mun on nyt pakko kirjottaa kaikki se mikä mun mieltäni painaa.
ja kyse on kuin onkin ystävistäni, joita en ymmärrä. mietin miten ennen kaikki oli ollut niin helppoa ja ihmiset tuntuivat niin kivoilta ja sitten ymmärsin, että en ole koskaan aikasemmin yrittänytkään tutustua ihmisiin, jotka ovat ystäviäni. tänä vuonna sitten tein sen ja tutustuin heihin kunnolla. tässä kohdassa taisin tehdä virheen sillä nämä ihmiset paljastuivat kamaliksi ja kaduttaa tutustuminen heihin.
sanotaan että ylipainoset ihmiset ovt suvaitsevaisempia ja kiltimpiä, mutta tämä yksi ystäväni on jotain aivan muuta. hän on epätäydellinen niin kuin me kaikki ja toisi kova kritisoimaan muita. hän on ilkeä, nauraa kaikille vähänkin poikkeaville ihmisille kadulla ja varsinkin muille lihaville. hänellä ei ole moraalia hän varastaa ja pettäis äitinsäkin rahan vuoksi, luonnon roskaaminen ja muiden kiusaaminen on hänelle arkipäivää.
yksi ystävistäni on niin itesrakas, että päätä huimaa. kaikki miehet kuulemma polvistuu hänen edessään ja kunnioittaa häntä ja voi voi kun ollaan täydellisiä. no muista en viitsi edes laittaa, koska he ovat kivempia, mutta heissäkin on sitä pahuutta yllinkyllin. olen ymmärtänyt että mulla on vain yksi ystävä johon voi luottaa aina ja joka on maailman ihanin ihminen ja arvatkaa mitä..hän ei ole suomalainen vaan alkuperämaa on kaukana täältä.
mikä sitten yhdistää näitä ystäviäni lähimaista on se, että he yrittävät nousta yläpuolelleni. pienikin liike minkä teen on heistä naurettava, he löytävät minusta pienimätkin virheet ja nauravat niille..nauran toki mukana heidän tyhmyydelle. en tiedä miksi he liimautuvat minuun ja silti tekevät noin enkä välitä tietää..varmankin jotakin tekemistä heidän heikon itseluottamuksen kanssa, mutta olen saannut selville sellaista mistä en tykkä ja nähtävästi maisemanvaihto on paikallaan, mut mistä löytää hyviä ihmisiä, jotka kuuntelee sen sijaan, että kertoo kuinka ihania he ovat ja kuinka kamala mä oon, vaikka aina yritän olla kaikille oikeudemukainen ja kiva.
en tietenkään ole täydellinen, mutta mulla on moraalini ja sitä oletin muillakin olevan..
en vain jaksa enään. olen rikki, poikki ja kyllästynyt tähän maahan ja katkeriin ihmisiin.
ja kyse on kuin onkin ystävistäni, joita en ymmärrä. mietin miten ennen kaikki oli ollut niin helppoa ja ihmiset tuntuivat niin kivoilta ja sitten ymmärsin, että en ole koskaan aikasemmin yrittänytkään tutustua ihmisiin, jotka ovat ystäviäni. tänä vuonna sitten tein sen ja tutustuin heihin kunnolla. tässä kohdassa taisin tehdä virheen sillä nämä ihmiset paljastuivat kamaliksi ja kaduttaa tutustuminen heihin.
sanotaan että ylipainoset ihmiset ovt suvaitsevaisempia ja kiltimpiä, mutta tämä yksi ystäväni on jotain aivan muuta. hän on epätäydellinen niin kuin me kaikki ja toisi kova kritisoimaan muita. hän on ilkeä, nauraa kaikille vähänkin poikkeaville ihmisille kadulla ja varsinkin muille lihaville. hänellä ei ole moraalia hän varastaa ja pettäis äitinsäkin rahan vuoksi, luonnon roskaaminen ja muiden kiusaaminen on hänelle arkipäivää.
yksi ystävistäni on niin itesrakas, että päätä huimaa. kaikki miehet kuulemma polvistuu hänen edessään ja kunnioittaa häntä ja voi voi kun ollaan täydellisiä. no muista en viitsi edes laittaa, koska he ovat kivempia, mutta heissäkin on sitä pahuutta yllinkyllin. olen ymmärtänyt että mulla on vain yksi ystävä johon voi luottaa aina ja joka on maailman ihanin ihminen ja arvatkaa mitä..hän ei ole suomalainen vaan alkuperämaa on kaukana täältä.
mikä sitten yhdistää näitä ystäviäni lähimaista on se, että he yrittävät nousta yläpuolelleni. pienikin liike minkä teen on heistä naurettava, he löytävät minusta pienimätkin virheet ja nauravat niille..nauran toki mukana heidän tyhmyydelle. en tiedä miksi he liimautuvat minuun ja silti tekevät noin enkä välitä tietää..varmankin jotakin tekemistä heidän heikon itseluottamuksen kanssa, mutta olen saannut selville sellaista mistä en tykkä ja nähtävästi maisemanvaihto on paikallaan, mut mistä löytää hyviä ihmisiä, jotka kuuntelee sen sijaan, että kertoo kuinka ihania he ovat ja kuinka kamala mä oon, vaikka aina yritän olla kaikille oikeudemukainen ja kiva.
en tietenkään ole täydellinen, mutta mulla on moraalini ja sitä oletin muillakin olevan..
en vain jaksa enään. olen rikki, poikki ja kyllästynyt tähän maahan ja katkeriin ihmisiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yritä jaksaa!
Olen sinun tukenasi, vaikka maailman tappiin asti!
Tässä sulle kolmoishymy :DDD)))!!!
ehkä niitä hyviä ihmisiä on täällä suomessakin :D eikä sitä voi oikein muuta kuin jaksaa, mutta tuki tulee tarpeen :) kiitos siitä!