Kommentti: Orpon ohjelmassa on yksi iso heikkous – oppositio tarrasi siihen säälimättä kiinni
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009676083.html
Uusi hallitus tekee itsestään erittäin helpon maalin kritiikille, kirjoittaa IS:n politiikan toimittaja Olli Waris.
Orpon hallitus on samantyyppisessä tilanteessa kuin Juha Sipilän (kesk) hallitus kahdeksan vuotta sitten. Suomea pistetään taas kuntoon.
YKSI ero tosin pistää silmään – ainakin retoriikan tasolla.
Sipilä puhui jatkuvasti talkoista.
Jo hyvissä ennen vuoden 2015 vaaleja Sipilä sanoi, että ”edessämme on ennennäkemättömät talkoot, jotka tulevat koskettamaan jokaista suomalaista”.
Wikipedian mukaan talkootyö on perinteinen naapuriavun muoto, johon liittyy vahva yhteisöllisyyden tunne. Tutulta kuulostaa.
Valtaan päästyäänkin Sipilä vetosi voimakkaasti poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin, jotta he lähtisivät mukaan taloustalkoisiin. Sipilä joutui pettymään.
– Täytyy sanoa, että tämän pääministerikauteni suurimpia pettymyksiä oli se, että tähän talkookutsuun vastattiin näin huonosti. Ministerit ovat pudottaneet palkkaansa seitsemän prosenttia, mutta tähän talkookutsuun ei vastattu, Sipilä harmitteli syyskuussa 2017.
Sipilä saattoi olla naiivi uskoessaan varakkaiden vapaaehtoiseen palkka-aleen.
Joka tapauksessa Sipilä ainakin pyrki viestimään, että kaikki ovat samassa veneessä, ja painotti, että vahvojen ja hyväosaisten on kannettava muita suurempi vastuu.
Orpo ei ole hyväosaisten talkoista puhunut.
Ministereiden palkka-alea ei olla toteuttamassa. Sen sijaan niin sanotun solidaarisuusveron alarajaa nostetaan 150 000 euroon ja ansiotuloverotusta kevennetään. Alun perin määräaikaiseksi säädettyä solidaarisuusveroa päätettiin jatkaa, mutta sen piirissä on jatkossa huomattavasti nykyistä suuremmilla tuloilla.
Orpon suurin symbolinen ele on tähän mennessä ollut limukaappien poistaminen hallitusneuvottelijoilta. Tarkoituksena oli viestiä niukempaan aikaan siirtymisestä.
– Pitää elää niin kuin opettaa, Orpo kommentoi asiaa.
Voisi silti kuvitella, että kipeätkin uudistukset, kuten sosiaaliturvan leikkaaminen, olisivat helpommin hyväksyttävissä, jos samalla olisi kohdistettu toimia myös paremmin pärjääville.
Orpon ohjelman iso heikkous piilee juuri siinä, ettei siinä edes yritetä luoda käsitystä yhteisistä talkoista.
Samalla uusi hallitus tekee itsestään erittäin helpon maalin opposition kritiikille.
– Kun on pakottava tarve tehdä tasapainotustoimia, niin kuinka pakottava tarve on samalla tehdä vaikkapa olueen veronkevennys? Tai kuinka pakottava tarve on keventää kansanedustajien verotusta tai vielä meitä parempituloisten verotusta? Katri Kulmuni (kesk) kyseli eduskunnan tiedonantokeskustelussa.
– Hallitus leikkaa toimeentulotuesta, jotta rahaa riittää fossiilisten tuontipolttoaineiden verotuksen keventämiseen. Hallitus korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja, jotta rahaa riittää ajoneuvoveron keventämiseen, Oras Tynkkynen (vihr) moitti.
– Kysyn, missä oli hallituksen sosiaalinen omatunto, kun tätä hallitusohjelmaa tehtiin. Nämä leikkaukset sekä sosiaaliturvaan että asumistukeen kohdistuvat kaikkein pienituloisimpiin, Johanna Ojala-Niemelä (sd) kritisoi.
Hallituksen olisi luultavasti helpompi vastata kritiikkivyöryyn, jos se saisi luotua mielikuvan siitä, että kaikki kantavat oman kortensa kekoon.
Ylimielistä talousoikeistopolitiikkaa, jossa ei edes välitetä huono-osaisten leikkausten kohteena olevien ja tätä kovaa varakkaita suosivaa oikeistopolitiikkaa kritisoivien mielipiteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009676083.html
Uusi hallitus tekee itsestään erittäin helpon maalin kritiikille, kirjoittaa IS:n politiikan toimittaja Olli Waris.
Orpon hallitus on samantyyppisessä tilanteessa kuin Juha Sipilän (kesk) hallitus kahdeksan vuotta sitten. Suomea pistetään taas kuntoon.
YKSI ero tosin pistää silmään – ainakin retoriikan tasolla.
Sipilä puhui jatkuvasti talkoista.
Jo hyvissä ennen vuoden 2015 vaaleja Sipilä sanoi, että ”edessämme on ennennäkemättömät talkoot, jotka tulevat koskettamaan jokaista suomalaista”.
Wikipedian mukaan talkootyö on perinteinen naapuriavun muoto, johon liittyy vahva yhteisöllisyyden tunne. Tutulta kuulostaa.
Valtaan päästyäänkin Sipilä vetosi voimakkaasti poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin, jotta he lähtisivät mukaan taloustalkoisiin. Sipilä joutui pettymään.
– Täytyy sanoa, että tämän pääministerikauteni suurimpia pettymyksiä oli se, että tähän talkookutsuun vastattiin näin huonosti. Ministerit ovat pudottaneet palkkaansa seitsemän prosenttia, mutta tähän talkookutsuun ei vastattu, Sipilä harmitteli syyskuussa 2017.
Sipilä saattoi olla naiivi uskoessaan varakkaiden vapaaehtoiseen palkka-aleen.
Joka tapauksessa Sipilä ainakin pyrki viestimään, että kaikki ovat samassa veneessä, ja painotti, että vahvojen ja hyväosaisten on kannettava muita suurempi vastuu.
Orpo ei ole hyväosaisten talkoista puhunut.
Ministereiden palkka-alea ei olla toteuttamassa. Sen sijaan niin sanotun solidaarisuusveron alarajaa nostetaan 150 000 euroon ja ansiotuloverotusta kevennetään. Alun perin määräaikaiseksi säädettyä solidaarisuusveroa päätettiin jatkaa, mutta sen piirissä on jatkossa huomattavasti nykyistä suuremmilla tuloilla.
Orpon suurin symbolinen ele on tähän mennessä ollut limukaappien poistaminen hallitusneuvottelijoilta. Tarkoituksena oli viestiä niukempaan aikaan siirtymisestä.
– Pitää elää niin kuin opettaa, Orpo kommentoi asiaa.
Voisi silti kuvitella, että kipeätkin uudistukset, kuten sosiaaliturvan leikkaaminen, olisivat helpommin hyväksyttävissä, jos samalla olisi kohdistettu toimia myös paremmin pärjääville.
Orpon ohjelman iso heikkous piilee juuri siinä, ettei siinä edes yritetä luoda käsitystä yhteisistä talkoista.
Samalla uusi hallitus tekee itsestään erittäin helpon maalin opposition kritiikille.
– Kun on pakottava tarve tehdä tasapainotustoimia, niin kuinka pakottava tarve on samalla tehdä vaikkapa olueen veronkevennys? Tai kuinka pakottava tarve on keventää kansanedustajien verotusta tai vielä meitä parempituloisten verotusta? Katri Kulmuni (kesk) kyseli eduskunnan tiedonantokeskustelussa.
– Hallitus leikkaa toimeentulotuesta, jotta rahaa riittää fossiilisten tuontipolttoaineiden verotuksen keventämiseen. Hallitus korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja, jotta rahaa riittää ajoneuvoveron keventämiseen, Oras Tynkkynen (vihr) moitti.
– Kysyn, missä oli hallituksen sosiaalinen omatunto, kun tätä hallitusohjelmaa tehtiin. Nämä leikkaukset sekä sosiaaliturvaan että asumistukeen kohdistuvat kaikkein pienituloisimpiin, Johanna Ojala-Niemelä (sd) kritisoi.
Hallituksen olisi luultavasti helpompi vastata kritiikkivyöryyn, jos se saisi luotua mielikuvan siitä, että kaikki kantavat oman kortensa kekoon.
Ylimielistä talousoikeistopolitiikkaa, jossa ei edes välitetä huono-osaisten leikkausten kohteena olevien ja tätä kovaa varakkaita suosivaa oikeistopolitiikkaa kritisoivien mielipiteistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Elinkeinoelämälle kärrättiin miljardeja koronatukia, joita kokoomus js EK vaativat vielä lisää. Näitä maksamaan laitetaan nyt köyhät, pienituloiset, työttömät ja opiskelijat sekä matalatuloiset duunarit.
Niin ja hallisohjelmassa on jo sovittu rikkaitten veronalennus ..!!$$
85 800 - 149 999 euroa tienaaville 2%:n veronalennus ja yli 150 000 euroa tienaaville solidaarisuusveron alarajan nostosta myös täysi tuhansien eurojen hyöty.
Suurituloisimmst hyötyvät selvästi eniten
Orpon hallitus sanoo painottavansa tuloveronalennuksiaan pieni- ja keskituloisille. Tosiasiassa kaikkein suurimman veronalennuksen saavat yli 90 000 euroa vuodessa tienaavat. Tämä johtuu kirjauksesta, jonka mukaan korkeinta ansiotuloveroprosenttia maksettaisiin jatkossa vasta yli 150 000 euron verotettavasta ansiotulosta, kun tällä hetkellä raja on 85 800 euroa.
Käytännössä tämä niin kutsutun solidaarisuusveron alarajan nosto tarkoittaa kahden prosenttiyksikön veronalennusta 150 000 euroon asti siltä osin, kun tulot ylittävät nykyisen alarajan, sekä siihen vuosittain tehtävän hinta- ja ansio tason noususta johtuvan tarkistuksen. Esimerkiksi 150 000 euroa tai enemmän veronalaisia ansiotuloja vuodessa saava saisi noin 1 200 euron lisäveronalennuksen [(150 000 € – 85 800 €) x 2 %]. Tämän lisäksi suurituloisimmat hyötyisivät osaltaan myös muille suunnatusta veronalennuksesta, sillä alempien veroasteikkojen alennus kohdistuu aina täysimääräisenä myös enemmän ansaitseviin.
Suurituloisimpien yli tuhannen euron lisäveronalennus olisi moninkertainen verrattuna pieni- ja keskituloisiin. Esimerkiksi , että tuloveronalennus pienentäisi 45 000 euroa ansaitsevan palkansaajan veroa suunnilleen 0,3–0,4 prosenttiyksikköä, eli käteen jäisi vuodessa 150–200 euroa enemmän (noin 15 euroa kuukaudessa).
Lintilä veivasi BF:lle yksin paljon enemmän kuin jussi uskalsi haaveilla.
Sitä saa, mitä tilaa:
"Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvaa ostovoimaa ja tukee ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Talousarvioesitys vastaa Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta "
"Talousarvioesitys sisältää merkittäviä toimia ihmisten ostovoiman vahvistamiseksi. Hallitus on budjettiriihessä päättänyt muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, loppuvuonna maksettavasta ylimääräisestä lapsilisästä ja määräaikaisista korotuksista useisiin etuuksiin."
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallituksen-talousarvioesitys-vuodelle-2023-turvaa-ihmisten-ostovoimaa-kompensoi-sahkon-hinnan-nousua-ja-vahvistaa-kestavan-kasvun-edellytyksia
Hieno komentti.)