https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2013061217145932
Osa Seinäjoen eliittialue Kultavuoren asukkaista ei halua autistien ryhmäkotia naapuriin. Ryhmäkoti on koettu ”riesaksi”, joka voisi laskea ”aika arvokkaan paikan” statusta asuntomarkkinoilla. Espoon Kaitaalla mielipahaa herättää suunnitteilla oleva kehitysvammaisten 15 hengen asuntola Villa Huvi. Neljän asukkaan valitustehtailu on viivästyttänyt rakentamista. Sosiaalisessa mediassa hälyä on nostanut erityisesti asukaskommentti siitä, miten paljon häiriötä jäte- ja ruokakuljetukset sekä verovaroin kustannetut invataksit aiheuttavat.
2012 otsikoihin nousi Laajasalon hoitokoti. Kehitysvammaisten palveluja valvovan Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen olisi halunnut naapurikseen mieluummin päiväkodin kuin kehitysvammaisten asuntolan.
Yhteistä valitusprosesseille ovat kiertoilmaisut. Kun tapakasvatetut ihmiset eivät tohdi vastustaa vammaisia, mielenterveyskuntoutujia tai muuten vääränlaisia asukkaita avoimesti, niin kotikadun sosiaalihygieniaa pelastetaan luonnonsuojelulla. Tikat, liito-oravat, ketut, peurat, pöllöt, lepakot ja sammakot ovat saaneet paljon uusia ystäviä.
Vuonna 2005 kehitysvammaisten asuntolaa Marjaniemessä vastustettiin 470 allekirjoittajan adressilla. Marjaniemeen ei haluttu ”ulkopuolisia”.
Joitakin huolestutti, että kehitysvammaiset tervehtisivät kadulla tuntemattomia. Esteeksi nostettiin myös suojeltava tervaleppäkorpi, vaikka se ei sijainnut rakennusalueella.
Espoon Kaitaan lähistöllä, Hannusjärvellä on yritetty suojella jopa mielenterveyskuntoutujia – Länsiväylän lähelle saneerattava asuntola ei sopisi heille melun ja pölyn takia.
Osa Seinäjoen eliittialue Kultavuoren asukkaista ei halua autistien ryhmäkotia naapuriin. Ryhmäkoti on koettu ”riesaksi”, joka voisi laskea ”aika arvokkaan paikan” statusta asuntomarkkinoilla. Espoon Kaitaalla mielipahaa herättää suunnitteilla oleva kehitysvammaisten 15 hengen asuntola Villa Huvi. Neljän asukkaan valitustehtailu on viivästyttänyt rakentamista. Sosiaalisessa mediassa hälyä on nostanut erityisesti asukaskommentti siitä, miten paljon häiriötä jäte- ja ruokakuljetukset sekä verovaroin kustannetut invataksit aiheuttavat.
2012 otsikoihin nousi Laajasalon hoitokoti. Kehitysvammaisten palveluja valvovan Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen olisi halunnut naapurikseen mieluummin päiväkodin kuin kehitysvammaisten asuntolan.
Yhteistä valitusprosesseille ovat kiertoilmaisut. Kun tapakasvatetut ihmiset eivät tohdi vastustaa vammaisia, mielenterveyskuntoutujia tai muuten vääränlaisia asukkaita avoimesti, niin kotikadun sosiaalihygieniaa pelastetaan luonnonsuojelulla. Tikat, liito-oravat, ketut, peurat, pöllöt, lepakot ja sammakot ovat saaneet paljon uusia ystäviä.
Vuonna 2005 kehitysvammaisten asuntolaa Marjaniemessä vastustettiin 470 allekirjoittajan adressilla. Marjaniemeen ei haluttu ”ulkopuolisia”.
Joitakin huolestutti, että kehitysvammaiset tervehtisivät kadulla tuntemattomia. Esteeksi nostettiin myös suojeltava tervaleppäkorpi, vaikka se ei sijainnut rakennusalueella.
Espoon Kaitaan lähistöllä, Hannusjärvellä on yritetty suojella jopa mielenterveyskuntoutujia – Länsiväylän lähelle saneerattava asuntola ei sopisi heille melun ja pölyn takia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.