Punaisten ylistäminen mennyt Suomessa liian pitkälle

Ei missään muualla maailmassa laillista hallitusta vastaan aseelliseen kapinaan vieraan vallan avustamana nousseita ylistetä suurina sankareina.

Kapinayrityksen onnistuminen olisi vielä suurella todennäköisyydellä johtanut maan itsenäisyyden menetykseen.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1476450
13234
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Ei USA:ssakaan sallita orjuuden säilyttämistä sisällissodassa kannattaneiden etelävaltioiden sankareina ylistämistä.

Suomi on ainutlaatuinen poikkeus.

Äänestä
  • Etelävaltioiden johtajien patsaita on USA:ssa poistettu. Suomessa punaisille pystytetään uusia sankarimuistomerkkejä.

    Siis laillisen hallituksen aseellista kaatamista vieraan vallan avustamana yrittäneille ????

    Äänestä

Suomi on ainoa maa jossa maanpetokseen syyllistyneitä juhlitaan suurina sankareina.

Äänestä
  • Ja joukkoampuja ja lapsiinsekaaantuja pääsee ministeriksi

    Äänestä

  • Ei heitä suomalaiset juhli! Heitä juhlii vain muutama Venäjän Tiltu sata VUOTTA JÄLKIKÄTEEN!

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Ja joukkoampuja ja lapsiinsekaaantuja pääsee ministeriksi

    Kuten kuka? Oliko Kuusinen ministeri?

    Äänestä

  • Kerrotko muutaman kansanvaltuuskunnan merkkihenkilön, joita "juhlitaan suurina sankareina".

    Äänestä

Pidä lahtarinpenikka suus kiinni kun et mistään mitään ymmärrä!

Äänestä
  • Lahtareita ei ole ollut enää sataan vuoteen! Venäjän Tiltu elää tiukasti menneisyydessä, kun nykyisyys ei juuri iloja tarjoa!

    Äänestä

Haha avaaja kiihkoissaan taas unohtaa, että kyse oli suuremmista asioista kuin pelkästään Suomen sisäisistä.

Suomen kohtalo ratkaistiin Brest-Litovskin rauhanneuvotteluissa, Baltian maissa tilanne oli toinen, siellä vapaussotaa jouduttiin käymään molempia Brest-Litovskin osapuolia vastaan, ensin bolshevikkeja ja sitten vielä saksalaisia vastaan.

Suomi ei tukenut Viron ja Latvian itsenäistymistä saksalaisvallasta.
Tappio merkitsi Viron ja Latvian baltiansaksalaisten haaveileman saksalaisjohtoisen yhtenäisvaltion suunnitelmista luopumista. Sodan myötä heistä tuli vain yksi vähemmistö muiden joukossa ja he menettivät ylimystön asemansa. Latviassa ja Virossa suoritettiin maareformit, joilla saksalaisten suurtilat jaettiin alkuperäisväestöön kuuluville talonpojille. Virossa voitto saksalaisista oli henkisesti tärkeä ja ratkaisevan Cēsis taistelun päivämäärää 23. kesäkuuta julistettiin voitonpyhäksi (vir. Võidupüha), jota pidettiin pitkään jopa suuremmassa arvossa kuin varsinaista itsenäisyyspäivää

Äänestä
  • Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaiset suunnitellut ja käytännössä tapahtuneet rajamuutokset.

    Baltian maiden miehitys oli Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukainen kolmen Baltian maan – Viron, Latvian ja Liettuan – miehitys toisen maailmansodan aikana ja niiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi. Valloitus tapahtui 14. kesäkuuta 1940, yhdeksän kuukautta kestäneen niin sanotun tukikohtavaiheen jälkeen. Tukikohtavaiheen aikana maat solmivat syys- ja lokakuussa 1939 maiden välisen avunantosopimuksen, mikä hyväksyi muun muassa neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin. Neuvostoliitto ilmoitti yllättäen kesäkuussa jokaisen Baltian maan syyllistyneen neuvostoviranomaisten kiduttamiseen, minkä takia Baltian maiden hallitukset eivät enää nauttineet Neuvostoliiton luottamusta. Uhkavaatimuksena oli nykyisen hallituksen ero, uudet vaalit sekä neuvostojoukkojen marssiminen maahan. Jokainen Baltian maa hyväksyi vuorollaan Neuvostoliiton uhkavaatimuksen, mikä käytännössä johti maiden miehitykseen. Noin vuoden mittaisen miehitysjakson jälkeen Saksa valloitti maat 22. kesäkuuta 1941 osana laajamittaista operaatio Barbarossaa.

    Neuvostoliitto valtasi ja miehitti maat uudelleen Baltian offensiivissa 1944. Maat itsenäistyivät uudelleen vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen tuloksena.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaiset suunnitellut ja käytännössä tapahtuneet rajamuutokset.

    Baltian maiden miehitys oli Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukainen kolmen Baltian maan – Viron, Latvian ja Liettuan – miehitys toisen maailmansodan aikana ja niiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi. Valloitus tapahtui 14. kesäkuuta 1940, yhdeksän kuukautta kestäneen niin sanotun tukikohtavaiheen jälkeen. Tukikohtavaiheen aikana maat solmivat syys- ja lokakuussa 1939 maiden välisen avunantosopimuksen, mikä hyväksyi muun muassa neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin. Neuvostoliitto ilmoitti yllättäen kesäkuussa jokaisen Baltian maan syyllistyneen neuvostoviranomaisten kiduttamiseen, minkä takia Baltian maiden hallitukset eivät enää nauttineet Neuvostoliiton luottamusta. Uhkavaatimuksena oli nykyisen hallituksen ero, uudet vaalit sekä neuvostojoukkojen marssiminen maahan. Jokainen Baltian maa hyväksyi vuorollaan Neuvostoliiton uhkavaatimuksen, mikä käytännössä johti maiden miehitykseen. Noin vuoden mittaisen miehitysjakson jälkeen Saksa valloitti maat 22. kesäkuuta 1941 osana laajamittaista operaatio Barbarossaa.

    Neuvostoliitto valtasi ja miehitti maat uudelleen Baltian offensiivissa 1944. Maat itsenäistyivät uudelleen vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen tuloksena.

    Viron ulkoministeri Karl Selter kutsuttiin Moskovaan allekirjoittamaan Venäjän ja Viron välinen kauppasopimus. Kuitenkin heti neuvottelujen aluksi Venäjän ulkoministeri Vjatseslav Molotov esitti uhkavaatimuksen omaisesti, että maiden välille solmittaisiin keskinäinen avunantosopimus, jonka nojalla Venäjällä olisi oikeus perustaa sotilastukikohtia Viron alueelle. Avunantosopimuksen vauhdittamiseksi Venäjän ilmavoimat ja sotalaivat tekivät törkeitä Viron alueen loukkauksia.

    Venäjä järjesti Virolle ”Mainilan laukaukset”: ”Mainilan välikohtaus harjoiteltiin paikan päällä heinäkuussa (STT 1996), ja Leningradin puoluejohtaja Andrei Zdanov toteutti sen 26.11.1939. Virolaisille tehtävän provokaation toteutus muuttui sen sijaan jonkin verran siitä, mitä oli suunniteltu. Kalbådagrund muuttui Narvanlahdeksi ja punainen troolari höyrylaiva Metallistiksi. Punalippuinen Itämeren sotalaivasto upotti sen 27.9.1939 virolaisten rajavartioiden silmien alla. Lastitta ollut laiva oli myöhemmin helppo nostaa matalasta vedestä ja palauttaa muutaman kuukauden kuluttua takaisin linjaliikenteeseen. (Leskinen 1999,328-329.)”

    Kun Venäjä oli keskittänyt huomattavat joukot maiden välisille rajoille, eikä apua ollut saatavissa ja Venäjä lupasi taata maiden suvereenisuuden, niin Baltian maat hyväksyivät ”pistooli ohimolla” tukikohtasopimukset.[ii] Karl Selter allekirjoitti sopimuksen 28.9.1939. Ensimmäiset puna-armeijan joukot marssivat Viroon kolme viikkoa myöhemmin.

    Baltian maita vastaan oli keskitetty 437 000 miestä, että ne hyväksyisivät tukikohtasopimukset.

    Lainaan Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Ohto Mannista: ”Molotov-Ribbentrop-paktia seuranneet neuvottelut Baltian maiden kanssa Molotov myöhemmin katsoi menestykseksi – Suomea lukuunottamatta. Molotov kertoi: ”Otin kovan linjan. Sanoin Latvian ulkoministerille: ”Ette palaa enää kotiinne, jollette allekirjoita liittymistä takaisin meihin.” Viron sotaministerille sanoin samoin. Näin äärimmäisiin keinoihin piti mennä. Mielestäni panimme tämän hyvin toimeen.” Molotovin lausunto on hyvin paljastava. Hän toisin sanoen kertoi tukikohtaneuvottelujen jo alkujaankin tähdänneen näiden valtojen liittämiseen Neuvostoliittoon.”

    Äänestä

Venäläiset pettivät punaiset, siinä kaikki.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Ei missään muualla maailmassa laillista hallitusta vastaan aseelliseen kapinaan vieraan vallan avustamana nousseita ylistetä suurina sankareina.

Kapinayrityksen onnistuminen olisi vielä suurella todennäköisyydellä johtanut maan itsenäisyyden menetykseen.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1476450

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu