Ukraina hehkutti jo ”läpimurtoa” – nyt professori arvioi, mitä Kiinan yllätysvedosta voi päätellä
Kiina analysoi omia liikkeitään perustuen siihen, miten ne vaikuttavat Yhdysvaltoihin ja länteen, sanoo Itä-Aasian tutkimuksen professori.
VIIKONLOPPUNA Saudi-Arabian Jeddahissa järjestettiin Ukraina-aiheinen rauhankonferenssi, jossa koettiin pienimuotoinen yllätys, kun osallistujien joukkoon liittyi Kiina.
Kun vastaava kokous järjestettiin aiemmin kesällä Nato-maa Tanskassa, ei Kiina osallistunut. Uutistoimisto Reuters kirjoittaakin, että Kiinan osallistuminen Jeddahin kokoukseen voi olla merkki sen asennemuutoksesta Ukrainan sotaan.
Kiina on sodan alusta lukien antanut Venäjälle monimuotoista tukea eikä ole tuominnut tämän laitonta hyökkäystä Ukrainaan.
Jeddahin konferenssissa käsiteltiin Ukrainan laatimaa 10-kohtaista rauhansuunnitelmaa ja pohdittiin tietä sodan päättymiseen. Konferenssiin osallistui 42 maata, muiden muassa Yhdysvallat ja Intia. Venäjää ei kutsuttu.
Konferenssin jälkeen Kiina kertoi kannattavansa kolmannen rauhankonferenssin järjestämistä.
– Meillä on monia erimielisyyksiä ja olemme kuulleet erilaisia kantoja, mutta on tärkeää, että periaatteemme ovat yhteiset, Euraasian-asioista vastaava kiinalaisdiplomaatti Li Hui totesi ennen konferenssia.
The Wall Street Journalin mukaan länsidiplomaatit kiittivätkin Kiinan ”rakentavaa roolia keskusteluissa”. Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba piti Kiinan osallistumista ”huomattavana läpimurtona”.
TURUN YLIOPISTON Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa ei anna kiinalaisten osallistumiselle yhtä suurta painoarvoa.
– Lännen ja Kiinan lehdistöt ovat kuvanneet tätä mahdollisuutena rakentaa rauhankonsensusta. Kiina on kuitenkin välttänyt Venäjän etujen vastaista toimintaa ja tukenut Venäjää. En näe tätä erityisenä päänavauksena sille, että Kiina painostaisi Venäjää tiukemmin rauhaan.
Kiina on kesän aikana muun muassa järjestänyt Venäjän kanssa yhteiset sotaharjoitukset Japaninmerellä, ja hiljattain yksitoista kiinalaista ja venäläistä sota-alusta lähes loukkasi Yhdysvaltain aluevesiä Alaskassa.
Heinäkuun loppupuolella Ranskan presidentin Emmanuel Macronin avustaja Emmanuel Bonne puolestaan arvioi, että taloudellisen tukensa ohella Kiina vie Venäjälle tarvikkeita, joita voidaan käyttää sotilaskalustona.
Miksi Kiina veljeilee Venäjän kanssa, mutta samalla muotoilee omaa rauhansuunnitelmaansa, lähettää huippudiplomaatin Kiovaan ja Moskovaan sekä osallistuu Jeddahin rauhankonferenssiin?
– Kiina haluaisi jonkinlaisen rauhan aikaiseksi, koska sota ei hyödytä sitä. Sota on esimerkiksi tuonut länsimaat yhteiseen rintamaan ja kiihdyttänyt niiden aseteollisuutta, Paltemaa sanoo.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009767857.html
Kiina analysoi omia liikkeitään perustuen siihen, miten ne vaikuttavat Yhdysvaltoihin ja länteen, sanoo Itä-Aasian tutkimuksen professori.
VIIKONLOPPUNA Saudi-Arabian Jeddahissa järjestettiin Ukraina-aiheinen rauhankonferenssi, jossa koettiin pienimuotoinen yllätys, kun osallistujien joukkoon liittyi Kiina.
Kun vastaava kokous järjestettiin aiemmin kesällä Nato-maa Tanskassa, ei Kiina osallistunut. Uutistoimisto Reuters kirjoittaakin, että Kiinan osallistuminen Jeddahin kokoukseen voi olla merkki sen asennemuutoksesta Ukrainan sotaan.
Kiina on sodan alusta lukien antanut Venäjälle monimuotoista tukea eikä ole tuominnut tämän laitonta hyökkäystä Ukrainaan.
Jeddahin konferenssissa käsiteltiin Ukrainan laatimaa 10-kohtaista rauhansuunnitelmaa ja pohdittiin tietä sodan päättymiseen. Konferenssiin osallistui 42 maata, muiden muassa Yhdysvallat ja Intia. Venäjää ei kutsuttu.
Konferenssin jälkeen Kiina kertoi kannattavansa kolmannen rauhankonferenssin järjestämistä.
– Meillä on monia erimielisyyksiä ja olemme kuulleet erilaisia kantoja, mutta on tärkeää, että periaatteemme ovat yhteiset, Euraasian-asioista vastaava kiinalaisdiplomaatti Li Hui totesi ennen konferenssia.
The Wall Street Journalin mukaan länsidiplomaatit kiittivätkin Kiinan ”rakentavaa roolia keskusteluissa”. Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba piti Kiinan osallistumista ”huomattavana läpimurtona”.
TURUN YLIOPISTON Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa ei anna kiinalaisten osallistumiselle yhtä suurta painoarvoa.
– Lännen ja Kiinan lehdistöt ovat kuvanneet tätä mahdollisuutena rakentaa rauhankonsensusta. Kiina on kuitenkin välttänyt Venäjän etujen vastaista toimintaa ja tukenut Venäjää. En näe tätä erityisenä päänavauksena sille, että Kiina painostaisi Venäjää tiukemmin rauhaan.
Kiina on kesän aikana muun muassa järjestänyt Venäjän kanssa yhteiset sotaharjoitukset Japaninmerellä, ja hiljattain yksitoista kiinalaista ja venäläistä sota-alusta lähes loukkasi Yhdysvaltain aluevesiä Alaskassa.
Heinäkuun loppupuolella Ranskan presidentin Emmanuel Macronin avustaja Emmanuel Bonne puolestaan arvioi, että taloudellisen tukensa ohella Kiina vie Venäjälle tarvikkeita, joita voidaan käyttää sotilaskalustona.
Miksi Kiina veljeilee Venäjän kanssa, mutta samalla muotoilee omaa rauhansuunnitelmaansa, lähettää huippudiplomaatin Kiovaan ja Moskovaan sekä osallistuu Jeddahin rauhankonferenssiin?
– Kiina haluaisi jonkinlaisen rauhan aikaiseksi, koska sota ei hyödytä sitä. Sota on esimerkiksi tuonut länsimaat yhteiseen rintamaan ja kiihdyttänyt niiden aseteollisuutta, Paltemaa sanoo.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009767857.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#179662177
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞