7.ilma-armeijan tilastoja pitävät useat tutkijat parhainpina ja luotettavimpina dokumenttina. 7.Ilma-armeija taisteli laajalla rintamalla Laatokasta Jäämerelle asti saksalaisia ja suomalaisia vastaan ja siksi mm. siirtolennot aiheuttivat paljon ei-taistelullisia tappioita. Sen lentokonetappiot kuukausittain taistelutappioissa ja muina menetyksinä (ei-taistelulliset tappiot)1944:
Tammikuu: 1 (Kittyhawk), muuten menetettyä 9
Helmikuu: 4, 6 muuten menetettyä
Maaliskuu: 11 ilmassa, 3 kentille tuhottuja, 23 muilla lennoilla menetettyä
Huhtikuu: 18, muuten menetetty 15
Toukokuu: 6 ilmassa, 5 kentille tuhottua, muuten menetettyjä 14
Kesäkuu: 62, muuten menetettyjä 18
Heinäkuu: 75, muuten menetettyjä 20
Elokuu: 14, muuten menetettyjä 14
Syyskuu: 33, muuten menetettyjä 18
Yhteensä 232 taistelutappioina joista 8 kentille vihollisen tuhoamia. Ei-taisteluissa menetettyjä 137. Yhteensä 369.
Sotalennoilla menetetyistä 224 koneesta 42 kirjattu ilmataisteluissa alasammutuiksi. Ylivoimainen enemmistö tappioista aiheutti saksalaisten ja suomalaisten ilmatorjunta. Pääosa tammi-huhtikuun menetyksistä saksalaisia vastaan ja syyskuun kaikki. Lähes kaikki kesä-elokuun menetykset suomalaisia vastaan.
Tammikuu: 1 (Kittyhawk), muuten menetettyä 9
Helmikuu: 4, 6 muuten menetettyä
Maaliskuu: 11 ilmassa, 3 kentille tuhottuja, 23 muilla lennoilla menetettyä
Huhtikuu: 18, muuten menetetty 15
Toukokuu: 6 ilmassa, 5 kentille tuhottua, muuten menetettyjä 14
Kesäkuu: 62, muuten menetettyjä 18
Heinäkuu: 75, muuten menetettyjä 20
Elokuu: 14, muuten menetettyjä 14
Syyskuu: 33, muuten menetettyjä 18
Yhteensä 232 taistelutappioina joista 8 kentille vihollisen tuhoamia. Ei-taisteluissa menetettyjä 137. Yhteensä 369.
Sotalennoilla menetetyistä 224 koneesta 42 kirjattu ilmataisteluissa alasammutuiksi. Ylivoimainen enemmistö tappioista aiheutti saksalaisten ja suomalaisten ilmatorjunta. Pääosa tammi-huhtikuun menetyksistä saksalaisia vastaan ja syyskuun kaikki. Lähes kaikki kesä-elokuun menetykset suomalaisia vastaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
"Sotalennoilla menetetyistä 224 koneesta 42 kirjattu ilmataisteluissa alasammutuiksi."
Jonkin verran varmaan "ei palanneet lennolta" tapauksissa ilmataisteluissa pudotettuja mutta it on kyllä ollut selvästi suurin tappioiden aiheuttaja. Eihän siellä ollut kuin saksalaisilla moderneja hävittäjäkoneita. Suomalaisilla museokoneita. Saksalaiset pääosan niistä 42:sta (+muutamat tuntemattomat) pudotti.
Tammi-toukokuussa 7.ilma-armeija menetti 20 ilmataistelujen ja 15 ilmatorjunnan vuoksi. Taistelut käytiin pääasiassa saksalaisia vastaan. Syyskuussa vain saksalaisia vastaan. Nyt tilanne syyskuussa muuttui Saksan pahan polttoainepulan vuoksi siten että ilmataistelussa 7 VA menetti 10 mutta ilmatorjunnan vuoksi jo 18 konetta.
Kun painopiste oli suomalaisia vastaan kesä-elokuussa 1944 7 VA kirjasi aika vähän tappioita ilmataisteluissa mutta sitäkin enemmän ilmatorjunnan vuoksi menetettyjä.
Kesäkuu: 2 ilmataistelun vuoksi, 60 joko ilmatorjunta tai "ei palannut lennolta" (tuskin muutamaa enempää niistä on ammuttu alas ilmataisteluissa)
Heinäkuu: 7 ilmataistelussa, 61 ilmatorjunnan vuoksi ja 7 kirjattu "ei palannut lennolta".
Elokuussa taistelut laantuivat, samoin ilmasota. 3 ammuttu ilmataisteluissa, 5 pudotti ilmatorjunta ja 6 kirjattu "ei palannut lennolta".
Sekä kesäkuussa että heinäkuussa 7 VA menetti ainakin yhden Airacobran saksalaisia vastaan. Heinäkuun tilastoissa oli 7 hävittäjää kirjattu joutuneen ilmatorjunnan pudottamaksi ja 4 ilmataisteluissa. Il-2 maataistelukoneiden tapauksessa 3 ilmataisteluissa mutta peräti 50 ilmatorjunnan pudottamia.
Pohjoisen alue oli vaikeaa lentäjille. Esim saksalaisten III. /JG5:n yksiköt pohjoisessa menettivät vuosina 1942-44 oman kirjauksiensa mukaan 90 hävittäjäkonetta vihollistoiminnan vuoksi ja peräti 184 hävittäjäkonetta muista syistä.
Toisaalta mitä vähemmän oli taistelutoimintaa sitä suurempi prosenttiosuus tappioista johtui muista syistä kuin vihollisen toiminnasta. Tätä onnettomuuksien, törmäilyjen, epäonnistuneiden nousujen ja laskujen osuutta konetappioista ei usein muisteta. Luullaan että kaikki konetappiot tulivat ilmasodan vuoksi.
Kesän 1944 Suomen rintaman erikoisuus on siinä että vaikka 70% rintamajoukkojen ilmatorjunnasta ja koko modernein hävittäjäkalusto Kannaksen suunnalla, puhumattakaan Osasto Kuhlmeystä ei neuvostoliittolaiset lentokonetappiot menneet läheskään niin että 20-25% tappioista olisi tullut Laatokan Karjalasta ja 75-80% Kannaksen suunnalta. Taistelut Kannaksella kestivät noin 40 päivää ja Laatokan Karjalassa 40 päivässä myös U-linjan taistelut oli ohi.
Mutta näiden Karjalan Rintaman tilastojen perusteella Laatokan Karjalassa ilmatorjunnan pudottamia neuvosto koneita oli paljon enemmän kuin Kannaksella. Mikä lienee ollut lennettyjen lentojen määrä?
Sotalentojen määrä 7.Ilma-armeijalla:
20.-30.6.44: 3637
1.7-31.7.44: 6 597
1.8-11.8.44: 1 990
Yhteensä: 12 224 lentoa.
Toki osa näistä saksalaisia vastaan Murmanskissa. Tappiot hieman yli 1% sotalennoista eli melko tavanomaista tasoa Neuvostoliitolla rintamalla vuonna 1944. Myös Kannaksella keskimääräinen tappio oli hieman yli 1% sotalennoista.
Ilmatorjunnasta oli 2/3 Kannaksella, koska Suomen armeijasta yli 2/3 oli Kannaksella ja tappioista lähes 70% tuli Kannaksen suunnalta. Mutta ilmatorjunnan todellisista pudotuksista todennäköisesti yli 60% tuli Laatokan Karjalasta.
Karjalan Rintaman 7. Ilma-armeijan hävittäjälentorykmentit, konemäärät ja tukikohdat 5.heinäkuuta 1944:
760 IAP (43 La-5 ja 9 Kittyhawk ), Nurmoila
197 IAP (28 Jak-9), Nurmoila
195 IAP (19 Jak-9, 9 La-5), Lemijärvi
435 IAP (31 LaGG-3, 5 La-5) Shamosha, Lotinanpelto
415 IAP (19 LaGG-3 ja 24 La-5) Novinka
773 IAP (30 Airacobra) Novinka
152 IAP (38 Kittyhawk), Aitalampi
_________________________________________________
19 GIAP (42 Airacobra) Murmashi, Hirvas, Louhi-13
20 GIAP (37 Airacobra) Sekesa, Sorokka
Hävittäjävoimasta oli suomalaisia vastassa yli 3/4. Noin 255 konetta. Osa ei toimintakunnossa vaan yksikön korjaamoilla.
Tällä syrjäisellä rintamalohkolla 7.ilma-armeijan hävittäjäyksiköt menettivät suhteellisen vähän lentokoneita taistelulentoihin verrattuna. Muutaman yksikön tiedot tietyillä aikajaksoilta.
152 IAP, ajalta 18.9.41-14.11.44 :
-4106 taistelulentoa
-70 menetettyä lentokonetta, joista 59 ilmataisteluissa
-30 lentäjää taistelulennoilla
- 6 muilla lennoilla
Kesällä 1944 yksikkö menetti 3 lentäjää
760 IAP (La-5) 16.6.44-9.9.44
-1260 taistelulentoa
-4 menetettyä lentokonetta
- 3 lentäjää
195 IAP 10.6.42-10.11. 44
-4281 taistelulentoa
-23 lentokonetta
-20 lentäjää
Kesällä 1944 yksikkö menetti 3 lentäjää
435 IAP (LaGG-3) 11.3.43-10.11.44
-2476 taistelulentoa
- 13 lentokonetta
- 8 lentäjää
Kesällä 1944 yksikkö menetti 2 lentäjää
415 IAP 12.12.42-14.3.44
-2326 taistelulentoa
-23 lentokonetta
- 10 lentäjää
Ajalla 14.3.44-25.11.44
-1204 taistelulentoa
- 10 lentokonetta
- 5 lentäjää
Kesällä 1944 yksikkö menetti 4 lentäjää
773 IAP (Airacobra) 26.2.44-13.1.45
-2375 taistelulentoa
-9 lentokonetta
- 6 lentäjää
Kesällä 1944 yksikkö menetti 3 lentäjää
Yksikköjen tiedot viittaavat selvästi siihen että uusien koneiden myötä Karjalan Rintaman hävittäjäyksikköjen konetappiot 1943-44 ovat olleet reilusti alle 1% sotalennoista, jopa tasolla 0,5% jonka perusteella voidaan suurta osaa tappioista otaksua johtuneen onnettomuuksista eikä vihollistoiminnasta. Ylipäätänsä nämä "ilman vihollisvaikutusta" johtuneet menetykset, jota luokitusta mm Luftwaffe noudatti ovat olleet Karjalassa suuremmat kuin itärintaman päärintamilla.
*****Penna Tervo*****
Karjalan Rintama oli tapahtumaköyhä 1942-1944 noin 2 vuoden ajan. Kun sitten alkoi tapahtua heitettiin suomalaiset parissa viikossa 300 km länteenpäin. Noin 3 vuotta ennen sitä oli akselivalloilla Karjalan rintamalla 2:3 lukumääräinen ylivoima. Ajoittain jopa 1:2.
Lähde: Ohto Manninen
Suomalaisia ei "heitetty" minnekään, vaan he vetäytyivät suunnitellusti U-asemaan käskyn saatuaan. Puna-armeija ei aluksi edes huomannut suomalaisten jättäneen asemansa.
"he vetäytyivät suunnitellusti"
Suomen sodanjohto "suunnitellusti" epäonnistui Suur-Suomi-hankkeessaan. 🤣
Suomen sodanjohto onnistui täydellisesti estämään vihollisen tunkeutumisen valtakunnan ydinalueelle ja pelastamaan Suomen valtiollisen itsenäisyyden länsimaisena demokratiana.
Heinäkuun alussa 1944 oli Karjalan Rintaman 7.Ilma-armeijalla yhteensä 875 kentokonetta vahvuutena. Niistä toimintavalmiina 753.
Heinäkuun 31.päivänä vahvuus 795 joista toimintavalmiina 677. Yhtymä poisti 38 konetta vanhentuneina, niistä 28 hävittäjiä joista 22 oli Hurricanea. 19 konetta lähetettiin kuukauden aikana korjaamoille. Koneita menetettiin 95 mukana myös ei-operatiiviset tappiot kuten lento-onnettomuudet ja siirtolennoilla tapahtuneet menetykset.
Ilmataisteluissa hävittäjät vs hävittäjät taisivat molemmat osapuolet menettää yhtä monta konetta? Aika lähellä näin on ollut. Suomalaiset eivät ampuneet alas edes kymmentä neuvostohävittäjää. Neuvostohävittäjät ampuivat alas 6 suomalaishävittäjää.
Eikä edes Kannaksella ja Viipurinlahdella hävittäjien välisissä taisteluissa suomalaisten voittosuhdelukema ollut sen kummempi kuin 1:2,5. Suomenlahden viimeinen ilmataistelu päättyi niin että kaksi Hävittäjälentolaivue 30:n mersua joutui Itämeren Laivaston Jak-9 koneiden alasampumaksi. Yksi mersu teki vielä pakkolaskun.
Ihmeellistä soopaa Suomessa syötetty että suomalaislentäjät olisivat olleet "maailman parhaita". 🤣
Maailman parhat lentäjät löytyivät luonnollisesti puna-armeijasta. He ampuivat alas kaikki Suomen Brewsterit jopa 10 kertaa!
Ilmataisteluissa heinäkuussa 1944 Karjalan Rintama menetti yhden Airacobran, kaksi La-5 konetta ja yhden LaGG-3 hävittäjän. Lisäksi yksi La-5 ei palannut lennolta ja koneen menetyksen syy ei selvillä. Niin ikään yksi Airacobra jäi palaamatta lennolta mutta tämä liityy Louhi-13:n tapaukseen (saksalaisalue) . Muut hävittäjätappiot (1 La-5, 1 LaGG-3, 3 Jak-9 ja 2 Kittyhawk) aiheutui ilmatorjunnasta.
Näin ollen heinäkuussa suomalaiset lentäjät ampuivat alas 4, mahdollisesti 5 Karjalan Rintaman hävittäjäkonetta.
Kesäkuun 1944 tappioraportissa (dokumentti kirjattu 14.7.44) on voitu tarkistaa koneiden lopulliset menetykset.
Ilmataistelut: 2 Airacobraa (ainakin toinen saksalaisia vastaan)
Ilmatorjunta tai ei palanneet lennolta: 60. Niistä 43 Il-2, Jak-9, Airacobra 4 (ainakin yksi saksalaisia vastaan), LaGG-3 kaikkiaan 3, Boston 2, Pe-2 myös 2 ja yksi La-5.
Muut kuin taistelutappiot: 18 konetta joista 9 Il-2 konetta.
Kuukauden alkupäivän lentokonevahvuudet 7.ilma-armeijalla kuukausiraporteissa 1943-1944.
Joulukuu 1943: 561
Tammikuu: 544
Helmikuu: 627
Maaliskuu: ?
Huhtikuu: 871
Toukokuu: 862
Kesäkuu: 912
Heinäkuu: 875
Elokuu: 795
Syyskuu: 785
Lokakuu: 883
Lentokonevahvuudet 1.maaliskuuta 1944: 696
Joten vahvuudet...
Joulukuu 1943: 561
Tammikuu: 544
Helmikuu: 627
Maaliskuu: 696
Huhtikuu: 871
Toukokuu: 862
Kesäkuu: 912
Heinäkuu: 875
Elokuu: 795
Syyskuu: 785
Lokakuu: 883
Onneksi olkoon! Tunnet peräti 11 yhteensä 12 suomen kielen kuukaudesta! Lisäksi osaat arabialaiset numerot.