Tuomas Akvinolaisen (s. 1225 jKr) teologiassa ihminen ei teoillaan voi saavuttaa armoa, mutta pelastukseen sisälle päästynä hän voi omalla toiminnallaan ansaita sitä lisää. Yksinkertaistettuna on siis lahjana saatu alkuarmo ja sitten ihmisen kilvoittelusta seuraava palkka-armo (pyhitys, hengellinen kasvu).
Tuomaan ajattelussa ihminen tulee vanhurskaaksi Jumalan edessä hänessä tapahtuvan todellisen muutoksen kautta.
On syytä miettiä tätä Tuomaan teologiaa hetken, koska se on hiipinyt aina kaikkialle kristillisyyteen mukaan. Vaikka se edustaakin vahvasti katolilaisuutta, on sen ajattelu vaarallisen lähellä myös kaikkia muita tunnustuskuntia ja liikkeitä.
Evankeliumin sanoma on, että Jumala antaa syntiselle ihmiselle yhdessä paketissa kaiken armonsa. Tuo paketti on nimeltä Jeesus Kristus. Hänen tähtensä kristitylle uskon kautta luetaan vanhurskaus, eli kristitty julistetaan yksipuolisesti Jumalan toimesta vapaaksi synnin syyllisyydestä ja siitä koituvasta tuomiosta.
Tämän jälkeen uskossa kasvu ei ole mitään muuta kuin tähän Jumalan jo antamaan lahjaan perehtymistä ja sen uskossa omistamista.
Kun puhutaan elämänvanhurskaudesta tai pyhityksestä, se on tarkasti ja ehdottomasti pidettävä erillään pelastuksen perusteista; me emme pelastu muutoksemme kautta, tapahtuipa sitä vähän tai paljon. Mutta voimmeko ansaita tätä muutosta tai enentyvää armoa?
Emme. Kun Jumala on jo antanut koko rikkautensa meille Kristuksessa, siihen päälle ei ole mitään ansaittavaa. Jos olet saanut koko loppuelämääsi ajatellen riittävän suuren lottovoiton, olisi hullua alkaa omalla vaivalla ansaitsemaan lisätienestejä?
Tuomaan teologia saa tänäänkin paljon kannatusta. Armon riittävyyttä vastustetaan ja samalla korostetaan, että ihmisen tulee olla yhteistyössä Jumalan kanssa ja siten vaikuttaa pelastukseensa. Ongelmana on, että eri käsitteet sekoitetaan toisiinsa ja tuloksena on sekava keitos, jonka kanssa yksittäinen ihminen ei voi luottaa Kristuksen pelastustyöhön.
Kun Jeesus jää taka-alalle, silloin kaikki aito kristillisyys lakkaa. Tarvitsisimme uuden Lutherin.
( Lähde: Jaakko Pirttiaho/Yksin armosta sivusto 17.05.2018)
s-seutulainen
Tuomaan ajattelussa ihminen tulee vanhurskaaksi Jumalan edessä hänessä tapahtuvan todellisen muutoksen kautta.
On syytä miettiä tätä Tuomaan teologiaa hetken, koska se on hiipinyt aina kaikkialle kristillisyyteen mukaan. Vaikka se edustaakin vahvasti katolilaisuutta, on sen ajattelu vaarallisen lähellä myös kaikkia muita tunnustuskuntia ja liikkeitä.
Evankeliumin sanoma on, että Jumala antaa syntiselle ihmiselle yhdessä paketissa kaiken armonsa. Tuo paketti on nimeltä Jeesus Kristus. Hänen tähtensä kristitylle uskon kautta luetaan vanhurskaus, eli kristitty julistetaan yksipuolisesti Jumalan toimesta vapaaksi synnin syyllisyydestä ja siitä koituvasta tuomiosta.
Tämän jälkeen uskossa kasvu ei ole mitään muuta kuin tähän Jumalan jo antamaan lahjaan perehtymistä ja sen uskossa omistamista.
Kun puhutaan elämänvanhurskaudesta tai pyhityksestä, se on tarkasti ja ehdottomasti pidettävä erillään pelastuksen perusteista; me emme pelastu muutoksemme kautta, tapahtuipa sitä vähän tai paljon. Mutta voimmeko ansaita tätä muutosta tai enentyvää armoa?
Emme. Kun Jumala on jo antanut koko rikkautensa meille Kristuksessa, siihen päälle ei ole mitään ansaittavaa. Jos olet saanut koko loppuelämääsi ajatellen riittävän suuren lottovoiton, olisi hullua alkaa omalla vaivalla ansaitsemaan lisätienestejä?
Tuomaan teologia saa tänäänkin paljon kannatusta. Armon riittävyyttä vastustetaan ja samalla korostetaan, että ihmisen tulee olla yhteistyössä Jumalan kanssa ja siten vaikuttaa pelastukseensa. Ongelmana on, että eri käsitteet sekoitetaan toisiinsa ja tuloksena on sekava keitos, jonka kanssa yksittäinen ihminen ei voi luottaa Kristuksen pelastustyöhön.
Kun Jeesus jää taka-alalle, silloin kaikki aito kristillisyys lakkaa. Tarvitsisimme uuden Lutherin.
( Lähde: Jaakko Pirttiaho/Yksin armosta sivusto 17.05.2018)
s-seutulainen
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kaikki tuomitaan syntiensä mukaan, ikuiseen elämään tai ikuiseen kadotukseen.
Armollisen Jumalan ylistys
1 Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.
2 Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,
3 hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,
4 joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,
5 joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.
6 Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.
7 Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa.
8 Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.
9 Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.
10 Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.
11 Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.
13 Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.
14 Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
( Psalmi 103)
Huuto syvyydestä. Katumuspsalmi.
1 Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
2 Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä.
3 Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?
4 Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin.
5 Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa.
6 Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua.
7 Pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Herran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä.
8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä.
( Psalmi 130)
8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
10 Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.
( Ef. 2)
s-seutulainen
" pelastukseen sisälle päästynä hän voi omalla toiminnallaan ansaita sitä lisää. Yksinkertaistettuna on siis lahjana saatu alkuarmo ja sitten ihmisen kilvoittelusta seuraava palkka-armo "????
Kyllä Tuomas Akvinolainen oli väärässä.
Jumalan armo on kertapaketti eikä se lisäänny tai vähenny meidän ponnistelujemme seurauksena. Meidän tehtäväksemme jää ainoastaan ottaa vastaan JUmalan armo:
2. Kor 6
"Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi".
Niin, kyllä lainaamani Jaakko Pirttiahonkin kirjoituksesta tuon piti selväksi tulla.
s-seutulainen
Helluntailaiset eksyttävät, että pelkkä käännyttämällä saatu irrallinen usko pelastuksen varma merkki.
Usko ja teot
14 Mitä se auttaa, rakkaat veljeni, jos joku sanoo hänellänsä uskon olevan, ja ei hänellä kuitenkaan ole töitä? Taitaako usko hänen autuaaksi saattaa?
14 Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä? [Matt. 7:26,27; Room. 6:15; Gal. 5:6]
14 Mina bröder, vartill gagnar det, om någon säger sig hava tro, men icke har gärningar? Icke kan väl tron frälsa honom? [Matt 7,21.21,30; Rom 6,1; Gal 5,6]
24 Niin te siis näette, että ihminen töistä vanhurskautetuksi osoitetaan ja ei ainoastansa uskosta.
24 Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella.
24 I sen alltså att det är av gärningar som en människa bliver rättfärdig, och icke av tro allenast. [Joh 8,39]
25 Niin myös portto Rahab, eikö hän töiden kautta vanhurskautetuksi nähty, koska hän korjasi ne vakoojat ja toista tietä heidät päästi ulos?
25 Juuri tekojensa ansiosta portto Rahabkin osoittautui vanhurskaaksi, kun otti sanansaattajat luokseen ja auttoi heidät pois toista tietä. [Joos. 6:25; Hepr. 11:31]
25 Och var det icke på samma sätt med skökan Rahab? Blev icke hon rättfärdig av gärningar, när hon tog emot sändebuden och sedan på en annan väg släppte ut dem? [Jos 2,1.6,17.23]
26 Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko on ilman töitä kuollut.
26 Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja.
26 Ja, såsom kroppen utan ande är död, så är ock tron utan gärningar död.
Lopullinen tuomio tulee aina tekojen perusteella.
Uskominen tarkoittaa sitä, että pitää uskoa, että Jumala pesee kasteessa synnit pois ja se tarkoittaa sitä pelastusta.
19 Sinä uskot, että yksi Jumala on, sen sinä oikein teet; perkeleet myös sen uskovat ja vapisevat.
19 Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet -- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. [Mark. 1:24]
19 Du tror att Gud är en. Däri gör du rätt; också de onda andarna tro det och bäva. [Mark 1,24]
20 Mutta tahdotkos tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman töitä kuollut on?
20 Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?
20 Men vill du då förstå, du fåkunniga människa, att tron utan gärningar är till intet gagn!
Armoa ei anneta lain päälle, vaan armoa armon päälle.
Armolla tarkoitetaan Jumalan yhtä luonteenpiirrettä. Armo on vain yksi Jumalan luonteenpiirteistä. Niitä mainitaan Raamatussa seitsemän erilaista Jumalan luonteenpiirrettä.
Jumala on myös koston Jumala.
Hepr. 10:30
Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava"; ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa".
4. Moos. 14:18
'Herra on pitkämielinen ja suuri armossa, hän antaa anteeksi pahat teot ja rikokset, mutta ei jätä niitä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen'.
Luther oli uudesti syntymätön maailman ihminen. Ilman Pyhää Henkeä Luther ei voinut ymmärtää Jumalan ilmoitusta. Jaakob puhui, ei Mooseksen lain teoista, vaan uskon teoista.
"ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta." Jaakobin mainitsemat teot ovat uskon tekoja. Kaiken kaikkiaan Jaakob kirjoitti hyvin vähän Mooseksen laista. Mooseksen laki ei ole vapauden laki. "joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään". Vanhan liiton laki ei myöskään ole täydellinen.
Samoin Paavalikin kirjoitti kahdesta laista: Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. Mooseksen laki oli tekojen laki. Paavali jatkaa: Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman (Mooseksen) lain tekoja.
Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kirjoitti koko luvun uskon teoista.
Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.
Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.
Arkin rakentaminen oli uskon teko. Aabrahamin lähteminen luvattuun maahan oli uskon teko.
Ihminen tulee vanhurskaaksi armosta. Usko Jeesukseen näkyy uskon teoissa.
Helluntailaiset eivät usko Jumalan sanaa todeksi.
He eivät usko, että Jumala pesee yhdessä kritillisessä kasteessa synnit pois ja katkaisee perisynnin kadotustuomion.
Ap. t. 22:16
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
>>>>"ansaita LISÄÄ armoa"<<<<
edes pisaraakaan armoa ei yksikään ole ansainnut OMIEN tekojensa kautta.
saatika vielä LISÄÄ . . .
25 Juuri tekojensa ansiosta portto Rahabkin osoittautui vanhurskaaksi, kun otti sanansaattajat luokseen ja auttoi heidät pois toista tietä. [Joos. 6:25; Hepr. 11:31]
Raamatun alkukielen mukaan usko ja uskollisuus eli teot ovat sama asia kuin uskominen.
Pelkkä totena pitävä käännyttämällä aistien kautta aikaansaatu usko on sitä kuollutta päänuskoa.
Jaak. 2:20
Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?
Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja.
Raamatun mukaan elävä usko on Hengen lahja kasteessa synneistä pestyyn sieluun.
Jumala on Henki ja Henki pitää yhteyttä ihmise ja Jumalan välillä. Ja koska meillä on Hengen yhteys Jumalan kanssa, niin Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meitä koko ajan synnistä.
Gal. 5:22
Mutta Hengen hedelmä on: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävyys, hyvyys, USKO, hiljaisuus ja puhtaus.
Room. 8:26
Mutta niin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme; sillä emmepä me tiedä mitään rukoilla niinkuin tulis, vaan Henki rukoilee meidän edestämme sanomattomilla huokauksilla.
>>>>"tekojensa ansiosta"<<<<
"Sillä ARMOSTA te olette pelastetut, uskon kautta , ette itsenne kautta se on Jumalan
LAHJA , ette TEKOJEN kautta, ettei kukaan kerskaisi." Ef: 2: 8
"MINUN armossani on sinulle kyllin" 2 Kor: 12: 9
ja jotkut kuvittelee omilla teoillaan saada armoa lisää . . .
Paavali pisti Korinton kirjeisiin sekaan sitä valheellisuutta, koska oli siinä vaiheessa jo Saatanan enkelin vaikutuspiirissä.
Pelkästään Paavalin jakeiden hokemisella ei koko totuus selviä. Raamattua pitää tutkia muualtakin.
Aina kun Paavalin väitteet eivät saa muualta kannatusta niin silloin Paavalin väitteet kannattaa laittaa hyllylle.
Paavali kirjoitti Korintossa tunnustuskirjeen Roomaan,että valehtelee tarvittaessa, eikä pidä sitä edes syntinä.
Room. 3:7
Sillä jos Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta selvemmin julki hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin vielä syntisenä tuomitaan?
Jumala heitti Paavalin Korintossa Saatanan kuritettavaksi lopun elämän ajaksi, mutta lupasi siitä huolimatta pelastaa hänen,, siihen tuo jae "minun armossani on SINULLE kylliksi" viittaa, Paavalin kohtaloon.
>>ja jotkut kuvittelee omilla teoillaan saada armoa lisää . . .<<
Näin sitkeässä istuu meissä tuo harhaluulo.
Liekö kukaan aivan vapaa tästä armon alta lain alle johtavasta sielunvihollisen viheliäisestä valheesta ja eksytyksestä...
Pirttiaho kirjoittaa:
"Tuomaan ajattelussa ihminen tulee vanhurskaaksi Jumalan edessä hänessä tapahtuvan todellisen muutoksen kautta.
On syytä miettiä tätä Tuomaan teologiaa hetken, koska se on hiipinyt aina kaikkialle kristillisyyteen mukaan. Vaikka se edustaakin vahvasti katolilaisuutta, on sen ajattelu vaarallisen lähellä myös kaikkia muita tunnustuskuntia ja liikkeitä."
s-seutulainen
Jaak. 2:20
Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?
Jaak. 2:20
Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?
Jaak. 2:13
Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton. [Matt. 5:7+]
Pelkkä totena pitävä usko on hyödytöntä uskoa, käännyttämällä aikaansaatu helluntailaisten usko on lahkouskoa, jossa on mukana Azusikadun haureuden henki, valheen henki.
Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?
Pelkkä totena pitävä usko on hyödytöntä uskoa, kristillisessä kasteessa aikaansaatu luterilaisten usko on lahkouskoa, jossa on mukana katolisen kirkon haureuden henki, valheen henki.
"Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?"
Siksi vauvojen kastaminen on hyödytöntä, koska eihän vauvalla ole mitään uskoa eikä mitään tekoja.
"yhden näistä pienistä , jotka uskovat minuun" Matt: 18: 6
"ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja , ette tekojenne kautta , ETTEI kukaan kerskaisi"
Ef: 2: 8
helluntailaiset ainakin osaa tuon kerskaamisen . . .
Ja eräät luterilaiset osaavat tuon pilkkaamisen!
Helluntailaisten usko on sitä hyödytöntä hurmoshenkien uskoa,mikä saa ihmisen riippuvaiseksi niistä kokemuksista.
Kaikki Kristityt on Kristukseen kasteessa liitettyjä. Ei siinä ole mitää ylä- eikä alaikärajaa.
Helluntailaiset eivät ole kristittyjä.
Helluntailaisuus on Saatanasta. Kannattaa kiertää kaukaa sellaiset kavalat hurmoshenget ja kaatoteltat.
näköjään raamatun sana o helluntailaisille , - pilkkaamista !
Helluntailiike sekä Amerikassa että Suomessa on vankilaan joutuneiden jumalattomien homppelimiesten hanke, johon monet on eksyneet menemään mukaan.
Taas kopioit tuon saman viestin.
Onko sinulla jokin ongelma?
"Yksinkertaistettuna on siis lahjana saatu alkuarmo ja sitten ihmisen kilvoittelusta seuraava palkka-armo (pyhitys, hengellinen kasvu). "
No, näinhän ei tietysti ole. Armo on sitä, että Jumala ei lue syntiä syyksi. Sitä joko on armo taikka ei ole. Pyhityksellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Se ei lisää armoa tipan tippaa.
Säälittävä kirjoitus Pirttiaholta !
Hän kiertää kuin kissa kuumaa puuroa, mutta ei itsekkään käsitä asioita kunnolla, vaikka yrittää opettaa !
Tämä asia on hyvin yksinkertainen !
1) Pelastus, uudestisyntyminen / uskoontulo on yksin Jumalan tekoa !
2) Pyhitys myös on yksin Jumalan tekoa, ihminen ei itse kykene mitenkään itse itseään pyhittelemään / parentelemaan !
KAIKKI on yksin Jumalan tekoa ja aikaansaamaa, eli on täysin mahdotonta ansaita yhtään mitään !
Näin yksinkertainen ja selvä tämä asia oikeasti on !
Luepa nyt uudestaan tuo Jaakko Pirttiaho - lainaukseni.
s-seutulainen
Kuten JO kirjoitin, niin turhaa diiba daabaa ihan selvässä asiassa.
Pari riviä riittää tuon asian selvittämiseen.
Joten luitko sinä itse ollenkaan sitä, mitä minä edellä kirjoitin !
Ja tämä on ihan syvältä:
" Kun Jeesus jää taka-alalle, silloin kaikki aito kristillisyys lakkaa. Tarvitsisimme uuden Lutherin. "
Luther. uudestisyntyneiden vainooja ja tappaja, hänen kaltaistako sinä kaipaat ???
Herää jo s-seutulainen harhoistasi !
Ja kiitos s-seutulainen kun pyysit minua lukemaan uudelleen !
Luther, uskovien kiduttaja ja tappaja, ja häntä sinäkin siis kaipaat jatkamaan pahuuttaan ?
Oletko tosissasi ?
Opiskele oppi-isäsi historia, jonka lutherilainen kirkko on myöntänyt ja anteeksi pyytänyt:
Oppi-isänne Luther !
https://freepathways.wordpress.com/2010/09/13/anteeksipyynto-2010/
Tässä ote tuosta:
Luterilaisten anteeksipyynnön tausta
Luterilaisen maailmanliiton yhdestoista yleiskokous kokoontui 20.-28.7.2010 Stuttgartissa. Yksi kokouksen pääaiheista oli historiallinen sovinto, luterilaisten kirkkojen anteeksipyyntö mennoniittien uskonyhteisöltä maailmanlaajuisesti. Kysymys on 1500-luvulta lähtien tapahtuneista anababtistien eli uudestikastajien vainoista, jotka johtivat Euroopassa raakaan väkivaltaan: mestauksiin, elävältä roviolla polttamisiin ja muihin maallisen hallinnon kirkkojen tuella harjoittamiin julmuuksiin. Toisin sanoen katolisen kirkon kahleista vapautuneet protestantit murhasivat toisia protestantteja ja käyttivät siinä katolisen kirkon inkvisitiosta tuttuja, mitä julmimpia menetelmiä.
Tässä tarkennusta noihin kidutuksiin ja tappamisiin:
Kertomukset väkivallasta tallella – Marttyyrien peili
Tuhansia uudestikastettuja tuomittiin kuolemaan julmilla tavoilla. H
eitä kidutettiin eri tavoin,
poltettiin roviolla,
mestattiin,
hirtettiin,
hukutettiin
ja haudattiin elävältä.
Heiltä riistettiin lapset ja omaisuus. Myös heidän teologisia kirjoituksiaan tuhottiin polttorovioilla.
---------------
Tässä ote tuolta anteeksipyynnöstä Lutherin toimista:
-------------
Kysymys on 1500-luvulta lähtien tapahtuneista anababtistien eli uudestikastajien vainoista, jotka johtivat Euroopassa raakaan väkivaltaan: mestauksiin, elävältä roviolla polttamisiin ja muihin maallisen hallinnon kirkkojen tuella harjoittamiin julmuuksiin.
Toisin sanoen katolisen kirkon kahleista vapautuneet protestantit murhasivat toisia protestantteja ja käyttivät siinä katolisen kirkon inkvisitiosta tuttuja, mitä julmimpia menetelmiä.
Reformaation isät Martti Luther ja Philip Melanchthon antoivat arvovaltansa ja teologisen tukensa vainoille ja väkivallalle puheillaan ja kirjoituksillaan. Dokumentit osoittavat, että Luther ja Melanchthon antoivat useita jyrkkiä ja väkivallan sallivia lausuntoja uudestikastajista. He eivät pelkästään hyväksyneet ihmisten vainoamista ja heihin kohdistettua fyysistä väkivaltaa, vaan jopa kannustivat vallanpitäjiä siihen sekä maallisin että teologisin perustein.
Silloinen maallinen hallinto käytti arvovaltaisten kirkonmiesten tuomitsevia puheita ja kirjallisia lausuntoja hyväksi uudestikastajiin kohdistamansa vainon legitiimeinä perusteluina. Keisarikunnassa laadittiin uskonpuhdistajien tukemana laki, joka mahdollisti vainoamisen ”laillisesti”.
Luther joutui ottamaan kantaa anabaptisteiksi nimitettyjen kristittyjen tappamiseen vuonna 1527. Hän antoi suostumuksensa laille ja kuolemantuomioille, vaikka tapahtumia hänen omien sanojensa mukaan olikin ”kauheaa katsella”.
-------------------------
En usko, että Pirttiahon kirjoituksen tarkoituksena on ylistää Martti Lutheria.
Jeesusta Kristusta Pirttiaho korottaa Yksin armosta - sivustoillaan.
Mutta se Martti Lutherista kuin myös Jaakko Pirttiahosta.
Tee sinä kerrankin oma aloitus.
s-seutulainen
>>>"voiko ihminen ansaita lisää armoa"<<<
ai te olette ANSAINNEET armoa, käsittääkseni armo on armo , ilman omia ansioista.
on siinä taas raamatun sanaa vääristelty , että mukamas ansiosta armoa !
"Sillä armosta te olette pelastetut, uskon kautta , ette itsenne kautta - se on
Jumalan lahja , ette tekojenne kautta, ettei kukaan kerskaisi." Ef: 2: 8