Globalisaation kyky levittää hyvinvointia on erittäin kyseenalainen. Ajatellaanpas esimerkkiä että joku yrittäjä siirtäisi tehtaansa esim. Kiinaan, se saa voittoa x yuania, nyt sitten sen pitäisi siis lisätä paikallista hyvinvointia ja antaa y yuania työntekijöille lisää palkaa, kun niiden palkkataso on alle minimien ja elävät köyhyydessä.
MIKSI IHMEESSÄ YRITTÄJÄ ANTAISI y YUANIA, KUN VOI SEN PITÄÄ ITSEKKIN JA KILPAILIJAT HENGITTÄVÄT KOKOAJAN NISKAAN.
Jos nyt sitten tulee yhteiskunnan taholta painetta nostaa palkkoja tai maksaa lisää muita kuluja, täytyy lähteä toiseen maahan, koska kilpailijatkin tekevät niin.
Tällainen toiminta tulee johtamaan taloudelliseen kaaokseen ja perikatoon, euroopassa ja aasiassa. Ihmisiä putoo euroopassa köyhyyteen ja aasiassa köyhyys ei hellitä, ihmisten kyky kuluttaa heikentyy, joten talous ei kohta enää pyöri.
Kun omistajien voitto lisääntyy, se raha on suurimmalta osaltaan pois kierrosta, eli se kiertää laiskasti ja ei ole osallisena yksityisessä kulutuksessa ja siten heikentää työllisyyttä ja hyvinvoinnin jakautumista.
Omistajan raha on sijoituksissa ja vain pienen osan siitä se kyenee kuluttmaan hyödykkeisiin, kuin verrattuna siihen että osa siitä omistajan rahasta olisikin jakautunut työssäkäyvien hyväksi, he kuluttaisivat enemmän suhteessa omistajaan sillä kokonaisrahamäärällä ja loisivat työtä.
Tämä on iso ongelma johon johtaa liian suuri voittojen kasvu, hyvinvointia ja vaurautta ei ilmesty tyhjästä lisää, vaan sitä on tietty määrä aina jaossa ja se kasvaa kohtuullisen hitaasti.
ESITTÄKÄÄ PERUSTELUJA, MIKÄ MEKANISMI GLOBALISAATIOSSA JA VAPAASSA KILPAILUSSA LISÄISI HYVINVOINTIA.
MIKSI IHMEESSÄ YRITTÄJÄ ANTAISI y YUANIA, KUN VOI SEN PITÄÄ ITSEKKIN JA KILPAILIJAT HENGITTÄVÄT KOKOAJAN NISKAAN.
Jos nyt sitten tulee yhteiskunnan taholta painetta nostaa palkkoja tai maksaa lisää muita kuluja, täytyy lähteä toiseen maahan, koska kilpailijatkin tekevät niin.
Tällainen toiminta tulee johtamaan taloudelliseen kaaokseen ja perikatoon, euroopassa ja aasiassa. Ihmisiä putoo euroopassa köyhyyteen ja aasiassa köyhyys ei hellitä, ihmisten kyky kuluttaa heikentyy, joten talous ei kohta enää pyöri.
Kun omistajien voitto lisääntyy, se raha on suurimmalta osaltaan pois kierrosta, eli se kiertää laiskasti ja ei ole osallisena yksityisessä kulutuksessa ja siten heikentää työllisyyttä ja hyvinvoinnin jakautumista.
Omistajan raha on sijoituksissa ja vain pienen osan siitä se kyenee kuluttmaan hyödykkeisiin, kuin verrattuna siihen että osa siitä omistajan rahasta olisikin jakautunut työssäkäyvien hyväksi, he kuluttaisivat enemmän suhteessa omistajaan sillä kokonaisrahamäärällä ja loisivat työtä.
Tämä on iso ongelma johon johtaa liian suuri voittojen kasvu, hyvinvointia ja vaurautta ei ilmesty tyhjästä lisää, vaan sitä on tietty määrä aina jaossa ja se kasvaa kohtuullisen hitaasti.
ESITTÄKÄÄ PERUSTELUJA, MIKÄ MEKANISMI GLOBALISAATIOSSA JA VAPAASSA KILPAILUSSA LISÄISI HYVINVOINTIA.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Valta ja raha keskittyy määrällisesti harvojen
ihmisten käsiin.
That's it!
...kiertää laiskasti.
Kun omistajien varallisuus kasvaa, se raha on pois työssäkäyviltä.
Otetaan käytännön esimerkki, jos omistajan voitto lisääntyy vaikka 1 milj €.
Kuinka paljon omistaja kuluttaa tästä lisääntyneestä voitosta, käytännössä ei yhtään, omistaja kuluttaa tietyn pienen osan tuloistaan, se pieni osa on paljon enemmän kuin työssäkäyvän kulutus, mutta suhteellisesti ottaen tuloistaan tämä omistajan kuluttama osuus on murto-osa työssäkäyvän kulutuksesta kun verrataan työssäkäyvän kulutusta hänen tuloihinsa.
Mitä tämä käytännössä merkitsee, niin se 1 milj € jaettuna työssäkäyville, menee suurimmalta osaltaan kulutukseen, ja lisää suoraan työtä. Jos se raha on sitten omistajalla, se menee omistajan sijoituksiin.
Ei omistaja mene mersukauppaan ja osta kovinkaan montaa mersua, vaikka ostaisi kerran vuodessa uuden mersun ja rolssin, silti sillä on niin paljon tuloja ettei sen tarvitse siihen 1 milj €:n osuuteen koskea.
Omistaja ei kykene kuluttamaan sellaista rahamäärää mitenkään, jos sitten omista sijoittaa sen rahan 1 milj €, se ei lisää työtä jos sama määrä on pois kulutuksesta, koska ihmisillä ei ole varaa kuluttaa ja työllistää kulutuksen kautta.