Uppoumaveneen kölipainon lisääminen

Kokeile ensin vesikanistereilla pohjalle. Vaikutus on sama, mutta ei tarvitse tuoda painoja kaukaa eikä käyttää paljoa rahaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kokeile ensin vesikanistereilla pohjalle. Vaikutus on sama, mutta ei tarvitse tuoda painoja kaukaa eikä käyttää paljoa rahaa.

Veden tiheys on noin 1,0 kg/litra.
Teräksen noin 7.8/litra ja lyijyn noin 11 kg/litra, vähän eroja.
Noin kolmen tonnin painoisessa veneessä muutama kanisteri vettä ei paljoa vaikuta puoleen eikä toiseen mutta 400- 600 kg lyijyä jo ainakin vähentää vauhtia...
Mutta mikä 9- metrinen vene on niin "kiikkerä" että merkittävästi kallistuu kun yksi ihminen laidallensa astuu, tuo olisi kyllä kiva tietää vähän tarkemmin?
Yhden Suomessa tehdastekoisena valmistetun melko helposti kallistelevan 8- 9- metrisen venee muistan noin 1970 ajoilta, oliskohan ollut nimeltään Haiveli tms.

Anonyymi kirjoitti:

Veden tiheys on noin 1,0 kg/litra.
Teräksen noin 7.8/litra ja lyijyn noin 11 kg/litra, vähän eroja.
Noin kolmen tonnin painoisessa veneessä muutama kanisteri vettä ei paljoa vaikuta puoleen eikä toiseen mutta 400- 600 kg lyijyä jo ainakin vähentää vauhtia...
Mutta mikä 9- metrinen vene on niin "kiikkerä" että merkittävästi kallistuu kun yksi ihminen laidallensa astuu, tuo olisi kyllä kiva tietää vähän tarkemmin?
Yhden Suomessa tehdastekoisena valmistetun melko helposti kallistelevan 8- 9- metrisen venee muistan noin 1970 ajoilta, oliskohan ollut nimeltään Haiveli tms.

Lue lisää

Ha,
150 tonnia lyijyä olisi vielä enemmän.

Kiikkeryys laiturissa ei häviä lisäpainoilla, vaan ongelma kasvaa. Kyky kallistua kaatumatta paranee lisäpainoilla, mutta seurauksena liikkeet ovat myös nopeampia ja siten entistäkin häiritsevämpiä laiturissa paikallaan. Tilanne rauhoittuisi korkealla mastolla, jolla hitausmomenttia saa reilusti lisää varsin pienellä painopisteen korkeudennousulla.
10 metrin vipuvarrella jokaisella 10 kg massalla on sama vaikutus hitausmomenttiin kuin 1000 kg massalla 1 metrin vipuvarrella, mutta painopisteen nousu jää edellisellä vain kymmenesosaan jälkimmäisen vaikutuksesta. Molemmat mitat ovat siis painopisteestä ylöspäin lisämassan keskelle. 10 metriä painopisteestä alaspäin et käytännön syistä voi lisämassaa laittaa, mutta metrin toki voisit, mutta vain jos lisäät massaa kölin pohjaan etkä pilssiin. 100 kg metrin varrella on niin pieni muutos hitausmomenttiin ettet vaikutusta juuri huomaa. Tarvitsisit kymmenkertaisen vaikutuksen, eli sen 10 kg 10 metrin korkeuteen.

Mainittujen lisäksi vaihtoehtona on veneen myyminen ja vähemmän kiikkerän hankkiminen tilalle. Mutta jos tunnearvot sen estävät kuten luulen, niin se masto kannelle auttaa parhaiten, ja lisäpaino pilssiin on se kaikkein huonoin vaihtoehto, varsinkin aallokon aiheuttaman kiikkeryyden osalta, kannella liikkumisen suhteen se voi jopa hieman auttaa jos vesilinja levenee oleellisesti lisäpainolla, eli sitä on vähintäänkin tonni.

Anonyymi kirjoitti:

Veden tiheys on noin 1,0 kg/litra.
Teräksen noin 7.8/litra ja lyijyn noin 11 kg/litra, vähän eroja.
Noin kolmen tonnin painoisessa veneessä muutama kanisteri vettä ei paljoa vaikuta puoleen eikä toiseen mutta 400- 600 kg lyijyä jo ainakin vähentää vauhtia...
Mutta mikä 9- metrinen vene on niin "kiikkerä" että merkittävästi kallistuu kun yksi ihminen laidallensa astuu, tuo olisi kyllä kiva tietää vähän tarkemmin?
Yhden Suomessa tehdastekoisena valmistetun melko helposti kallistelevan 8- 9- metrisen venee muistan noin 1970 ajoilta, oliskohan ollut nimeltään Haiveli tms.

Lue lisää

Sadevesitynnyriin saa 200 litraa vettä, eli 200 kg massaa, hintaa muutama kymppi, kun järvivesi on ilmaista. Lyijyä et saa, ja teräs maksaa aivan turhaan paljon, ja siirto paikallekin on hankalaa. Varsinkin kun huomaat lisäpainon huonontavan tilannetta etkä parantavan.
Vielä edullisempaan on tosin tuoda paikalle 200 kg lisää ihmisiä, vaikkapa naapuriveneistä kiikkeryyskoetta varten. On hölmöläisen hommaa lisätä metallia pilssiin.

Tuskin 100kg paljon vaikuttaa, mutta siitä on hyvä aloittaa. Ehdotin tuossa aikaisemmin 200kg koska tuon kokoisessa veneessä se on aika vähän. Uppoumarunkoisella hyvä puoli on se, että pieni painon lisäys ei juurikaan vaikuta kulutukseen eikä nopeuteen

Anonyymi kirjoitti:

Sadevesitynnyriin saa 200 litraa vettä, eli 200 kg massaa, hintaa muutama kymppi, kun järvivesi on ilmaista. Lyijyä et saa, ja teräs maksaa aivan turhaan paljon, ja siirto paikallekin on hankalaa. Varsinkin kun huomaat lisäpainon huonontavan tilannetta etkä parantavan.
Vielä edullisempaan on tosin tuoda paikalle 200 kg lisää ihmisiä, vaikkapa naapuriveneistä kiikkeryyskoetta varten. On hölmöläisen hommaa lisätä metallia pilssiin.

Lue lisää

Hölmöläisen hommaa olisivat varsinkin nuo edelläkuvatut mastopelleilyt, painava masto vakauttamaan ennestäänkin kiiikkerää venettä, nyt on teoriat kohdillaan...
Sadevesitynnyriä puoltaisi vain se vedensaannin helppous ja keinon edullisuus mutta aika tehoton keinohan sekin olsi sillä kaikki se vesi tulisi saada veneen uppouman painopisteen alapuolella ja sovitapa tynnyri niin että tuo onnistuu, se ei nimittäin mitenkään onnistu ja lopputulemana kasvaa vain veneen kokonaispaino ja tietysti sitä mukaa myös uppouma vakavuuden paremminkin kärsiessä...
Riittävän paljon painoa riitttävän alhaalla olisi se ainoa keino eikä sekään veneen kerran rakennettua mallia muuttaisi, kiikkeräksi rakennettu olisi jossain määrin kiikkeerä aina vaan. Mutta toki esim. tonnilla painoa mieluummin kölin alle eli syvälle alas jo vaikuttaa, ellei muuta niin olisi varalaita ainakin aika matala.
Pitää myös muistaa että on olemassa sellaisiakin aluksia ja isoja veneitäkin, esim. avomerioloihin suunnitellut kalastustroolarit, joita kutsutaan ylivakaiksi ja ne muuten sitten merellä vasta varsinaisia heilureita ovatkin, mutta ei mennä siihen, se on toinen asia.

Anonyymi kirjoitti:

Sadevesitynnyriin saa 200 litraa vettä, eli 200 kg massaa, hintaa muutama kymppi, kun järvivesi on ilmaista. Lyijyä et saa, ja teräs maksaa aivan turhaan paljon, ja siirto paikallekin on hankalaa. Varsinkin kun huomaat lisäpainon huonontavan tilannetta etkä parantavan.
Vielä edullisempaan on tosin tuoda paikalle 200 kg lisää ihmisiä, vaikkapa naapuriveneistä kiikkeryyskoetta varten. On hölmöläisen hommaa lisätä metallia pilssiin.

Lue lisää

Aloittaja kyselee kölipainon lisäämisestä. Miten ajattelit lisätä kölipainoa sadevesitynnyrillä?

Anonyymi kirjoitti:

Kiikkeryys laiturissa ei häviä lisäpainoilla, vaan ongelma kasvaa. Kyky kallistua kaatumatta paranee lisäpainoilla, mutta seurauksena liikkeet ovat myös nopeampia ja siten entistäkin häiritsevämpiä laiturissa paikallaan. Tilanne rauhoittuisi korkealla mastolla, jolla hitausmomenttia saa reilusti lisää varsin pienellä painopisteen korkeudennousulla.
10 metrin vipuvarrella jokaisella 10 kg massalla on sama vaikutus hitausmomenttiin kuin 1000 kg massalla 1 metrin vipuvarrella, mutta painopisteen nousu jää edellisellä vain kymmenesosaan jälkimmäisen vaikutuksesta. Molemmat mitat ovat siis painopisteestä ylöspäin lisämassan keskelle. 10 metriä painopisteestä alaspäin et käytännön syistä voi lisämassaa laittaa, mutta metrin toki voisit, mutta vain jos lisäät massaa kölin pohjaan etkä pilssiin. 100 kg metrin varrella on niin pieni muutos hitausmomenttiin ettet vaikutusta juuri huomaa. Tarvitsisit kymmenkertaisen vaikutuksen, eli sen 10 kg 10 metrin korkeuteen.

Mainittujen lisäksi vaihtoehtona on veneen myyminen ja vähemmän kiikkerän hankkiminen tilalle. Mutta jos tunnearvot sen estävät kuten luulen, niin se masto kannelle auttaa parhaiten, ja lisäpaino pilssiin on se kaikkein huonoin vaihtoehto, varsinkin aallokon aiheuttaman kiikkeryyden osalta, kannella liikkumisen suhteen se voi jopa hieman auttaa jos vesilinja levenee oleellisesti lisäpainolla, eli sitä on vähintäänkin tonni.

Lue lisää

Laita vaikka 100 kg punnus tosiaan mastoon 10 merin korkeuteen niin ei ole enää kiikkerä ainakaan yhden ihmisen painosta, nojaa jompaan kumpaan suuntaan oikein vakaasti...Kiesus mitä juttuja, eihän siinä nyt millään hitausvoimilla pelata jos vene on kiikkeräksi rakennettu niin se on sitä, se kallistuu sen verran minkä kallistuu tietystä laidalleen kohdistuvasta painosta...

Anonyymi kirjoitti:

Laita vaikka 100 kg punnus tosiaan mastoon 10 merin korkeuteen niin ei ole enää kiikkerä ainakaan yhden ihmisen painosta, nojaa jompaan kumpaan suuntaan oikein vakaasti...Kiesus mitä juttuja, eihän siinä nyt millään hitausvoimilla pelata jos vene on kiikkeräksi rakennettu niin se on sitä, se kallistuu sen verran minkä kallistuu tietystä laidalleen kohdistuvasta painosta...

Lue lisää

Kun vene on kiikkerä henkilön liikkuessa sivukannella, niin kyse on nimenomaan hitausmomentin puutteesta. Jos vene siitä kaatuisi, olisi kyse liian alhaisesta oikaisevasta momentista, mutta siitä aloittajan tapauksessa nimenomaan ei ollut kyse.

Eikä tosiaankaan tarvita 100 kg punnusta 10 metrin korkeuteen, vaan kymmenesosa siitä punnuksesta vaikuttaa jo merkittävästi kyseisellä korkeudella. jo 10 kg lisäpainolla vaikutus on yhtä suuri kuin tonni metrin veneen painopisteen alapuolella kölissäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kun vene on kiikkerä henkilön liikkuessa sivukannella, niin kyse on nimenomaan hitausmomentin puutteesta. Jos vene siitä kaatuisi, olisi kyse liian alhaisesta oikaisevasta momentista, mutta siitä aloittajan tapauksessa nimenomaan ei ollut kyse.

Eikä tosiaankaan tarvita 100 kg punnusta 10 metrin korkeuteen, vaan kymmenesosa siitä punnuksesta vaikuttaa jo merkittävästi kyseisellä korkeudella. jo 10 kg lisäpainolla vaikutus on yhtä suuri kuin tonni metrin veneen painopisteen alapuolella kölissäkin.

Lue lisää

Entä jos seisoo siinä sivukannella vaikka tunnin, vaikuttaako silloin hitaus- vai nopeusmomentti?
Entä puhutko nyt koko veneen painon painopisteestä vaiko uppouman painopisteestä?
Ymmärrätkö edes perusteita näistä asioista?

Anonyymi kirjoitti:

Veden tiheys on noin 1,0 kg/litra.
Teräksen noin 7.8/litra ja lyijyn noin 11 kg/litra, vähän eroja.
Noin kolmen tonnin painoisessa veneessä muutama kanisteri vettä ei paljoa vaikuta puoleen eikä toiseen mutta 400- 600 kg lyijyä jo ainakin vähentää vauhtia...
Mutta mikä 9- metrinen vene on niin "kiikkerä" että merkittävästi kallistuu kun yksi ihminen laidallensa astuu, tuo olisi kyllä kiva tietää vähän tarkemmin?
Yhden Suomessa tehdastekoisena valmistetun melko helposti kallistelevan 8- 9- metrisen venee muistan noin 1970 ajoilta, oliskohan ollut nimeltään Haiveli tms.

Lue lisää

Haiveli oli kyllä melko koverakylkinen. Sisätilat ahtaatkot em. syystä.

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos seisoo siinä sivukannella vaikka tunnin, vaikuttaako silloin hitaus- vai nopeusmomentti?
Entä puhutko nyt koko veneen painon painopisteestä vaiko uppouman painopisteestä?
Ymmärrätkö edes perusteita näistä asioista?

Lue lisää

Aluksi huomioni sinun nyppivästä kirjoitustyylistäsi.
Eikö näitä asioita voisi käsitellä ystävälliseen sävyyn.
Tuollaisen ” Entä jos seisoo siinä sivukannella vaikka tunnin, vaikuttaako silloin hitaus- vai nopeusmomentti?”
Lukeminen on erittäin stressaavaa ja siitä tulee verenpaineen nousua, vaikkei sitä muuten olisi.

Palataan asiaan.
Britannian satamissa voi nähdä lukuisia kalastusveneitä, joissa on takaosassa pieni tukipurje.
Tuollainen järjestely voisi tulla kyseeseen, jos rullaaminen on häiritsevää.

Ps. tämä oli ensimmäinen postaukseni tähän ketjuun.

Anonyymi kirjoitti:

Aluksi huomioni sinun nyppivästä kirjoitustyylistäsi.
Eikö näitä asioita voisi käsitellä ystävälliseen sävyyn.
Tuollaisen ” Entä jos seisoo siinä sivukannella vaikka tunnin, vaikuttaako silloin hitaus- vai nopeusmomentti?”
Lukeminen on erittäin stressaavaa ja siitä tulee verenpaineen nousua, vaikkei sitä muuten olisi.

Palataan asiaan.
Britannian satamissa voi nähdä lukuisia kalastusveneitä, joissa on takaosassa pieni tukipurje.
Tuollainen järjestely voisi tulla kyseeseen, jos rullaaminen on häiritsevää.

Ps. tämä oli ensimmäinen postaukseni tähän ketjuun.

Lue lisää

Aloittaja kertoo erinomaisen selvästi että kyse on siitä ongelmasta että vene on kiikkerä laiturissa ollessaan. Hän kertoo myös ettei ajossa ole mitään ongelmia!
"Rullaamisella" tarkoitetaan ajossa tapahtuvaa heiluntaa, aivan eri asia kuin kiikkeryys laiturissa. Niin ikään se pieni tukipurje auttaa minkä auttaa merellä, ei laiturissa.
Eikö asiaa vosi käsitellä hyppimättä varsinaisesta asiasta pois jonnekin muualle, sellainen alkaa olla jo nyppimistä ja mitä verenpaineeseen tulee, ilman verenpainetta veri lakkaa kiertämästä ja kuljettamasta happea aivoihin ja mitä siitäkin sitten seuraisi...

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja kertoo erinomaisen selvästi että kyse on siitä ongelmasta että vene on kiikkerä laiturissa ollessaan. Hän kertoo myös ettei ajossa ole mitään ongelmia!
"Rullaamisella" tarkoitetaan ajossa tapahtuvaa heiluntaa, aivan eri asia kuin kiikkeryys laiturissa. Niin ikään se pieni tukipurje auttaa minkä auttaa merellä, ei laiturissa.
Eikö asiaa vosi käsitellä hyppimättä varsinaisesta asiasta pois jonnekin muualle, sellainen alkaa olla jo nyppimistä ja mitä verenpaineeseen tulee, ilman verenpainetta veri lakkaa kiertämästä ja kuljettamasta happea aivoihin ja mitä siitäkin sitten seuraisi...

Lue lisää

Kovasti pyydän anteeksi kun tuli sinua häiritsemään. Yritän pysyä pois tieltäsi vastedes.
Toivottavasti päiväsi ei mennyt aivan piloille.

Auttaa jonkin verran ankkurissa paikallaankin, kulussa paljon enemmän, laiturissa tuolla ei tee yhtään mitään, koska silloin vene ei siihen laituriin enää edes mahdu.
Eli ei mitään apua aloittajan tilanteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Auttaa jonkin verran ankkurissa paikallaankin, kulussa paljon enemmän, laiturissa tuolla ei tee yhtään mitään, koska silloin vene ei siihen laituriin enää edes mahdu.
Eli ei mitään apua aloittajan tilanteeseen.

Lue lisää

Onpa siihen kolme hyvää esimerkkiäkin onnistuttu haalimaan: Veneet lähes tyynessä ja aallokottomassa vedessä varmaan tarvitsevatkin tuollaisia vimpaimia...miten tulikaan nyt tässä mieleeni ne niin aikanaan hehkutetut koronavilkut...mutta jokuhan rihmaaakin ostaa ja joku innolla myy...

Kun kysyt sanomalla "nämä tyypit" tarkoitat siis sinun luonasi olevia tyyppejä sekä itseäsi. Emmä vaan voi tietää mistä te ilmestyitte.

👍👍👍

Jäikö levy päälle?

Onko aloittaja kertonut lisänneensä painoa, missä ja milloin?

Miten kumipää eroaa pallopäästä? Tai kolmesta pallopäästä?

Anonyymi kirjoitti:

Miten kumipää eroaa pallopäästä? Tai kolmesta pallopäästä?

Kumipäiksi kutsuttiin lyhyiden palveluksien varusmiehiä, pallopää tulee mieleen valas.

Anonyymi kirjoitti:

Kumipäiksi kutsuttiin lyhyiden palveluksien varusmiehiä, pallopää tulee mieleen valas.

Pallopää tulee mieleen valas...mitä kieltä tuollainen lauserakenne edustaa?

Ei noista ole hyötyä silloin, kun vene on paikallaan.