Mikä on EU:n kaksikielisyysraja?

Joo, tätä olen ihmetellyt minäkin...

Onko tämäkin näitä itse keksittyjä juttuja?

Euroopan neuvosto on asettanut tämän 20 %:n rajan. Jos vähemmistökielisiä on enemmän kuin 20 %, tulee heille järjestää palveluja omalla kielellään.

Olen jossain yhteydessä törmännyt 20%:n lukemaan muttei täsmentänyt. Olisko sama myös Pohjois-Amerikassa?

Olisko Suomessa 10%? Silti olen törmännyt ruotsin tarpeeseen Tampereella, jossa ei ole pakkoruotsia, eikä välttämättä tarvitse osata ruotsia. Ehkä valtion lafkoissa sitten kuitenkin, kun sellainenkin pykälä on.

Suomessa pakkomäärittyy palvelutarpeeseen, johon ratkaisuksi kuvitellaan pakkoruotsi, vaikka sillä on myös kulttuuriset ja pohjoismaiset syynsä, mutta tarve voidaan kattaa aluellisesti ja vain tarvittavissa määrin, jonka toimivuus on todistetu kanadassa ranskan kielen suhteen. Ja sitten on toki jenkkilän espanja myös, jossa espanaj suurimmassa osassa on vain suotavaa joissan ammateissa, mutta yleistä pakkoa ei ole, paitsi palvelualoilla se voi kuulua korkeakoulun opetussuunnitelmaan. ja eteläisessä USA:ssa voi olla jotain pakkoakin ja suurempaa painetta osaamiseen, ja perusteiltaan se olisi pakollista 20%:n kohdalla, kuten se jotakuinkin nähtäneen Kanadassa ja tulisi nähdä Suomessa.

20%:n saavuttaminen ei kuitenkaan tarkoita yleistä pakkoa koko maassa paitsi, että Suomen kokoinen paikka vastaa osavaltiota, että on prosentteja ja sitten on määriä, josta itse kannatan prosentteja, ja se pakko on vain palveluiden järjestämisessä valtion/kunnan palveluissa, ja muualla sitten on parasta osata maan kieltä, ellei se ole 50-50, ja muualla mailmassa on paljon tieto asiasta, esim. jos Intian osassa menee 50-50, niin kieli voi olla enkku, vaikkei se ole kummankaan kieli, ja se passaisi mulle Suomessakin oikein hyvin, sitten 50%:n kohdalla, ja muulta osin enkuksi voi hoitaa asioita nykyisessä globaalissa maailmassa.

Ruottalaista enkun jälkeen saksaa opiskelee 30% oppilaista ja enkun pakko taitaa loppua peruskouluun, kun taas Saksassa vain neljä vuotta (ruottin tyyliin) pakollista ja Ranskassa että Puolassa enkku on vapari, kuten virallisesti Suomessa keskimäärin - en sitten tiedä miten korkkarin enkut hoidetaan, vaikka tosin voi opiskella vaikka saksan kielisiä oppikirjoja, jos suomeksi ei saatavilla.

Sateenkarta tarvitaan nyt Eu-kielien suhteen. Ruottista ei ole ollut mitään hyötyä kun sen ei tarvitse olla kuin alakohtaisesti osin pakollinen ja erityisesti ruottalaisilla alueilla. Mutta sitä ei kuin tiedetä, ja pakkoruotsiin vaikuttaa (vasemmiston) politiikassa muutkin seikat kuin tarve.

Mikä se on ahvenanmaalla suomenkielisten kannalta ja mikä mannersuomessa ruotsinkielisten kannalta ??

Onko joku uusi laki ?

Suomenruotsalainen ÅA:n tutkija on tutkimuksessaan määritellyt toimivan kaksikielisyyden rajaksi 30%.

Tätä alempi prosentti tarkoittaa vähemmistökieltä eli kaksikielisyys ei voi lähtökohtaisesti toimia, vaan pitää harjoittaa vähemmistökielipolitiikkaa.

Suomen "kaksikielisyys" on siis täysin mahdoton ajatus, ideologinen utopia.
Toki voi toimia rajatulla alueella, missä 30% ylittyy.

"Miten se (kaksielisyys) sitten voi toimia muissa maissa ?"

Alueellisilla ratkaisuilla.
Suomessa kaksikielisyys voi toimia esim Pohjanmaa-Österbotsissa, mutta ei koko Varsinais-Suomessa eikä Helsingissä.

Kaksikielisyys koko Suomea koskevana on samanlainen propagandistinen ilmaisu kuin pakkoruotsi.

Olisi rehellisempää pohtia, miten ruotsinkielisten vähemmistöasema pitää järjestää - kohtuutta noudattaen.

Mutta ideologinen "kaksikielisyys" estää kaiken, myös asiallisen, pohdinnan.

Huom.
New Brunswick (ransk. Nouveau-Brunswick) on Kanadan ainoa virallisesti kaksikielinen provinssi (englanti ja ranska). Ranskankielisiä on alueella n. 35%. Tämä lienee aika luonteva alaraja kaksikielisyydelle.

Yli kolmekymmentä prosenttia ruotsinkielisiä sisältäviä kuntia Suomen mantereella:
Hanko, Inkoo, Kemiönsaari, Raasepori, Siuntio,
Loviisa, Porvoo, Sipoo, Lapinjärvi,
Luoto, Maalahti, Korsholm, Mustasaari, Närpiö, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri

Maakunnista Österbotten

Viime vuosikymmeninä ruotsinkielisten osuus ko. paikkakunnilla lienee vähentynyt? Muuttoliike on tervettä, kunhan se tapahtuu molempiin suuntiin. Tähän tarvitaan vielä nimiä. Kaikki kun ei ole myytävänä.

https://www.adressit.com/hangon_casinopuiston_sailyttaminen

Onko muissa maissa ihmisiä jotka jankuttaa maan kansalliskieliä vastaan ?