Suomi ei pärjää kisassa EU-viroista

Eri urakäänteiden jälkeen Vuorio johtaa EPSO:a, Euroopan henkilöstövalintatoimistoa. Hänen vastuullaan ovat EU:n rekrytointikilpailut eli juuri ne samat testit, jollaiseen hän itsekin aikoinaan osallistui.

EU-instituutioissa kilpailut ovat sääntö eivätkä poikkeus. Jos haluaa instituutioista pysyvän työpaikan, on läpäistävä valintakilpailu.

EPSO:n tehtävänä on karsia kymmenistä tuhansista jäsenmaiden hakijoista pätevimmät, joille tarjolla on ura Brysselissä tai Luxemburgissa esimerkiksi EU-komission, EU:n neuvoston tai EU-parlamentin palveluksessa.

Kilpailun läpäisykään ei vielä takaa työpaikkaa. Läpäisijät pääsevät odotuslistalle. Sillä voi joutua olemaan pitkään, ennen kuin joku EU-instituutioista kutsuu haastatteluun – joka sekin voi olla hyvin perusteellinen.

Ei ihme, että järjestelmän monivaiheisuus ja hitaus ovat herättäneet paljon kritiikkiä. Siksi Vuorio palkattiin EPSO:n johtoon uudistamaan koko järjestelmä, ja tänä vuonna hänen työnsä alkaa tuottaa tulosta. Tarkoitus on nopeuttaa ja yksinkertaistaa hakua ja myös laskea rimaa hakea.

”Ideana minulla on ollut se, että saataisiin enemmän sellaisia hakijoita, jotka tulisivat kokeilemaan, pärjäävätkö. Hyvin harva pääsee jatkossakaan läpi tuosta vaan, mutta ne jotka pääsevät, ovat kyllä hyvin kiinnostavia hakijoita instituutioiden näkökulmasta”, Vuorio sanoo.

Samaan aikaan Suomessa ja Brysselin suomalaispiireissä on noussut iso huoli siitä, että yhä harvempaa suomalaista on viime vuosina kiinnostanut hakea EU-tehtäviin.

Kiinnostus on nyt aivan toista kuin silloin, kun Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995. Tuolloin EU-uralle hakeutuneet kolmikymppiset suomalaiset alkavat lähivuosina jäädä eläkkeelle. Moni heistä on edennyt Vuorion tavoin komission, neuvoston ja parlamentin palveluksessa vuosien mittaan päällikkötehtäviin.

EU-komissio on henkilöstömäärältään suurin EU-instituutioista, ja se seuraa tarkasti eri jäsenmaiden osuutta komission työpaikoista. Suomen tavoiteosuus on 1,8 prosenttia, joka on muun muassa väestön ja neuvoston äänimäärän perusteella laskettu ohjausarvo.

HS:n näkemät komission sisäiset laskelmat kertovat, että johtotehtävissä suomalaisia on nyt yli tavoitteen, noin kolme prosenttia. Sen sijaan keskitason viroissa ja alimmilla palkkatasoilla Suomi on voimakkaasti aliedustettuna.

Jos tämä jatkuu, uraputkessa ei ole riittävästi uusia suomalaisia nousemaan tulevina vuosina vastuupaikoille, kun nyt johtotehtävissä olevat alkavat eläköityä.