nouseeko veden pinta tuon kappaleen tilavuuden verran?
Kun altaassa kelluva jäämöhkäle sulaa,
Anonyymi-ap
33319
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tottakai
Kyllä ja ei.
Kelluva jää, ja mannerjäätikkö ovat eri asia.
Entäs jos kelluva mannerjään pala kelluu altaassa, nouseeko vesi sitten jos se sulaa?
Mannerjää on mantereen eli maaperän eli maa-aineksen päällä eikä kellu altaassa eikä meressä eikä muussakaan vedessä.
Entäs kun mantereella oleva jää sulaa ja valuu mereen, nouseeko meren pinta ?
Entäs kun kilju ja sätkät on loppu, lainaako Yngve Anustappi pari kybää ?
Ei nouse koska lumi on ilmaa täynnä ja sitä kutsutaan mannerjääksi.
Vastaus: Yngve vasuri on juonut rahansa.
Merenpinta nousee kun mannerjään pala valuu mantereelta mereen.
Missä sellaista on väitetty että ne olisivat sama asia?..ei liity kysymykseen?
Mitä ajat takaa? Kysymys on pehmeä.
Mitä tarkoittaa "pehmeä kysymys"? En ole ennen kuullut moista...ehkä tarkoitit epämääräistä?
Luuletko olevasi fiksu? Siksikö että äiti niin sanoi? Mieti miksi kukaan muu ei ole koskaan sanonut samaa.
Merenpintaa nostaa MANNERjäätiköiden sulaminen. Mieti mitä termi tarkoittaa.
Miten MANNERjäätiköt liittyvät tähän aloituksen asiaan???
Ei nouse, mutta se mikä on mantereen päällä ei ole vielä meressä vaan maalla, ja kun vesi jäään sulaessa valuu maalta mereen, lisää se meressä olevan veden määrää.
Isoja mannerjäätikköjä on mm. Grönlannissa ja Etelänapamantereella.
Meressä oleva vesi kiertää sateensa takaisin taivaalle.
Nousee se vedenpinta silti pysyvästi, koska vesi myös sataa takaisin taivaalta mereen, mutta vesi haihtuu nyt aikaisempaa korkeammalta merenpinnalta ja sataa takaisin aikaisempaa korkeammalle merenpinnalle. Maalta mereen valunut vesi ei enää ole sitoutuneena kiinteään jäähän eikä ole siten vettä sitova "vesinielu" vaan vapautuu kiertoon ja avovesiin.
Ilma ei pysty sitomaan eikä siihen pysty haihtumaan määräänsä enempää vettä. Meressä olevan veden määrä ei vaikuta mitenkään siihen, miten paljon ilma pystyy haihduttamaan ja sitomaan vettä merestä. Siksi noussut merenpinta on noussut merenpinta.
Se tarkoittaa, että Afrikan alueen kuivat maat imevät kaiken sateen ja merenpinta laskee.
Voi hyvänen aika. Afrikassakin sataa rankkoja monsuunisateita, ja ei ole sielläkään kuiva maa estänyt veden haihtumista takaisin ilmaan.
Veden pinta nousee sen osan tilavuuden verran, mikä osa jäästä on veden pinnan yläpuolella. Tosin jään tilavuus vähenee muuttuessaan vedeksi.
Mannerjään sulaminen osaksi nostaa meriveden pintaa, nousua vähentää veden valuminen maa-alueiden laaksokohtiin.
Ei nouse veden pinnan yläpuolella olevan tilavuuden verran juuri siksi, koska veden tiheys on suurempi kuin vähemmän tiheän jään. Kelluvan jään tilavuus vie vedeksi sulaessaan tasan sen tilavuuden, joka jääkimpaleesta on vedenpinnan alapuolella.
Jääkappaleen massa ja siten sen vesimäärä on sama kuin se massa ja määrä nestemäistä vettä, jonka tilavuus vastaa jääkappaleen vedenpinnan alapuolella olevaa tilavuutta. Jääkappale syrjäyttää massaansa vastaavan määrän vettä vedestä. Kevyempänä ja vähemmän tiheämpänä jäänä se vie enemmän tilaa kuin vedeksi sulaessaan, eli jää sulaa siihen "koloonsa", jonka se veteen tekee veden pinnan alapuolella.
Mannerjään sulaessa maalta valuu mereen tietenkin uutta vettä, joka nostaa merenpintaa, mutta se onkin eri asia kuin jo valmiiksi vedessä kelluva jää.
Lyhyemmin:
Kilon painoisen jääkimpaleen tilavuus on
1. vedenpinnan alapuolisen jääkimpaleen osan tilavuus (suurempi osa kimpaleesta)
+
2. vedenpinnan yläpuolisen jääkimpaleen osan tilavuus (pienempi osa kimpaleesta)
Kilon painoisen vesimäärän tilavuus on sama kuin jääkimpaleen
1. vedenpinnan alapuolisen jääkimpaleen osan tilavuus
mutta EI ENÄÄ
2. vedenpinnan yläpuolisen jääkimpaleen osan tilavuus
sillä jos veden tilavuus olisi sama kuin koko kilon massaisen jääkimpaleen tilavuus, olisi vesimäärän massa sillon enemmän kuin kilo.
Vedessä olevan jään sulaminen ei nosta vedenpintaa.
Veteen mantereelta tulevan jään sulamisvedet nostavat vedenpintaa.
Tietenkin myös mantereelta mereen putoavat jääkimpaleet nostavat merenpintaa sisältämänsä vesimäärän verran. Siinä vaiheessa merenpinta nousee riippumatta siitä, tuleeko vesi mereen jäälohkareina vai sulamisvesinä. Veteen pudottuaan jäälohkare on jo nostanut vedenpintaa mutta ei tee sitä lisää vedessä edelleen sulaessaan.
Miten kysymys liittyy mannerjäähän?
Denialistien epätoivo selitysten keksimiseksi vain kasvaa ja siksi tällaisia epätoivoisia möläytyksiä kirjoitetaan.
Kuka on väittänyt ,että sen pitäisi liittyä mannerjäähän?
Kokeiden edellä fyssanopettajani tapasi sanoa; lukekaa mitä kysytään ennenkuin vastaatte,
Voi vitsi mikä spede siinä.....denialistit
Oli teoria mikä tahansa niin suuri osa on jo sulanut rikä vesi ole noussut.
Ehkä se muutos näkyy siinä että myrskyt tuhoaa luxushuviloita meren rannoilla?
Suomessa maaperä kai vielä nousee sen verran ettei vaikutus näy täällä umpikujassa.
Meret ovat nousseet noin neljännesmetrin sitten 1880-luvun.
Mannerjäätiköiden sulaminen kiihtyy sitä mukaa kun ne pienenevät. Mitä pienempi jäätikkö sitä suurempi on sen pinta-ala verrattuna jään massaan ja siksi se lämpenee nopeammin.
Merenpinnan nousu uhkaa sellaisia kaupunkeja kuin Bangladeshin Dhaka (22 miljoonaa asukasta) Nigerian Lagos (15 milj.) ja Bangkok (9 milj.), joista mikään ei ole erityisen kuuluisia luksushuviloistaan. Indonesian pääkaupunki Jakarta (10 miljoonaa asukasta) on jo päätetty siirtää uuteen paikkaan, koska Jakarta on jäämässä veden alle.
Jään sulaminen lisää vapaan veden eli nestemäisen ja höyrystyneen veden määrää maapallolla joka tapauksessa. Joet tulvivat useammin, ilma on kosteampaa, sateet runsaampia ja aiheuttavat tulvia, kun vesi alkaa tulla useammin rankkasateina taivaalta.
Lämpimät meret ovat hirmumyrskyjen energialähde. Merien lämmetessä myrskyt lisääntyvät ja merenpinnan noustessa myrkyjen tuhot rannikkoalueilla kasvavat.
No ei nouse!