Isällä ehkä dementia

Tytär

isäni on terveyskeskuksessa geriatrisella osastolla. Vielä ei olla diagnoosia saatu, mutta voi hyvin olla että hänellä on dementia. Hän täyttää vasta 66 vuotta ja osastolla on ainoastaan ainakin 15 vuotta vanhempia vanhuksia! Tuntuu surulliselta että isä on siellä ennenaikaisesti. Isäni haluaisi tietenkin päästä pois ja kotiin ja kesämökilleen. Itse haluaisin että hän pääsisi johonkin hoitokotiin mikä ei ole sairaalamainen vaan että hänellä olisi ihan oma kolo kodissa missä omat tavarat jne.. ja ohjelmaa.. ja hänen ikäisiään myös.. mutta varmaan turha toivo. Tämä on todella todella surullista

14

2825

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vaimo

      Yritä tehdä mitä voit/jaksat isäsi eteen ettei hän joudu laitokseen/vanhainkotiin/palvelutaloon sillä tiedätkö; laitos on aina laitos vaikka on omat huonekalut, vaatteet, koriste-esineet.
      Isäsi on vielä niin nuori - verrattuna muihin että hän kärsisi jotain karmeasti jos hän joutuu olemaan rumasti sanottuna muiden höppänöiden kanssa.
      Dementia on paha tauti, siitä ei voi parantua, eikä se häviä mihinkään, sitä vastaan ei voi tahdonvoimalla taistella siinä ei raha auta, ei mikään.
      Dementioita on hyvin erilaisia, jotkut etenevät nopeasti, toiset hitaammin.
      Tiedän tapauksia joissa ihminen on sairastunut 45 vuotiaana alzheimerin tautiin ja elänyt sitten muissa maailmoissa jopa 20 vuotta.
      Tiedä häntä, kärsiikö ihminen siinä tilassa vai ei, sitä ei kukaan osaa sanoa.
      Jos itseään ajattelee, niin en millään tahtoisi elää " elämättä" kuukauttakaan.
      Satuitko katsomaan keväällä Vierivät kivet ohjelmaa jossa Oiva Lohtander esitti katsojan runon " Lopulliseen uneen"? Runo kertoi kaiken.
      Isäsi kohtalo on siis vielä auki, mitä diagnoosiin tulee, hänellä voi myös olla verisuoniperäsistä dementiaa, ole myös erittäin varovainen kun aletaan ehdotella isällesi erilaisia neuroleptejä; ne eivät paranna isäsi tautia eivätkä taatusti paranna myöskään hänen elämänlaatuaan, lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon jonka seurauksena isäsi on enemmän tai vähemmän tokkurassa koko ajan.
      Ihmetellään, miksi vanhukset sekoilevat ja kaatuilevat laitoksissa? Jos itse joutuisi rankan lääkityksen kohteeksi niin kaatuilisi varmasti silloin myös itse.
      Vanhukset ovat valmiiksi tokkuraisia aamulla unilääkkeistä joita heille ikäänkuin varmuuden vuoksi pakkosyötetään - sitten tulevat aamulääkkeet, päivä lääkkeet ja iltalääkkeet.
      Jos isälläsi on joskus käytöshäiriöitä niihin voi antaa varovaisen lääkityksen, mutta jos isäsi saa olla kotonaan/inhimillisessä hoitopaikassa lääkkeitä ei aina tarvita.
      Yritä ystävä hyvä jaksaa ja kirjoittele miten isäsi on käynyt.
      Muista, että tiedät tekeväsi parhaasi isäsi eteen -se riittää, enempää ei kukaan voi tehdä eikä vaatia.
      Sormille osoittelijoita on aina mutta piut paut heistä, sinä itse tiedät ja tunnet isäsi parhaiten ja tiedät ihan varmasti, mitä isäsi haluaisi tehtävän.
      Voima haleja sinulle!

    • omainen

      Silloin isäsi ehtii kotiutua uuteen paikkaan, hän varmasti tulee sitä tarvitsemaan vaikka vielä nyt pääsisi kotiin ja ehkä kesämökillekin. Toivottavasti teillä on varaa valita, ettei käy niin kuin eilisessä iltapäivälehdessä kerrottiin: vanhus pääsi nyt ensi kertaa ulos sitten syksyn jälkeen.
      Äläkä missään tapauksessa kahlitse itseäsi äläkä ketään muutakaan hänen kotihoitajaksi!

      • miksi akat tuollaisia?

        Lopetahan aikuinen tunnevammainen ihminen aikuisesta miehestä huolehtiminen ja päästä isäsi mökille, se on hänen oikeutensa, et ole hänen holhooja. Hän on juridisesti vapaa mies, anna hänen ollakin sellainen. Jos hänen toimivaltaa pitää kaventaa, sen tekevät lääkärit, et onneksi sinä!


      • omainen
        miksi akat tuollaisia? kirjoitti:

        Lopetahan aikuinen tunnevammainen ihminen aikuisesta miehestä huolehtiminen ja päästä isäsi mökille, se on hänen oikeutensa, et ole hänen holhooja. Hän on juridisesti vapaa mies, anna hänen ollakin sellainen. Jos hänen toimivaltaa pitää kaventaa, sen tekevät lääkärit, et onneksi sinä!

        Entä sitten jos isälle sattuu siellä mökillä jotain kamalaa: hänsytyttää johonkintulet ja palaa itsekin, lähtee hakemaan metsästä jotain ja katoaa sinne ikuisiksi ajoiksi ... eli juuri sitä mitä dementoituville (tosin toisinaan terveillekin ) tapahtuu tämän tästä?

        Kumman se vastuu silloin on , lääkärin vai omaisen?
        Jos kysymys tuntuu liian vaikealta, niin mietipä sitä, kummalle tämä tapaus tulisi aiheuttamaan suurempaa murhetta, lääkärille vai omaisella ja ajattele sen jälkeen, kummalle se asia kuuluu.
        Dementoituvan kohdalla on totta se, että he tulevat uudelleen lapseksi. Lapsen tavoin he tarvitsevat tavallista suurempaa huolenpitoa ja hoivaa. He ilmaisevat sen itsekin kovalla kaipauksella "kotiin " tai "äidin luo". Vain sinun kaltaisesi sydämettömät ihmiset ovat sitä mieltä, että huolehtiminen on tunnevammaisuutta.
        Siitä olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että juri nyt voi olla hyvä "isä ressu mökille ja heti", mutta sinäkö sitten vastaat, jos hän ei enää selviydy siellä?


      • uuurgh!
        omainen kirjoitti:

        Entä sitten jos isälle sattuu siellä mökillä jotain kamalaa: hänsytyttää johonkintulet ja palaa itsekin, lähtee hakemaan metsästä jotain ja katoaa sinne ikuisiksi ajoiksi ... eli juuri sitä mitä dementoituville (tosin toisinaan terveillekin ) tapahtuu tämän tästä?

        Kumman se vastuu silloin on , lääkärin vai omaisen?
        Jos kysymys tuntuu liian vaikealta, niin mietipä sitä, kummalle tämä tapaus tulisi aiheuttamaan suurempaa murhetta, lääkärille vai omaisella ja ajattele sen jälkeen, kummalle se asia kuuluu.
        Dementoituvan kohdalla on totta se, että he tulevat uudelleen lapseksi. Lapsen tavoin he tarvitsevat tavallista suurempaa huolenpitoa ja hoivaa. He ilmaisevat sen itsekin kovalla kaipauksella "kotiin " tai "äidin luo". Vain sinun kaltaisesi sydämettömät ihmiset ovat sitä mieltä, että huolehtiminen on tunnevammaisuutta.
        Siitä olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että juri nyt voi olla hyvä "isä ressu mökille ja heti", mutta sinäkö sitten vastaat, jos hän ei enää selviydy siellä?

        Kuule - "omainen" sinullapa rajoittunut kuva/käsitys dementiasta!Mistä olet oppisi ammentanut?
        Puhut dementikosta kuin esineestä - hän on Ihminen vaikka on sairastunut.
        Dementikon omaiset ovat hyvin vaikeassa asemassa eikä sitä yhtään paranna kaltaisesti törppö.
        Tämän isän lähiomainen kyllä osaa luovia miten parhaaksi näkee - miksi muuten kieltelet ettei saisi ryhtyä omaisena hoitajaksi? Jos sinulla sellainen tilanne tulee eteen että joudut ratkaisemaan jonkun sinun omaisesti kohtalo - ihan laisuuttasi vai välinpitämättömyyttäsi tuollaista soopaa suollat?
        Ihminen on arvokas - vaikka on sairastunut dementiaan.
        Ihmisarvoa ei saa vähätellä.


      • myös omainen
        uuurgh! kirjoitti:

        Kuule - "omainen" sinullapa rajoittunut kuva/käsitys dementiasta!Mistä olet oppisi ammentanut?
        Puhut dementikosta kuin esineestä - hän on Ihminen vaikka on sairastunut.
        Dementikon omaiset ovat hyvin vaikeassa asemassa eikä sitä yhtään paranna kaltaisesti törppö.
        Tämän isän lähiomainen kyllä osaa luovia miten parhaaksi näkee - miksi muuten kieltelet ettei saisi ryhtyä omaisena hoitajaksi? Jos sinulla sellainen tilanne tulee eteen että joudut ratkaisemaan jonkun sinun omaisesti kohtalo - ihan laisuuttasi vai välinpitämättömyyttäsi tuollaista soopaa suollat?
        Ihminen on arvokas - vaikka on sairastunut dementiaan.
        Ihmisarvoa ei saa vähätellä.

        Laitoshoidossa on mitä ilmeisimmin paljon eroja.
        Meidän mummi käy aika ajoin intervallihoidossa mukavassa paikassa jossa soitetaan ja lauletaan ja on aina seuraa. Viimeksikään ei ollut tarvinnut ainuttakaan rauhoittavaa pilleriä viikon aikana. Hän ei halua muuttaa sinne kokonaan, mutta ainakin tällä tavalla tottuu paikkaan pikkuhiljaa. Jos esimerkiksi me omaiset (vain kaksi omaista) sairastumme hän voi silloin mennä tuttuun paikkaan ja olla turvassa. Ilmeisesti hänen sairautensa johtaa siihen että hänen on joku päivä muutettava pois kotoa joka tapauksessa.


      • Vaimo
        myös omainen kirjoitti:

        Laitoshoidossa on mitä ilmeisimmin paljon eroja.
        Meidän mummi käy aika ajoin intervallihoidossa mukavassa paikassa jossa soitetaan ja lauletaan ja on aina seuraa. Viimeksikään ei ollut tarvinnut ainuttakaan rauhoittavaa pilleriä viikon aikana. Hän ei halua muuttaa sinne kokonaan, mutta ainakin tällä tavalla tottuu paikkaan pikkuhiljaa. Jos esimerkiksi me omaiset (vain kaksi omaista) sairastumme hän voi silloin mennä tuttuun paikkaan ja olla turvassa. Ilmeisesti hänen sairautensa johtaa siihen että hänen on joku päivä muutettava pois kotoa joka tapauksessa.

        Niinhän se on, että hoitokoteja/palvelutaloja/vanhainkoteja on niin paljon erilaisia:
        yhdessä on jokin asia hyvin, toisessa toinen, eihän kukaan kai tieten tahtoen tahdo pahaa vanhuksille - on kyse viitsimisestä, välittämisestä, urputusta " resursseista" en ihan kakistelematt niele, monta kertaa on kyse pelkästään siitä, mitä hoitajat pitävät tärkeänä.
        Monessa paikassa on viihtyisää, monessa paikassa asukkaat otetaan luontevasti mukaan päivän toimintaan - ei kaikissa paikoissa ajeta vanhuksia järjestään seitsemältä aamupuurolle.
        Olen nähnyt sellaistakin, että dementoituneta kiskottiin pöpperöisinä sängyistään ja istutettiin sitten telkkarin ääreen - testikuvaa tuijottamaan.
        Paljon on epäinhimillistä, paljon on inhimillilstä,se vain, että kaikilla pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen elämään/ vanhuuteen säätyyn katsomatta..


      • omainen
        uuurgh! kirjoitti:

        Kuule - "omainen" sinullapa rajoittunut kuva/käsitys dementiasta!Mistä olet oppisi ammentanut?
        Puhut dementikosta kuin esineestä - hän on Ihminen vaikka on sairastunut.
        Dementikon omaiset ovat hyvin vaikeassa asemassa eikä sitä yhtään paranna kaltaisesti törppö.
        Tämän isän lähiomainen kyllä osaa luovia miten parhaaksi näkee - miksi muuten kieltelet ettei saisi ryhtyä omaisena hoitajaksi? Jos sinulla sellainen tilanne tulee eteen että joudut ratkaisemaan jonkun sinun omaisesti kohtalo - ihan laisuuttasi vai välinpitämättömyyttäsi tuollaista soopaa suollat?
        Ihminen on arvokas - vaikka on sairastunut dementiaan.
        Ihmisarvoa ei saa vähätellä.

        Tarkoitatko sinä, että omaisen pitäisi sitoutua hoitamaan dementoituvaa joka ainao hetki? Se on orjuutta ja sen laki kieltää. et ehkä tule ajatelleeksi, että omaisellakin on oma perhe, siis puoliso ja lapset , oma työ jne. Pitäisikö niistä luopua ja ryhtyä hoitamaan omaa isää/äitiä?

        Mistäkö olen tietoni dementiasta hankkinut? Juuri tätä kirjoittaessani hyppäsin välillä paimentamaantuota dementoitunutta mummoa, joka oli menossa rääppimään vieraiden varalle pöytään laitettuja kavitarpeita. hän emuuten yleensä puhu enää juri mistään muusta kuin "miten minä pääsen täältä kotiin", " minä tästä taidankin lähteä kovelemään kotiin... " pääsenkö mitä tuosta suoraan kotiin" Jne.
        Kuinka monta kertaa sinä itse tuota kuuntelisit, ennen kuin olisit kypsä laittamaanhänet laitokseen? Minä olen kuunnellut sen vain tämän vuorokauden aikana klo 10 jälkeen noin 8 kertaa minuutissa, välillä on noin tunnin olut hiljaisempaa kun on ollut ruokaa suussa, istunut vessassa tai muta sellaista. Ja nyt on kello 19.30.
        Oletko sinä muten sitä mieltä,e ttä laitoshoito ei ole ihmisarvoista? Mene hoitamaan, kun sen niin hyvin osaat. Tai tule meille, lähetän osoitteen. jos tulisit meille aamulla ylösnousun aikaan, painelisit varaman ns. maitojunassa takaisin ennen puolta päivää, kun tämä olisi pissannnut sinun housusi ja hukannut sinun lompakkosi.
        Olet varmaan itse jonkun dementikon omainen, joka ei pitkällä tikullakaan menisi tähän potilaaseen koskemaan. Tuskin olet edes nähnyt häntä sitten äitienpäivän tai joulun. Juuri tuollaisia ne mut omaiset yleensä ovat: omaishoitaja saa kyllä moitteita ja neuvoja, mutta ei vähääkään apua. Miksikö? No kun ei kukaan muu pärjää päivääkään tämän demntikon kanssa.


      • Nimetön
        omainen kirjoitti:

        Tarkoitatko sinä, että omaisen pitäisi sitoutua hoitamaan dementoituvaa joka ainao hetki? Se on orjuutta ja sen laki kieltää. et ehkä tule ajatelleeksi, että omaisellakin on oma perhe, siis puoliso ja lapset , oma työ jne. Pitäisikö niistä luopua ja ryhtyä hoitamaan omaa isää/äitiä?

        Mistäkö olen tietoni dementiasta hankkinut? Juuri tätä kirjoittaessani hyppäsin välillä paimentamaantuota dementoitunutta mummoa, joka oli menossa rääppimään vieraiden varalle pöytään laitettuja kavitarpeita. hän emuuten yleensä puhu enää juri mistään muusta kuin "miten minä pääsen täältä kotiin", " minä tästä taidankin lähteä kovelemään kotiin... " pääsenkö mitä tuosta suoraan kotiin" Jne.
        Kuinka monta kertaa sinä itse tuota kuuntelisit, ennen kuin olisit kypsä laittamaanhänet laitokseen? Minä olen kuunnellut sen vain tämän vuorokauden aikana klo 10 jälkeen noin 8 kertaa minuutissa, välillä on noin tunnin olut hiljaisempaa kun on ollut ruokaa suussa, istunut vessassa tai muta sellaista. Ja nyt on kello 19.30.
        Oletko sinä muten sitä mieltä,e ttä laitoshoito ei ole ihmisarvoista? Mene hoitamaan, kun sen niin hyvin osaat. Tai tule meille, lähetän osoitteen. jos tulisit meille aamulla ylösnousun aikaan, painelisit varaman ns. maitojunassa takaisin ennen puolta päivää, kun tämä olisi pissannnut sinun housusi ja hukannut sinun lompakkosi.
        Olet varmaan itse jonkun dementikon omainen, joka ei pitkällä tikullakaan menisi tähän potilaaseen koskemaan. Tuskin olet edes nähnyt häntä sitten äitienpäivän tai joulun. Juuri tuollaisia ne mut omaiset yleensä ovat: omaishoitaja saa kyllä moitteita ja neuvoja, mutta ei vähääkään apua. Miksikö? No kun ei kukaan muu pärjää päivääkään tämän demntikon kanssa.

        Olen siivonnut kalliita Pertti Palmrothin saappaita kun pahasti dementoitunut vanha rouva kakki niihin, olen pessyt seiniä kakasta, olen puhdistanut komeroita, laatikoita, seiniä siitä ittestään kun dementoitunut ihminen ei ole enää tajunnut, että pitää mennä kylppäriin.
        Olen pitänyt dementoitunutta, hyvin surullista ja hyvin sekavaa vanhaa ihmistä lähelläni, kädestä pitäen jutellut hänen kanssaan, olen ollut aidosti läsnä - olen vaihtanut vaippoja sen seitsemän kertaa, olen toppuutellut kun vanhus on halunnut ulos talvipakkaseen alusvaatteisillaan. Olen nähnyt, miten ihmisarvoa vie tämä sairaus nimeltä dementia; hieno, yhteiskunnallisesti hyvin korkealla ollut rouvaa riisui itsensä alasti ja teki kylpytakistaan " koiran" jota sitten veti laitoksen lattiaa pitkin, hän eli niin vahvasti menneessä että vei koiransa iltapissalle.
        Olen myös lohduttanut, kun dementoitunut vanhus itki sitä, että hän ei löydä lapsiaan, hän hakemalla haki heitä, ja ahdistui kun ei löytänyt.
        Toinen vanhus oli koko ajan menossa iltalypsylle ja toinen odotti sydän syrjällään rintamalta palaavaa miestään - eli minä olen hoitanut vanhuksia ja nimenomaan dementoituneita kauan.
        Tämä kirjoittaja joka niin pelkää sitotumista, ja " orjuuttamista " - oletko lainkaan miettinyt että dementiaan ei ole ketään syyllistä, et sinä voi olla noin kovasydäminen ja välinpitämätön oikeasti, piiloudut jostain syystä naamion taakse.
        Jos omainen välittää hän kyllä jaksaa hoitaa ja nykyään saa apua yhteiskunnaltakin.
        Jos minun mieheni dementoituu aikanaan niin ihan varmasti häntä hoidan ja kotona niin kauan kuin jaksan, en voi ajatellakaan hänen laittamistaan vieraiden hoitoon ja kun ajattelen omaa vanhuuttani, toivon että olen elänyt sillä tavalla että joku lapsistani tai he kaikki yhdessä sopivat minun kotihoidostani.
        Ihmisen elämä on niin kovin lyhyt, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.
        Mutta ehkä kohdallasi kirjoittaja, on yhtä hyvä ettet koskaan ryhtyisi ketään hoitamaan kotiin, ajattelumaailmasi on sen verran itsekäs että hoidettavasi ei varmasti tulisi hoidetuksi oikein.
        Kysyt, missä on omaisen ihmisarvo? Kaikilla terveillä ihmisillä on kyllä ihmisarvonsa tallella ja me ymmärrämme pitää puoliamme kaikkea väärää vastaan - sitä ei dementoitunut voi enää tehdä.
        Ihmisarvoon kyllä kuuluu hyvä hoito, jos se kotioloissa ei ole mahdollista, niin täytyy katsoa mihin vanhuksensa laittaa asumaan.
        Paikkoja on monenlaisia ja monenlaisia ovat myös näköjään " hoitajat", kylmä, katkera ihminen ei ole sovelias dementoituneiden tai kenenkään muunkaan hoitajiksi.
        Kirjoittajan kaltainen ihminen ei sovi
        kuin hautakiven hoitajaksi, sillä ei ole tunteita eikä tarvitse ajatelle ihmisarvoa.


      • omainen
        Nimetön kirjoitti:

        Olen siivonnut kalliita Pertti Palmrothin saappaita kun pahasti dementoitunut vanha rouva kakki niihin, olen pessyt seiniä kakasta, olen puhdistanut komeroita, laatikoita, seiniä siitä ittestään kun dementoitunut ihminen ei ole enää tajunnut, että pitää mennä kylppäriin.
        Olen pitänyt dementoitunutta, hyvin surullista ja hyvin sekavaa vanhaa ihmistä lähelläni, kädestä pitäen jutellut hänen kanssaan, olen ollut aidosti läsnä - olen vaihtanut vaippoja sen seitsemän kertaa, olen toppuutellut kun vanhus on halunnut ulos talvipakkaseen alusvaatteisillaan. Olen nähnyt, miten ihmisarvoa vie tämä sairaus nimeltä dementia; hieno, yhteiskunnallisesti hyvin korkealla ollut rouvaa riisui itsensä alasti ja teki kylpytakistaan " koiran" jota sitten veti laitoksen lattiaa pitkin, hän eli niin vahvasti menneessä että vei koiransa iltapissalle.
        Olen myös lohduttanut, kun dementoitunut vanhus itki sitä, että hän ei löydä lapsiaan, hän hakemalla haki heitä, ja ahdistui kun ei löytänyt.
        Toinen vanhus oli koko ajan menossa iltalypsylle ja toinen odotti sydän syrjällään rintamalta palaavaa miestään - eli minä olen hoitanut vanhuksia ja nimenomaan dementoituneita kauan.
        Tämä kirjoittaja joka niin pelkää sitotumista, ja " orjuuttamista " - oletko lainkaan miettinyt että dementiaan ei ole ketään syyllistä, et sinä voi olla noin kovasydäminen ja välinpitämätön oikeasti, piiloudut jostain syystä naamion taakse.
        Jos omainen välittää hän kyllä jaksaa hoitaa ja nykyään saa apua yhteiskunnaltakin.
        Jos minun mieheni dementoituu aikanaan niin ihan varmasti häntä hoidan ja kotona niin kauan kuin jaksan, en voi ajatellakaan hänen laittamistaan vieraiden hoitoon ja kun ajattelen omaa vanhuuttani, toivon että olen elänyt sillä tavalla että joku lapsistani tai he kaikki yhdessä sopivat minun kotihoidostani.
        Ihmisen elämä on niin kovin lyhyt, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.
        Mutta ehkä kohdallasi kirjoittaja, on yhtä hyvä ettet koskaan ryhtyisi ketään hoitamaan kotiin, ajattelumaailmasi on sen verran itsekäs että hoidettavasi ei varmasti tulisi hoidetuksi oikein.
        Kysyt, missä on omaisen ihmisarvo? Kaikilla terveillä ihmisillä on kyllä ihmisarvonsa tallella ja me ymmärrämme pitää puoliamme kaikkea väärää vastaan - sitä ei dementoitunut voi enää tehdä.
        Ihmisarvoon kyllä kuuluu hyvä hoito, jos se kotioloissa ei ole mahdollista, niin täytyy katsoa mihin vanhuksensa laittaa asumaan.
        Paikkoja on monenlaisia ja monenlaisia ovat myös näköjään " hoitajat", kylmä, katkera ihminen ei ole sovelias dementoituneiden tai kenenkään muunkaan hoitajiksi.
        Kirjoittajan kaltainen ihminen ei sovi
        kuin hautakiven hoitajaksi, sillä ei ole tunteita eikä tarvitse ajatelle ihmisarvoa.

        Sinä luulet varmaan tietäväsi kaiken dementoituvien hoidosta. Olivatko ne Palmroothin saappaat sinun omasi ja olitko juuri kovalla kiireellä lähdössä johonkin, vaikkapa lentokentälle, kun huomasit, mitä oli tapahtunut? Oliko se komero sinun oma komerosi, jossa säilytit arvokkaimpia juhlaliinojasi, jotka siinä hötäkässä menivät pilalle? Olivatko siinä laatikossa sinun omat tärkeät asiapaperisi, joita joudut esittelemään alkuperäisinä viranomaisille? Oletko joutunut soittamaan apua, kun dementiapotilas on kadonnut eikä sinulla puolen tunnin perusteellisen etsimisen jälkeen ole harmainta aavistusta, että mihin suuntaan hän on mennyt?
        Jos kaikkiin edellisiin vastaat myöntävästi, niin ehkä sinä todella silloin jotain dementoituvien hoidosta tiedät. Anteeksi epäilyni.

        En minä varmaan sopiva hoitaja ole, sitä ei kukaan koskaan ole kuvitellutkaan. Ikävä kyllä tähän hommaan ei kukaan sopivampi ole suostunut.
        Valitettavasti läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta valita sopivaa hoitajaa eikä edes sopivaa hoitopaikkaa, on oltava siellä missä on tilaa. Se on sitä nykyistä sosiaalipolitiikkaa.


    • Hoitaja

      Nyt on aika nauttia elämästä, viedä isää mökille ja olla hänen kanssaan siellä. Antaa hänen nauttia elämästään ja kodistaan ja mökistään, hienovaraisella perään katsomisella kuitenkin.

      Jos isäsi diagnoosi on vielä tulossa, ja hän ei vielä kamalan huonossa kunnossa, niin suosittelisin mahdollisimman pitkään normaalia elämää. Ei vielä kannata sulkea häntä hoitolaitokseen, koska silloin hänestä tulee katkera. Ja on turha sanoa, että hän ei muista kohta. Dementoitunut elää nimenomaan tunteiden kanssa.

      Pieni turvallinen dementia-koti olisi sitten se seuraava askel, jossa hänellä olisi oma huone, ja omat rakkaat ja tärkeät tavarat ympärillä. Yksityisyyttä silloin kun haluaa, seuraa silloin kun sitä kaipaa. Turvallisuus on kaiken tärkein asia.

      Lääkkeistä sen verran, että mitä nopeammin esim. exelon tai muut dementian täsmälääkkeet aloitetaan, sitä paremmin ne hidastavat taudin etenemistä. Mikään ei sitä pysäytä, eika paranna, mutta itse olen työssäni nähnyt tapauksia, jossa oikea lääkitys on hidastanut taudin etenemistä. Tässäkin tietysti on se, että yksilöllisiä eroja on todella paljon.

      Unilääkkeistä vielä ja liika lääkitsemisestä. Olen hoitajana 14 paikkaisessa dementia-kodissa, jossa yhdellekkään vanhukselle ei anneta illalla unilääkkeitä. Ne vanhukset ketkä meille tullessaan olivat tottuneet unilääkkeisiin, heiltä olemme saaneet unilääkkeet pois, ensin pienentämällä annoksia. Rauhoittavia annetaan vain, jos tilanne todella ahdistynyt ja paha dementoituneella. Ei aina kannata syyttää, että hoitajat lääkitsevät turhaan, kannattaa keskustella hoitajien kanssa, kertoa mielipiteensä ja toiveensa. Molemmat tekevät työtä yhteisen hyvän eteen. Syyttely ei vie asioita eteenpäin, päin vastoin.

      Jos omaisella on huono-omatunto jostain syystä, ei se syyttelemällä ja uhkailemlla asiaa paranna. Kaikkien ei tarvitse jaksaa hoitaa kotona, jos sitä ei sydämestään todella halua tehdä, ei siitä ole mitään hyötyäkään. Kuka haluaisi olla vastentahtoisesti hoitavan ihmisen kanssa. Silloin kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja, ja valita niistä kaikille paras. Mutta kun sen omaisen saa sinne hoitolaitokseen tmv. niin älkää unohtako heitä sinne, vaan käykää katsomassa, vaikka edes hetki silloin toinen tällöin.

      Antakaa sairastuneen ihmisen olla vielä ihminen, ja että hänellä on ihmisarvoa. Koska kaiken sen muistamattomuuden keskellä niitä hyviäkin hetkiä löytyy, ja se ihminen on kuitenkin se sama. Eikä hän tahallaan ole muistamaton, ja tee niitä omituisia juttujaan.

    • Tytär

      Kiitos vastauksista ja keskustelusta. Koska diagnoosia ei vielä ole, niin kysyisin että onko alzheimer sitten pahin noista dementiaa aiheuttavista tekijöistä?
      Isä tulee kotiin huomenna :)

      • mursu

        Ei ole pahin vaihtari, on olemassa esim harvinainen Pickin tauti joissa oireet periaatteessa samat kuin alzheimerissa mutta etenevät nopeammin ja oireet ovat persoonallisuuden muutokset, karkea puhe, ruuan ahmininen, lähimuisti voi olla hyväkin, puhe voi muuttua ja sen ymmärtäminen, ikävää että eri vaihtareita on paljon - tulee ajatelleeksi väkisinkin että miksi ihmistä täytyy"rangaista" tällaisilla taudeilla jotka vievät hänen minuutensa- tahdonvoima eikä raha kuten tunnettua eivät tässä taudissa auta..


      • omainen

        Varmaan pahempiakin on.
        Alzheimerin taudin tekee ongelmalliseksi se,että potilas voi näennäisesti olla hyvinkin toimintakykyinen ja -haluinen,hän touhuaa ahkerasti kaikenlaista ja saattaa saada paljonkin vahinkoa aikaa, eikä aina vähiten ihmissuhteissa, koska todellisuus ja kuvitelmat sekoittuvat.
        Eivätkä ymmärtämättömät läheisset tee asiaa yhtään helpommaksi (lue muita viestejä tässä keskustelussa, niin ymmärrät, mitä tarkoitan). Arvostelua, moitteita ja neuvoja tulet varmasti saamaa, mutta tuskin apua sinne mökille tai mihinkään muuallekaan. harvassa ovat ne lähimmäiset ja omaiset, jotka osaavat oikealla tavalla tukea ja auttaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      136
      3925
    2. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      85
      1925
    3. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      1801
    4. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      54
      1422
    5. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      53
      1400
    6. Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.

      Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat
      Haapavesi
      131
      1337
    7. VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia

      Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu
      Maailman menoa
      98
      1292
    8. Nainen olet valoni pimeässä

      valaiset tietäni tietämättäsi ❤️
      Ikävä
      70
      1176
    9. Mitä toivot

      Tulevilta päiviltä?
      Ikävä
      69
      1043
    10. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      114
      1033
    Aihe