Kaksinkertaisia Mannerheimristin ritareita oli 4 kappaletta. Saman mitaliasteen saaminen toiseen kertaan on melko väljähtynyttä. Ei armeijassa samaan sotilasarvoonkaan ylennetä toista kertaa. Miksi Marski panttasi 1-luokan ristin myöntämistä, halusiko estää itselleen myöntämänsä kunniamerkin arvon dilutoitumista? Jos näin niin miksei perustanut Mannerheimristin ritariristiä Rautaristin tapaan? Olisi tietenkin saattanut muodostua kiusalliseksi jos olisi senkin myöntänyt ensimmäisenä itselleen.
Mannerheimristi
Anonyymi-ap
34778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Käy läpi .itä ja mikä takia niin tiedät
"On todella naivia edes kuvitella että Ahvenanmaa kuuluisi Natoon"
Tuskiboa cain! Suomessa myönnetään erittäin niukasti mitalleja sotatoimissa yleensäkin!
Mutta Tarkkispojan onneksi löytyt maita, jotka on tässä asiassa häikäiseviä poikkeuksia lätkien suhteen! Paras esimerkki on tietenkin neukku ja sotamarsalkka Zukov, joka oli niin onnekas mitalien suhteen ettei edes selkäpuoli jäänyt vapaaksi! Mahtoi hänellä olla vaiksuksia yöpuvussa (jossa neukkutyyliin samat lätkät!) löytää sopivaa nukkuma-asentoa kun neulat pisti selästäkin!
"On todella naivia edes kuvitella että Ahvenanmaa kuuluisi Natoon"
Tuskiboa cain!
Ahvenanmaa on osa Nato-Suomea.
Se on rauhan aikana demilitarisoitu.
Sodan aikana Suomi puolustaa sitä Naton jäsenmaana.
Kovin oli kiiltävän perään. Käytti rautaristin kaikkia arvoasteitakin yhtä aikaa.
Rautaristin kaikkia myönnettyjä arvoasteita kannettiinkin yhtä aikaa, toisen luokan rautarististä vain nauhaa napinlävessä. Saksan asevoimissa myönnettyjä arvomerkkejä oli myös pakko kantaa loma- ja juhlapuvuissa, muuten joutui sotapoliisin pidättämäksi.
Saksassa oli tiukka sotilaskuri ja sotapoliisit tarkasti kaiken. Esim. lomalaisen kotiloma saattoi peruuntua, jos asu ei ollut kunnossa.
Yli 200 suomalaista sai rautaristin. Kolme kieltäytyi.
Gustafin salarakas Göring peräti teetti itselleen rautaristin suurristin. Turhaan marskikaan kursaili.
Marski oli erittäin tarkka kunniamerkkiasioissa.
Ei hän niitä olisi itselleen myöntänyt.
Mannerheim-ristin molemmat luokat hän vastaanotti alaisten pyynnöstä, koska he katsoivat, että Marskilla oli oltava oikeus kantaa molempia nimikkoristejään.
Ei teetettänyt vaan hänelle se myönnettiin! Ei kunniamerkkejä saa MISSÄÄN MAASSA itse tekemällä!
Tarkennus: Marski otti vastaan molemmat ristit 7. lokakuuta 1941 tasavallan presidentin ja siihen mennessä nimitettyjen ritarien yhteisestä pyynnöstä.
Mannerheim-risti oli armeijan kokoon eli puoleen miljoonaan verrattuna erittäin harvinainen. Vastasi harvinaisuudeltaan jotain rautaristin ritariristiä miekoilla tai brittien Viktorian ristiä.
Myös Viktorian ristiä on voitu jakaa kahdesti samalle henkilölle.
Mannerheim-ristin sai noin 0,3 % Suomen asevoimissa palvelleista. Rautaristin ritariristin sai noin 0,45 % Saksan asevoimissa palvelleista, mutta Saksa soti selvästi Suomea pitempään. Suuruusluokat ovat hyvin lähellä toisiaan.
Vaikein saavutettava oli ja on edelleen Victoria-risti, jonka saamiseksi piti sekä osoittaa poikkeuksellisen suurta henkilökohtaista rohkeutta että jäädä henkiin.
Kuka oli ensimmäinen suomalainen rautaristin saaja?
Taisi pakoon pötkiminen Dunkerquesta olla se sankariteko, mistä niitä Victoria ristejä jaettiin.
Rautaristit jaettiin erissä, joten ensimmäisen rautaristin saaneita suomalaisia 4.8.1916 on useampia.
Korjaus: Kerrottakoon Gruppenführer Erik Waseniuksen väitetysti saaneen omansa jo 12. heinäkuuta 1916.
Oliko ensimmäinen oikeasti, en osaa sanoa.
Pakoon pötkimisestä palkitaan vain brittikaunaisia valehtelijoita, koska heillä ei muita ansioita ole.
Britit evakuoitiin Dunkerquesta johdetusti jatkamaan sotaa ja voittamaan sen.
Se harmittaa ikuisesti brittikaunaisia valehtelijoita.
Niin pitääkin.
Melkoinen paniikki oli Dunkerquessa, kun kaikki saatavilla olevat alukset piti haalia pakoa varten.
Kun ottaa vielä huomioon, että Saksalla oli alivoima, niin ei väärin ollut Victoria ristit jakaa.
Hups! Käytin %-merkkiä, kun olisi pitänyt olla ‰. Siis Mannerheim-ristin saajia noin 0,3 ‰ suomalaisista ja rautaristin ritariristin saajia noin 0,45 ‰ saksalaisista toisen maailmansodan sotilaista.
Hups! Käytin prosentin merkkiä, kun olisi pitänyt olla promille. Siis Mannerheim-ristin saajia noin 0,3 promillea suomalaisista ja rautaristin ritariristin saajia noin 0,45 promillea saksalaisista toisen maailmansodan sotilaista.
Ei pelkoa.
Vain harva täällä osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa.
Tavanomaista valetta.
Noin kymmentä huoltoa vailla olevaa brittidivisioonaa vastassa oli viisinkertainen ylivoima sekä ilmaylivoima.
Ei ihme, että improvisoidun evakuoinnin onnistuminen pännii brittikaunaisia valehtelijoita vieläkin.
Tottahan se oli sotilaallinen katastrofi, mutta samalla henkinen voitto.
Se mahdollisti osaltaan sodan jatkamisen.
Hyvä ettei dilutoitunut.
Rautaristin kantajia oli suomalaisissa,mutta oliko lisäksi ritaristillä sekä tammenlehvillä?
Marskilla rautaristin ritariristi tammenlehdillä sekä rautaristin ritariristi. Heinrichsilla "vain" rautaristin ritariristi.
Marski ei kantanut kahta ritariristiä, vaan ritariristiin myönnettiin lisäosaksi tammenlehvä. Se tarkoitti samaa, kuin ristin myöntäminen kahteen kertaan.
Rautaristin ritarin ristin ei-saksalaiset saajat:
https://fi.frwiki.wiki/wiki/Liste_des_titulaires_étrangers_de_la_croix_de_chevalier_de_la_croix_de_fer
Saiko "lottakenraali" Fanni Luukkonen jonkin korkea-arvoisen mitallin itseltään valtakunnankansleri Adolf Hitleriltä?
Lottakenraali sai 1943 Aatulta erittäin arvokkaan kunniamerkin, Kotkan ritarikunnan ristin rintatähtineen. Luukkonen oli ainoa ei-saksalainen nainen, joka sai tuon kunniamerkin.
Jostain syystä hän ei saanut rautaristiä.
Lottakenraali sai 1943 Aatulta erittäin arvokkaan kunniamerkin, Kotkan ritarikunnan ristin rintatähtineen. Luukkonen oli ainoa ei-saksalainen nainen, joka sai tuon kunniamerkin.
Jostain syystä hän ei saanut rautaristiä.
Tuhkamuna tarkoittaa aivan muuta.