Että minä oon katkera teille seurustelijoille! Viette kaverit ja kaikki! Minulla olin ennen ihminen kenelle purkaa sydäntä ja puhua, kun elämä potki (elikkä tavallaa oma psykiatri, jos elämä otti kunnolla päähän)ja kaikki surut vaan ei enää... Nykyään ei sille voi puhua kaikeista arista asiosta kun sen kumppani on vieressä, eikä hän siitä lähe vaikka kuinka vihjailisi. Ennen kyllä voi ja että minä kaipaan sitä aikaa... Ei siinä mitään, onhan minulla muitakin kavereita... No joo kavereita, kavereita vaan ei tavallaan niitäkään enää. Korkeintaan, käyvät pyytävät hiustenleikkuuta ja sen jälkeen poistuvat. Enkä edes ota siitä mitään maksua. Asiasta toiseen: Baareissa on taas hauska olla muuten kun olen niin saatanan ujo että ärsyttää itseäänkin. Monta kivaa? ihmistä on mennyt ohi, vaan kun ei tumpelo suu ole saanut nokkaansa auki. Katse kontanktia on kyllä tehty, vaan siihen se o jäänytkin.
Tämän kirjoitukusen tarkoitus ei ollut edistää mitään keskustelunaihetta, vaan kaikkein ylin tarkoitus oli että saisin purkaa sydäntä edes johonkin. Ja että helpotti. Kiitos
Tämän kirjoitukusen tarkoitus ei ollut edistää mitään keskustelunaihetta, vaan kaikkein ylin tarkoitus oli että saisin purkaa sydäntä edes johonkin. Ja että helpotti. Kiitos
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvä että edes johonkin voit purkaa tuntojasi.
Parempi tämäkin kuin heittää lautasia seinään ja tulee vieläpä halvemmaksi.
Ystäviä on paljon, kavereita erittäin paljon, hyviä ystäviä vähän ja todellisia ystäviä: onko heitä?
Ujous ei ole pahe, enemmänkin luonteenpiirre jota voi muokata. Ole rohkea. Hymyile. Naura jopa itsellesi. Olet tärkeä, olet tärkein ihminen itsellesi. Pidä siis huolta itsestäsi.
Muista että baarit ovat vain pintaliitäjiä varten.
(tuttu->kaveri->ystävä->hyvä ystävä->todellinen ystävä)