Presidentinvaali on henkilövaali. Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain henkilöä.
Presidentin valintatavasta
Suomen perustuslain 54 §:n mukaan tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä (suoralla) vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista (s.o. hyväksytyistä) äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.
Jos vaaliin asetetaan vain yksi ehdokas, tulee tämä valituksi ilman vaalia. Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.
Presidentinvaali tulee seuraavaksi
14
553
Vastaukset 14
- Anonyymi
Presidetin tehtävät
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/tehtavat/- Anonyymi
Ulkopolitiikan osaaminen on eritoten keskeisimpiä ominaisuuksia joita Presidentiltä vaaditaan ja tuossa suhteessa henkilön kokemus on oleellisessa asemassa valintaa harkittaessa.
- Anonyymi
Tiedätkö, miten käy jos toisella kierroksella äänet menisivät tasan (uudestaan laskunkin jälkeen)? Suoritettaisiin mainittujen kesken arvonta, kumpi tulisi presidentiksi.
- Anonyymi
Presidentin vaaleista tulee selvästi puoluepoliittiset vaalit. Selvää koko kansaa yhdistävää ehdokasta ei ole.
Kuvaavaa on, että suurimmat puolueet, Kokoomus, Perussuomalaiset ja Sosiaalidemokraatit, ovat asettaneet oman ehdokkaansa. Pienempien puolueiden, Keskusta ja Vihreät, yrittävät kerätä "kansanliikettä" ehdokkaansa taakse, sitoutumaton Aaltola samoin.
Kysymysmerkkejä on mm. keskittääkö Vihervasemmisto ääniä Haavistolle, kenen vesillä Aaltola kalastelee, mikä on äänestysaktiivisuus eli mitkä puolueet saavat väkensä vaaliuurnille?- Anonyymi
Jos joku äänestää puolueen perusteella, niin sitten tekee. Ei asialle voi sitten mitään. Puolueella ei kuitenkaan ole paljonkana tekemistä asian kanssa. Presidentti tulee valita osaamisen mukaan. Sellainen, joka soveltuu parhaiten hoitamaan presidentin tehtäviä, kannattaakin valita.
- Anonyymi
Onhan tuolla monta ehdokasta jotka eivät ole puolueen listoilta ehdokkaana .
- Anonyymi
Helsingin Sanomat ja Iltasanomat harhauttavat äänestäjiä gallupeillaan, jossa kysellään keitä kaikkia ehdokkaita he voisivat kuvitella äänestävänsä. Eli kyselyyn voi vastata useamman ehdokkaan nimen. Yhteenlasketut prosentit ylittävät tällöin tuplasti Venäjän yli sadan prosentin tulokset.
Asianomaisten medioiden toimittajat eivät tiedä, että Suomen vaaleissa voi vaaliuurnaan tiputtaa vain yhden äänestyslipun.
Kääntäen HS ja IS voisivat kysellä, ketkä ovat kaikkein inhottavimmat ehdokkaat, joita he eivät missään tapauksessa äänestä. Sopisi paremmin asianomaisten medioiden toimitukselliseen linjaan.- Anonyymi
Toivotaan että tällä kertaa Suomi saa isänmaataan puolustavan presidentin joka poisttaa vieraamvallan edustukset tästä maasta. Stubb on vapaamurari. https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2014/11/vapaamuurarit-ja-kasimerkit-osa-1.html
- Anonyymi
Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi puoluepolitiikan ulkopuolelta. Jotkut ehdokkaat yrittävä kovasti ottaa etäisyyttä puolueisiinsa. Taidan äänestää sellaista ehdokasta, joka ei puoluepolitiikassa ole ollut mukana, kuten Ahtisaaren tapauksessa.
- Anonyymi
Presidentti arvovalta vaikuttaja:
No ,Ahtisaaren kohdalla laaja ulkopoliittinen kokemus diplomaattina oli etu joka puolsi hänen valintaa Presidentiksi, sillä Presidentiltä noita ulkopoliittisia taitoja edellytetään hänen toimiessa ulkopoliittisena edustajana/päättäjänä yhdessä valtioneuvoston kanssa.
Myös tuo poliittinen irrationaalisuus on Presidentin tehtävissä on oleellista, sikäli että Presidentti irrottautuu puoluepolitiikasta jolloin hänestä tulee valtakunnan pää ja toimissaan henkilö joka toimii toimissaan kokokansan näkökulmasta ei puoluepoliittisista näkökulmista.
Valitsijamies pohjaisesti presidentin vaaleihin lähtevät ovat valmiiksi irroittautuneet poliittisesti, joka on hyvä lähtöasetelma tuossa suhteessa. Tuo on kyseinen irrationaalisuus on tärkeä etenkin sellaisille äänestäjille, jotka katsovat poliittisia päätöksiä samoin eli sitoutumattomasti maan edun näkökulmasta .Kyseisen kaltaiset kannattajat tunnetaankin ajansaatossa liikanimellä "Presidentin miehet." - Anonyymi
Kokemus painaa paljolti.
Presidentin virka on poliittisesti uran huipentuma ,jolloin ikä ei ole myöskään sivuseikka, sillä kokemus karttuu iän myötä.. Presidentille muodostuu myös eläköitymis oikeus 6:den vuoden palveluvuoden jälkeen. Joten ...
Toimikausi on 4 vuotta ja yleensä vielä toiselle kaudelle valitaan jolloin iän puitteissa kypsä ikä Presidentin toimeen on 50 :nen ikävuoden kypsemmällä puolella eli 60 :nen ikävuoden korvilla.
Siihen mennessä kokemusta kartuttaneet henkilöt , ulko -Sisä politiikasta ,jotka ovat toimineet niin kansainvälisillä areenoilla, että ministerin tehtävissä ovat varsinaiseesti potentiaalisia ehdokkaita.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokemus painaa paljolti.
Presidentin virka on poliittisesti uran huipentuma ,jolloin ikä ei ole myöskään sivuseikka, sillä kokemus karttuu iän myötä.. Presidentille muodostuu myös eläköitymis oikeus 6:den vuoden palveluvuoden jälkeen. Joten ...
Toimikausi on 4 vuotta ja yleensä vielä toiselle kaudelle valitaan jolloin iän puitteissa kypsä ikä Presidentin toimeen on 50 :nen ikävuoden kypsemmällä puolella eli 60 :nen ikävuoden korvilla.
Siihen mennessä kokemusta kartuttaneet henkilöt , ulko -Sisä politiikasta ,jotka ovat toimineet niin kansainvälisillä areenoilla, että ministerin tehtävissä ovat varsinaiseesti potentiaalisia ehdokkaita.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/......Korjaan toimikausi on 6,vuotta
- Anonyymi
Presidentin riippumattomuus on seikka jonka merkitytä vähemmän tuodaan julki ,mutta joka on varsin oleellinen seikka Presidentin tehtävää hoitavalta ,sillä asemassaan Presidentti edustaa koko kansaa ,toisin kuin puolue sektorit ,jotka edustavat tahoillaan tiettyjä maailman katsomuksellisia lähtökohtia.
Presidentti on myös tuosta syytä se taho joka edustaa Suomen virallista valtaa poliittisista liikehdinnöistä rippumattomana ja taho joka omaa sen viimesijassa ,mikäli maassa esim tuota järkytettäisiin ,uuden hallituksen muodostaminen tapahtuisi Presidenttimme johdolla ,jota syytä hän on se taho jota viimesijassa suojellaan virallisen vallan säilyttämiseksi.
Aiemmin tuo vallan graalin asema oli ehkä näyttävimmin kongretisoitui valtana hajottaa eduskunta tarpeen tullen ,joka ei ollut turha valta elementti Presidentin taholla ,kuten nyky politiikka osoittaa tuo valta tulisi hänelle myös palauttaa.
Kokolailla Presidenttinä henkilön asema ja valta kulminoituu henkilöön Presidentin toimessa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2112088
Ei enää ulkoteltta ruokaa.
Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,491247Jos sussa toisessa on yhtään miestä
Ja kadut tekemisiäsi niin menet poliisin puheille, paljastat kaiken oman osuutesi ja kerrot mitä kaikkea se toinen on te1861137- 81986
En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen
Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää56881- 71813
- 100792
Mitä eroavaisuuksia sinulla on
kaivattusi kanssa? Esim. luonteessa. Haittaavatko erot vai ovatko vain rikkaus?77737Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL
Martina on kasvattanut fiksun tyttären.348695- 34688