Punaisten ylistäminen mennyt Suomessa liian pitkälle

Etelävaltioiden johtajien patsaita on USA:ssa poistettu. Suomessa punaisille pystytetään uusia sankarimuistomerkkejä.

Siis laillisen hallituksen aseellista kaatamista vieraan vallan avustamana yrittäneille ????

Ja joukkoampuja ja lapsiinsekaaantuja pääsee ministeriksi

Ei heitä suomalaiset juhli! Heitä juhlii vain muutama Venäjän Tiltu sata VUOTTA JÄLKIKÄTEEN!

Anonyymi kirjoitti:

Ja joukkoampuja ja lapsiinsekaaantuja pääsee ministeriksi

Kuten kuka? Oliko Kuusinen ministeri?

Kerrotko muutaman kansanvaltuuskunnan merkkihenkilön, joita "juhlitaan suurina sankareina".

Lahtareita ei ole ollut enää sataan vuoteen! Venäjän Tiltu elää tiukasti menneisyydessä, kun nykyisyys ei juuri iloja tarjoa!

Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaiset suunnitellut ja käytännössä tapahtuneet rajamuutokset.

Baltian maiden miehitys oli Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukainen kolmen Baltian maan – Viron, Latvian ja Liettuan – miehitys toisen maailmansodan aikana ja niiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi. Valloitus tapahtui 14. kesäkuuta 1940, yhdeksän kuukautta kestäneen niin sanotun tukikohtavaiheen jälkeen. Tukikohtavaiheen aikana maat solmivat syys- ja lokakuussa 1939 maiden välisen avunantosopimuksen, mikä hyväksyi muun muassa neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin. Neuvostoliitto ilmoitti yllättäen kesäkuussa jokaisen Baltian maan syyllistyneen neuvostoviranomaisten kiduttamiseen, minkä takia Baltian maiden hallitukset eivät enää nauttineet Neuvostoliiton luottamusta. Uhkavaatimuksena oli nykyisen hallituksen ero, uudet vaalit sekä neuvostojoukkojen marssiminen maahan. Jokainen Baltian maa hyväksyi vuorollaan Neuvostoliiton uhkavaatimuksen, mikä käytännössä johti maiden miehitykseen. Noin vuoden mittaisen miehitysjakson jälkeen Saksa valloitti maat 22. kesäkuuta 1941 osana laajamittaista operaatio Barbarossaa.

Neuvostoliitto valtasi ja miehitti maat uudelleen Baltian offensiivissa 1944. Maat itsenäistyivät uudelleen vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen tuloksena.

Anonyymi kirjoitti:

Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaiset suunnitellut ja käytännössä tapahtuneet rajamuutokset.

Baltian maiden miehitys oli Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukainen kolmen Baltian maan – Viron, Latvian ja Liettuan – miehitys toisen maailmansodan aikana ja niiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi. Valloitus tapahtui 14. kesäkuuta 1940, yhdeksän kuukautta kestäneen niin sanotun tukikohtavaiheen jälkeen. Tukikohtavaiheen aikana maat solmivat syys- ja lokakuussa 1939 maiden välisen avunantosopimuksen, mikä hyväksyi muun muassa neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin. Neuvostoliitto ilmoitti yllättäen kesäkuussa jokaisen Baltian maan syyllistyneen neuvostoviranomaisten kiduttamiseen, minkä takia Baltian maiden hallitukset eivät enää nauttineet Neuvostoliiton luottamusta. Uhkavaatimuksena oli nykyisen hallituksen ero, uudet vaalit sekä neuvostojoukkojen marssiminen maahan. Jokainen Baltian maa hyväksyi vuorollaan Neuvostoliiton uhkavaatimuksen, mikä käytännössä johti maiden miehitykseen. Noin vuoden mittaisen miehitysjakson jälkeen Saksa valloitti maat 22. kesäkuuta 1941 osana laajamittaista operaatio Barbarossaa.

Neuvostoliitto valtasi ja miehitti maat uudelleen Baltian offensiivissa 1944. Maat itsenäistyivät uudelleen vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen tuloksena.

Lue lisää

Viron ulkoministeri Karl Selter kutsuttiin Moskovaan allekirjoittamaan Venäjän ja Viron välinen kauppasopimus. Kuitenkin heti neuvottelujen aluksi Venäjän ulkoministeri Vjatseslav Molotov esitti uhkavaatimuksen omaisesti, että maiden välille solmittaisiin keskinäinen avunantosopimus, jonka nojalla Venäjällä olisi oikeus perustaa sotilastukikohtia Viron alueelle. Avunantosopimuksen vauhdittamiseksi Venäjän ilmavoimat ja sotalaivat tekivät törkeitä Viron alueen loukkauksia.

Venäjä järjesti Virolle ”Mainilan laukaukset”: ”Mainilan välikohtaus harjoiteltiin paikan päällä heinäkuussa (STT 1996), ja Leningradin puoluejohtaja Andrei Zdanov toteutti sen 26.11.1939. Virolaisille tehtävän provokaation toteutus muuttui sen sijaan jonkin verran siitä, mitä oli suunniteltu. Kalbådagrund muuttui Narvanlahdeksi ja punainen troolari höyrylaiva Metallistiksi. Punalippuinen Itämeren sotalaivasto upotti sen 27.9.1939 virolaisten rajavartioiden silmien alla. Lastitta ollut laiva oli myöhemmin helppo nostaa matalasta vedestä ja palauttaa muutaman kuukauden kuluttua takaisin linjaliikenteeseen. (Leskinen 1999,328-329.)”

Kun Venäjä oli keskittänyt huomattavat joukot maiden välisille rajoille, eikä apua ollut saatavissa ja Venäjä lupasi taata maiden suvereenisuuden, niin Baltian maat hyväksyivät ”pistooli ohimolla” tukikohtasopimukset.[ii] Karl Selter allekirjoitti sopimuksen 28.9.1939. Ensimmäiset puna-armeijan joukot marssivat Viroon kolme viikkoa myöhemmin.

Baltian maita vastaan oli keskitetty 437 000 miestä, että ne hyväksyisivät tukikohtasopimukset.

Lainaan Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Ohto Mannista: ”Molotov-Ribbentrop-paktia seuranneet neuvottelut Baltian maiden kanssa Molotov myöhemmin katsoi menestykseksi – Suomea lukuunottamatta. Molotov kertoi: ”Otin kovan linjan. Sanoin Latvian ulkoministerille: ”Ette palaa enää kotiinne, jollette allekirjoita liittymistä takaisin meihin.” Viron sotaministerille sanoin samoin. Näin äärimmäisiin keinoihin piti mennä. Mielestäni panimme tämän hyvin toimeen.” Molotovin lausunto on hyvin paljastava. Hän toisin sanoen kertoi tukikohtaneuvottelujen jo alkujaankin tähdänneen näiden valtojen liittämiseen Neuvostoliittoon.”