirjakaupassa oli R:n ja S:n turvana neljä vartijaa ja yksi siviiliasuinen poliisi. Mukava tietää, että tällaiset tapaukset otetaan tosissaan.ˮ
Käräjäoikeus hylkäsi B:n esittämän rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohtaan perustuneen rangaistusvaatimuksen siitä, että kirjoituksen tieto väijyttämisestä, salanimellä esiintymisestä ja tarkoituksesta häiritä olisivat virheellisiä. Käräjäoikeus katsoi, etteivät yhdenkään B:n rangaistusvaatimuksessa käytetyn sanavalinnan osalta A:n väitteet olleet täysin perättömiä ja että A:lla oli vahvoja perusteita pitää tapahtumakuvaustaan totena. Molemmat osapuolet olivat tuoneet esille, että kirjakaupassa oli ollut vartijoita ja poliisi, joten tämä oli tosiseikka. A oli kirjoittanut häiriköinnistä, jota koskevat väitteet eivät esitetyssä muodossa olleet lainkohdassa tarkoitetulla tavalla totuudenvastaisia.
Rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdan osalta käräjäoikeus totesi A:n käyttämien sanojen ˮnatsipelleˮ, ˮnatsiˮ ja ˮtunnettu rasistiˮ olevan tyypillisesti haukkumasanoja. Puheena olevan kirjoituksen aikoina B oli ollut vaaliehdokkaana ja osallistunut erilaisiin julkisiin tapahtumiin ja esiintynyt sosiaalisessa mediassa. B:tä oli näin ollen pidettävä henkilönä, joka oli toiminut ja toimi edelleen politiikassa taikka tähän rinnastettavassa julkisessa toiminnassa. B:n menettelyä politiikassa ja julkisessa toiminnassa oli siis voinut arvostella, kunhan arvostelu ei kohdistunut selvästi B:n henkilöön ja ei selvästi ylittänyt sitä, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä.
A:n B:hen kohdistunut arvostelu oli irtaantunut B:n politiikasta ja kohdistunut pikemminkin tämän henkilöön. Arvostelu ei ollut täyttänyt asianmukaisuuden vaatimusta. Mikäli A:n tarkoituksena olisi ollut esittää B:n harjoittamaan politiikkaan kohdistuvaa kritiikkiä, A:n ei olisi ollut tarpeen käyttää solvaussanoja. Voimakaskin arvostelu olisi ollut toteutettavissa muulla tavoin. Arvostelu oli selvästi ylittänyt sen, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä.
A:n käyttämä loukkaava kielenkäyttö ei ollut sallittua myöskään sillä perusteella, mitä A oli kertonut aiheen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Tämä sopi ylipäänsä huonosti siihen, että hän oli julkaissut tekstin Facebookissa rajatulle kaverijoukolleen, eli kertonut tarkoittaneensa tiedon noin 200:lle henkilölle, ei yleisölle. Siinäkin tapauksessa, että A:n esil
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.