Somessa chattaus on ihan samanlainen addiktio kuin mummojen pelikoneriippuvuus. Kun pelaa rahapelikonetta, siinä painellaan nappuloita hetken ajan, sitten seuraa välitön jännitys siksi aikaa, että kiekot pyörivät, kortteja sekoitetaan, ruletti kiertää. Sitten tulee joko pieni palkinto ja välitön nautinto, kun saa voiton, tai pieni pettymys, jos ei saa. Jännitysmomentti on läsnä niin kauan kun pelaa.
Nettichattailussa puolestaan painellaan näppäimistön nappeja ja lähetetään viesti ilmoille. Sitten seuraa välitön jännitys, kun odotellaan vastapuolen vastausta. Se on se hetki, kun esim. pikaviestimissä näkee toisen parhaillaan kirjoittavan viestiä. Sitten kun se tulee, seuraa joko välitön tyydytys ja ilo, mikäli vastaus on myönteinen. Tai välitön harmitus, jos esim. vastaus on kielteinen, jonkun trollausta tai jos joku alkaa vänkäämään vastaan.
Addiktion mekaniikka on kuitenkin täsmälleen sama: painellaan nappeja, odotetaan ja jännitetään, sitten pelataan lisää niin kauan kuin resursseja (aikaa tai rahaa) on, tai niin kauan kun saadaan "voittoa" tai tulee tunne, että "ei tästä nyt voita mitään, kokeilen myöhemmin uudestaan". Rahapeliaddikteja pidetään yleisesti tosi hupsuina: "Miksi ihmeessä he hukkaavat rahansa tuohon? Kyllähän heidän pitäisi tietää, ettei noista mitään voita pitkässä juoksussa - aikuiset ihmiset!"
On hupsua, että paheksutaan mummoja, jotka kauppareissun yhteydessä seisovat vartin tai puolituntia pelikoneen ääressä, mutta sitten ei tiedosteta omaa netti-, kännykkä- ja someaddiktiota, vaikka luuri on kädessä käytännössä koko hereilläoloajan, viestit pitää tsekata kymmeniä kertoja päivässä, ruutu nettipalstan ruutu refreshata muutaman sekunnin välein ja postailla virtuaalisille mielikuvitusihmisille tuntikausien ajan joka päivä. Ilman mitään hyötyä. Se on vain se addiktio ja siihen liittyvä jännitys - ja sitä pitää vielä salata. Jos kyse olisi hyvästä asiasta, touhua ei tarvitsisi salata esim. perheenjäseniltä. Seurauksena on vain keskittymiskyvyn menetys, uupuminen, mielenrauhan järkkyminen, sosiaalisten suhteiden kärsiminen. Sellainen ihminen on sata kertaa säälittävämmässä jamassa kuin ne pelikoneiden äärellä jumittavat mummot.
Nettichattailussa puolestaan painellaan näppäimistön nappeja ja lähetetään viesti ilmoille. Sitten seuraa välitön jännitys, kun odotellaan vastapuolen vastausta. Se on se hetki, kun esim. pikaviestimissä näkee toisen parhaillaan kirjoittavan viestiä. Sitten kun se tulee, seuraa joko välitön tyydytys ja ilo, mikäli vastaus on myönteinen. Tai välitön harmitus, jos esim. vastaus on kielteinen, jonkun trollausta tai jos joku alkaa vänkäämään vastaan.
Addiktion mekaniikka on kuitenkin täsmälleen sama: painellaan nappeja, odotetaan ja jännitetään, sitten pelataan lisää niin kauan kuin resursseja (aikaa tai rahaa) on, tai niin kauan kun saadaan "voittoa" tai tulee tunne, että "ei tästä nyt voita mitään, kokeilen myöhemmin uudestaan". Rahapeliaddikteja pidetään yleisesti tosi hupsuina: "Miksi ihmeessä he hukkaavat rahansa tuohon? Kyllähän heidän pitäisi tietää, ettei noista mitään voita pitkässä juoksussa - aikuiset ihmiset!"
On hupsua, että paheksutaan mummoja, jotka kauppareissun yhteydessä seisovat vartin tai puolituntia pelikoneen ääressä, mutta sitten ei tiedosteta omaa netti-, kännykkä- ja someaddiktiota, vaikka luuri on kädessä käytännössä koko hereilläoloajan, viestit pitää tsekata kymmeniä kertoja päivässä, ruutu nettipalstan ruutu refreshata muutaman sekunnin välein ja postailla virtuaalisille mielikuvitusihmisille tuntikausien ajan joka päivä. Ilman mitään hyötyä. Se on vain se addiktio ja siihen liittyvä jännitys - ja sitä pitää vielä salata. Jos kyse olisi hyvästä asiasta, touhua ei tarvitsisi salata esim. perheenjäseniltä. Seurauksena on vain keskittymiskyvyn menetys, uupuminen, mielenrauhan järkkyminen, sosiaalisten suhteiden kärsiminen. Sellainen ihminen on sata kertaa säälittävämmässä jamassa kuin ne pelikoneiden äärellä jumittavat mummot.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En koe sitä aivan noin, vaikka täällä tuleekin kulutettua aikaa. Mulle tää on ollu henkireikä ja myös oikeesti ikävöimässä menny lukiessa ja kommentoidessa. Jos mulla olis se rakas ihminen tässä vierelläni, en kuluttaisi aikaa täällä. Eli ei ihan täsmää ainakaan mun tapauksessa toi.
Miten voit verrata peliriippuvuutta johonkin nettipalstoilla kirjoitteluun. Ihmiset menettää omaisuutensa, kotinsa, perheensä jotkut jopa tekevät itsemurhia. Aika moni täällä kirjoitteleva kuluttaa aikaa ja elää muuten normi elämäänsä. Nettiriippuvuudesta puhutaan silloin kun netissä olo alkaa vaikuttaa negatiivisesti muuhun elämään.
Ihmisiä voi päätyä eroon, saada potkut töistä, sairastua vakavaan masennukseen tai uupumukseen tai päätyä jopa itsemurhaan nettiaddiktion takia. Jos viestittelee päivät pitkät jollekin toiselle, niin sehän on henkistä pettämistä. Ihminen voi olla samassa huoneessa ja jopa samalla sohvalla kumppaninsa kanssa, mutta mieli on somessa jonkun virtuaalirakkauden luona.
Kyllä some- ja palsta-addiktiolla voi olla aivan yhtä lamaannuttavat tai turmiolliset vaikutukset kuin vaikkapa peliaddiktiolla. Olen kuullut tapauksista, joissa ihminen on saanut potkut töistä sen takia, ettei pystynyt olemaan käyttämättä puhelinta ja somea työpäivän aikana. On näet ammatteja, joissa pitää olla skarppina koko ajan voimatta selailla somea niin kuin joissain humppahumanistiammateissa.
Lisäksi someaddiktio on usein yhteydessä mm. unettomuuteen. Se taas voi vakavimmillaan johtaa esim. sydämen pysähtymiseen, jos liikaa valvoo. Minusta tätä someaddiktio-ongelmaa vähätellään.
Olen itsekin vasta ihan hiljattain havahtunut omaan addiktiooni. En ole sitä vielä onnistunut riittävästi selättämään mutta ainakin tiedostan ongelman.
Jos sulla on addiktio niin miksi olet täällä vielä? Itse täytän tyhjiötä mitä yksinäisyys aiheuttaa. Kellään ei ole aikaa jaksamista jutella tai kuunnella minua. Kukaan lähipiirissä ei välitä. Mielestäni minulla on silloin oikeus etsiä ees jostain jotain sosiaalista elämää. Silloin kun mulla on mahdollisuus muunlaiseen sosiaalliseen elämään niin en käy täällä.
Hyvä muistutus. Täytyy pitää huolta siitä, että on olemassa muuta sisältöä ja ihmissuhteet ei kärsi. Antaa aivoille ja silmille lepoa sekä muita virikkeitä. Tekee hyvää. Öitä vain 🥱
Onko dopamiini se sana, jota koitat hakea? Sitä samaa mielihyvää saa myös kahvista, joten kannattaa lopettaa.