kunna svenska så behöver ingen annan kunna svenska heller ?
När aktiva inte på 30 år har haft behov av att
Anonyymi-ap
16205
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niinpä. Eihän läheskään kaikki käytä edes englantia, mutta he eivät silti väitä, että kukaan ei tarvitse englantia.
Etenkin jos on korkeakoulutettu ja hakee töitä, niin ei voi olla törmäämättä ruotsin tarpeeseen. Sitä kysytään todella usein työpaikkailmoituksissa, eniten englannin jälkeen.
Palstan 'pakkoruotsi' valittajat on pelkästään noloja. Ei muuta.
Palstan "pakkoruotsi" valittajan mukaan "menestysresepti" on se, että osaa vain suomea ja englantia.
Jos osaa suomea, ruotsia ja englantia ei voi menestyä. Puhumattakaan, että osaa suomea, ruotsia, englantia ja saksaa.
Håller med dig.
Det fattar de inte.
Kielten tarve EK:n jäsenyrityksissä (selvitys 2013):
Englanti 75%
Ruotsi 50%
Venäjä 29%
Saksa 14%
Aktiivin logiikka:
Kun ei ole itse tarvinnut ruotsia, niin kukaan muukaan ei tarvi.
Kun ei itse ole oppinut englantia tarpeeksi, niin pitää vaatia ehdotonta pakkoenglantia (vaikka kaikki lukevat englantia).
Fennomaani haluaa englannin joka paikkaan, hyvin epäisänmaallista.
Aktiva vill inte att andra heller ska få lära sig svenska.
Aktiivi osaa ja käyttää ruotsia enemmän kuin keskiverto suomalainen.
Miksi kieliaktiivi neuvoo suomalaisia ylipäätään? Eikö ihmiset mieluiten ota neuvoja vastaan alan ammattilaisilta, kuten esim. opettajilta.
Inte har aktiva kompetens .De är jäviga när de lider av svenskhat.
Deras beteende är skamligt.
De kunde sköta egna affärer.
Täsmälleen niin, eivät halua ymmärtää todellisuutta.
Ihan samalla logiikalla kieliaktiivi voisi todeta: "En tarvitse ranskaa, niin ei sitä kukaan muukaan tarvitse." Kieliaktiivi on kuitenkin ottanut tikunnokkaan ruotsin, mikä on kummallista, sillä ruotsia kysytään meillä työelämässä paljon enemmän kuin ranskaa.
Aina on olemassa kieliä, joita joku muu ei tarvitse. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kieli olisi tärkeä ja tarpeellinen.