Kommunistit ovat vallassa Itävallan Grazissa.

Tampereen kokoista kaupunkia johtaa pormestari Elke Kahr, joka jakaa kuntalaisille neuvoja sekä rahaa omasta palkkapussistaan. Asiasta kertoo HS.

Miltä itävaltalaisten kommunistien menestys näyttää kommunistiksi julistautuneen entisen Tampereen kaupunginvaltuutetun silmin? Sellainen on vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula.

– Ensinnäkään en ole kuullut (Grazin kommunisteista), enkä pysty kommentoimaan sitä ennen kuin tiedän, minkä sortin kommunisteja siellä on, mutta sinänsähän tilanne ei ole täysin poikkeuksellinen meidän aikanamme, että esim. (Intian) Keralassa on ollut kommunistihallinto jo pitkään, ja kysymys on kuitenkin väestömäärältään moninkertaisesti Suomen kokoisesta alueesta.

Kontula ei usko, että kommunistit voisivat päästä Grazin tapaan valtaan Suomessa lähiaikoina.

– Edustuksellisen järjestelmän puitteissa lähitulevaisuudessa en pidä (kommunistien valtaannousua) mahdollisena. Mutta kuntatasollahan meillä on esimerkkejä siitä, että sitoutumaton ryhmittymä valtapuolueiden ulkopuolella voi saavuttaa merkittävää jalansijaa.
Voin kuvitella, että jossakin kunnassa joku hyvin vahvan ja karismaattisen ihmisen vetämä kommunistien paikallisyhdistys voisi menestyä vaaleissa hyvinkin.

Tyypillisiä tavoitteita

Itävallan kommunistipuolue KPÖ:n (Kommunistische Partei Österreichs) ohjelmaan kuuluu mm. tarjota edullisia vuokra-asuntoja, ja pitää peruspalvelut julkisessa omistuksessa.

– Nämä ovat sellaisia tavoitteita, joita kommunistisilla puolueilla länsimaisen parlamentarismin piirissä tällä hetkellä tyypillisesti on kautta linjan, Kontula toteaa.

– Jos katsoo suomalaisen SKP:n, joko 1980-luvulla olleen isomman tai nykyisen pienemmän SKP:n linjauksia, niin niissähän käytännössä korostuvat pitkälti nämä samat asiat.

”Ei ole mitään Marxin Pääoman alalukua”

Vuokrahintojen alhaalla pitämistä kiinnostavampana ilmiönä Kontula pitää pormestari Kahrin kansalaisvastaanottoa.
Itävaltalaisen nykykommunismin ydin on HS:n mukaan siinä, että ihmiset tulevat pormestarin kansliaan kertomaan tälle huolensa. Kahr auttaa heitä esim. byrokratian koukeroista selviämisessä, sekä muissa huolissa ja ongelmatilanteissa.
Kontula kertoo kuulleensa, että etenkin kommunistit harrastavat vastaavaa monessakin eri maassa.

– Se ei nojaa mitenkään ideologiaan. Ei ole olemassa mitään Marxin Pääoman alalukua siitä, että autetaan ihmisiä byrokratiassa tms.. Se on vain omaksuttu strategia, joka on jäänyt elämään jostakin syystä.

Kontulan mukaan myös pirkanmaalaiset vasemmistolaiset kansanedustajat Marjatta Stenius-Kaukosesta Mikko Kuoppaan ja Kontulaan itseensä ovat noudattaneet samaa perinnettä.

Malli on Kontulan mukaan kopioitu 50-luvun italialaisilta kommunisteilta, joilla oli toimisto katutasossa.

– Siellä on näitä kahviloita, joissa yksi seinä avataan kokonaan, ja tuolit siirretään ulkopuolelle. Se toimisto toimi samalla periaatteella. Siellä ihmiset kävivät tuolloin kyselemässä neuvoja erilaisissa asioissa, kun kaikki eivät osanneet edes kirjoittaa, eivätkä varsinkaan selvinneet byrokratian kanssa.

”Hyväntekeväisyysyhteiskunnan puolesta”

HS:n mukaan pormestari Kahr jakaa myös rahaa sitä tarvitseville kuntalaisille 8300 e:n kk palkastaan.
Suomessa kansanedustajat tienaavat 7 137 e / kk. Jakaisiko Kontula rahaa omasta palkkapussistaan sitä tarvitseville?

– En kerro, Kontula vastaa pitkällisen pohjustuksen jälkeen.

Vasemmiston ideologialle keskeistä on solidaarisuuden ihanne, jonka mukaan se jakaa, jolla on jaettavaa. Esim. ansiosidonnainen työttömyysturva pohjautuu vapaaehtoisuuteen perustuviin yhteisapukassoihin, jollaiset edelsivät hyvinvointivaltiotyyppistä sosiaaliturvaa.
Toisaalta vasemmisto karsastaa ”hyväntekeväisyysyhteiskuntaa”, jossa laajan rakenteellisen sosiaaliturvan sijaan ”porvarisrouvat” saisivat päättää, ketä autetaan ja ketä ei.

– Samalla kun meillä ajatellaan, että rahaa ja muuta apua on syytä antaa, on myös olemassa sellainen ajatteluvirtaus, johon itse uskon, että (rahan antamisesta kertominen julkisesti) on kannanotto tällaisen hyväntekeväisyysyhteiskunnan puolesta.

Ei voida erottaa politikoinnista

Rahan lahjoittamista tai muitakaan näennäisen hyveellisiä tekoja ei voida erottaa poliitikon politikoinnista, Kontula muistuttaa. Hän vertaa julkista hyväntekeväisyyttä anekauppaan.

– Työväenliikkeessä on aina oltu hyvin kriittisiä sellaiselle porvarisrouvien hyväntekeväisyydelle. Sekä vasemmistolaisessa että kristillisessä traditiossa on vahva moraalinen ohje siitä, että jos jotain rahaa antaa, niin siitä ei pidä tehdä numeroa.
Minulla on kollegoita esim. vasemmistoliitossa, jotka osallistuvat keräyksiin julkisesti. Minä en ole koskaan tehnyt sitä.

Onko Kahrin rahanjakelu siis ennemmin populistista ääntenkalastelua kuin pyyteettömän solidaarista toimintaa?

– En hänen motiiveistaan pysty sanomaan, mutta se muuttuu väistämättä osaksi hänen politiikantekoaan. Sitä hän ei voi välttää, vaikka olisi kuinka hyväsydäminen ja ajattelisi oikein.