On siis kuin loppukiri menossa.
Asia on näin.
Ehkä sinä tulet juttelemaan tähän jotakin, niitä näitä taikka väittelemään.
Et sen enempää uskalla tehdä tuttavuutta.
Mutta kuitenkin tuntematta minua, tuolla irl sinä tulisit tekemään tuttavuutta.
Sitä tosin ei ole nyt tapahtunut, koska en ole tuolla irl ollut.
Onhan se ollut kivaa ja mukavaa, että sinä hakeudut seuraani ja pidät seuraa.
Olet sillä tavoin rohkea, sillä minä en itse niin tekisi.
Asia on näin.
Ehkä sinä tulet juttelemaan tähän jotakin, niitä näitä taikka väittelemään.
Et sen enempää uskalla tehdä tuttavuutta.
Mutta kuitenkin tuntematta minua, tuolla irl sinä tulisit tekemään tuttavuutta.
Sitä tosin ei ole nyt tapahtunut, koska en ole tuolla irl ollut.
Onhan se ollut kivaa ja mukavaa, että sinä hakeudut seuraani ja pidät seuraa.
Olet sillä tavoin rohkea, sillä minä en itse niin tekisi.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Mitäköhän sinä haet sillä, kun tulet tuosta vain tekemään tuttavuutta?
Onko se sinun luonteesi mennä juttelemaan tuntemattomille ja vieraille?
Onko se jokin vetovoima josta en tiedä?
No onhan minun kanssa helppoa jutella ja olla, eikä me puhella politiikasta eikä muustakaan tylsästä aiheesta, niitä näitä vaan, ihan mitä vaan, kunhan jotain jutellaan.
Aika erikoista jos tämä kirjoitus olisi häneltä koska itse tuli heti ekana päivänä juttelemaan minulle. Enkä koe että me nyt niin hirveen vieraita oltais toisillemme.
En yleensä irl juttele vieraille ihmisille.
En usko että olet hän kuitenkaan. Erikoista olisi tuo teksti .
Ehkä sinua hieman myös jännittää aluksi, varovasti sen ensikontaktin otat.
Näen sen sisäisen taistelusi, kuinka tahtoisit jotain sanoa, mutta olet hieman jännittynyt ja hermostunut, mutta sinun on kuin pakko jotain sanoa, ihan mitä vaan.
Ja kun saat sen sanotuksi, sinulla on paljon helpompaa.
Tällaista se usein on kohdallani.
Mutta se johtuu enimmäkseen tunteista.
Siihen sinä hakeudut lähelle ja kuin energiat tekisivät aluksi tuttavuttaa ja tunnustelevat toisiaan.
Siinä on outo ilmapiiri, sen tuntee ja aistii.
"Jotain on ilmassa"
En tunnista kyllä tuota "outoa ilmapiiriä"
Se on sitä jotain uutta, jota varovasti tunnustelee ja tutkailee.
Kuka vaan nainen vai joku tietty? Ei jaksa näitä leikkejä enää.
En minä heitä tunne kun he tulevat.
Se, on totta, joten siitä ei oo kyse nyt...
Minun pitäisi tehdä jokin päätös.
Sen mukaan miten minua yritetään ohjata, sen mukaan en kulje enkä tee.
Voi sitä pettymystä joka heitä odottaa.
Niin he luulivat voivansa vaikuttaa, mutta meillä oli vain hetken aikaa se sama suunta.
Tulin kuin kyydillä seuraavalle pysäkille, jossa poistun kyydistä.
Vaikka lipulla olisi päässyt pidemmälle, jätin sen käyttämättä.
Ei se ollutkaan minun päämäärääni, vain alkumatka oli sama ja samalla kyydillä pääsi sinne, minne pitikin.
Sä et välitä kenestäkään. Ja jos yhdestä naisestä välität niin silti ajat itseäsi yksinäisyyteen.
Sähän toimit, mielestäni ihan normisti ja oikein, sitten vaan seuraavalle reissulle. ...Jotenkin naurattaa, se kohtalollisuus yhteen asiaan, kun on itellä luottoa siihen matkaan...
Mun ei olisi ehkä koskaan pitänyt palata tänne Suomeen vaan lähteä jonnekin vieläkin kauemmas.
Kohtalo tietenkin käski ja kuljetti tänne, mutta nyt mä otan ohjakset ja määritän itse kohtaloni ja päämääräni.
Mies! Mä en nyt enää ymmärrä mikä täs on ongelma. Mikset vaan voi ottaa suoraan yhteyttä. Joko tästä tulee jotai tai sit ei, mutta se pitää selvittää ihan muualla ku tääl palstalla.. Mä olen suhun ottanut yhteyttä tai ainaki yritin, en sitte tiiä Saitko viestejä jne koskaa.
Minä tulin tähän vain hetkeksi seuraamaan tätä tarinaa ja palaan tähän huomenna. Tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta.
❤️
Asiasta toiseen, nyt tekisi mieli jotain makeaa.
Voiko mannapuuroa valmistaa ilman maitoa?
Hilloa olisi.
Ehkä muutama lettu tai jotain?
No, saas nähdä, ehkä menee pian ohi.
Pitäisikö tilata taksi ja lähteä pitkän matkan päähän lähimmälle huoltoasemalle nauttimaan kahvia ja pullaa?
Elämäni kalleimmat pulla kahvit.
Olisikohan santsikuppi sentään ilmainen?
Voi että siinä tiskillä katsellessa niitä herkkuja, ehkä ottaisinkin viinerin.
Voisin jäädä pidemmäksikin aikaa ja syödä 2 herkkua ja juoda 2 kuppia kahvia.
Hinta putoaisi puoleen.
Voi sinua mies harmittaa puolestasi kun ei sitä naista vain palstalta saa.
Älähän nyt, nää muut ei vaan osaa tätä keskustelua.
Niin ja tuskin sieltä huoltoasemaltakaan....
Täytyy vaihtaa paikkaa, ehkä täytyy vaihtaa jälleen maatakin.
Tuossa kun tekee hinta-arvion, niin se olisi sellainen 160€ kahvittelureissu, melko kalliiksi tulisi.
Sillähän saisi paljon pullaa ja kahvia kaupasta ja muutakin siihen vielä lisäksi.
Taidan jättää menemättä.
Söin puuroa hillolla, ei tarvitse lähteä huoltikselle kahvittelemaan.
Nautin vielä kupillisen viisasten teetä hunajalla, niin se on siinä.
Noniin, jatketaan jatketaan.
Voi kun saisin nauttia sinun hunajaa tihkuvista huulistasi.
Ehkäpä sinulla on huulillasi mirame mansikka?
Mitä muuta siinä enää kaipaisikaan.
No, miten ja missä aiot tehdä aloitteesi nainen?
Mistä tahtoisit minut löytää?
Ehkei se ollutkaan koskaan minun asiani löytää sinua vaan sinun asiasi löytää minut.
Ehkä vain odotan sitä hetkeä, kun sinut tuodaan minulle.
Mielestäni oon tehnyt jo aloitteen!!! Kauan sitte. Mä en voi enempää tehä kun et vastaa yhtään mihinkää. Ja nyt oot missä oot, en saa sua kii.
No, kuitenkin jonakin päivänä, jonakin hetkenä saavun sinne missä sinäkin olet.
Sinäkin olet yksin liikkeellä kuten minäkin.
Ehkä et ole nenä kiinni puhelimessasi, kuten en minäkään vaan me erotumme joukosta ja näemme toisemme.
Ehkä istun jossain penkillä ja odotan sinua ja sinä katselet ympärillesi ja tulet myös istumaan sinne missä olen.
Ehkä me jo aavistamme mitä on tapahtumassa ja me hymyilemme.
Tervehdykseksi sanon: Vihdoinkin me löysimme toisemme.
Ja sinä vastaat: no jo oli aikakin, onhan tätä hetkeä jo odotettu.
Tunnit vierivät ja me juttelemme edelleen kuin vanhat tutut.
Meillä kummallakaan ei ole kiirettä minnekään, olemme täysin vapaita kaikesta, voimme olla missä tahdomme ja milloin tahdomme, tulla ja mennä ilman määritettyjä aikoja.
Ehkäpä nyt tästä lähtien jatkamme sitä elämää yhdessä eteenpäin.
Mikään ei estä meitä, mikään ei rajoita, mikään ei ohjaa.
Meillä on aikaa toisillemme, me tutustumme kaikessa rauhassa, vaikka tuntuu, ettei tarvitsisi enää tutustua.
Me jaamme toisillemme samoja unelmia ja ideoita, meillä on yhteinen tulevaisuus ja elämä.
Kaikki täsmää ja vihdoinkin olen löytänyt hänet, jota olen kaivannut.
Se on hienoin hetki, kun katsomme kelloa ja on jo ilta, hymyilemme, sillä kumpikaan ei sano: täytyy mennä, täytyy lähteä......vaan kysymys kuuluu, mennäänkö syömään?
Meillä on aikaa ja se on kaikki meitä varten.
Älyttömän kaunis ajatus.
Kuulostaa helvetin hyvälle, mutta en ole noin kärsivällinen, laitan kyllä viestiä, mutta sä et sitä prosessia etukäteen tietenkään näe. Eli, nyt chillii vaan, oot ajatuksissa. Ja tulevissa toimissani, sille yhelle yks vaan.
Chillii... sille yhelle yks vaa.. jepjep...
tosta ei oikeesti tunnista..
Kai mä vaa oon seonnut, lopullisesti harhojeni kanssa. Et se sinä oo.
Meidän illallisemme on erilainen.
Nappasimme hyllyltä kertakäyttögrillin ja sitä sun tätä grillattavaa.
Sinä tiesit paikallisena hyvän ja kauniin paikan järven rannalta, jossa voisimme yhdessä ja rauhassa nauttia illallisemme.
Muutama kynttilä ja radiosta tuli hyvää tunnelmamusiikkia.
Picnic illallinen kanssasi kaikessa rauhassa kahdestaan luonnon keskellä.
Täydelliset treffit ja kaikki kuin itsestään.
Se oli täydellinen startti yhteiselle elämällemme.
Sytytimme myöhemmin myös nuotion ja istuimme sen äärellä toinen toisiimme nojaten.
Siinä oli hyvä olla.
Mikään ei tuntuisi paremmalta kuin se, että saan olla sinun seurassasi, sinun lähelläsi, aivan kahdestaan.
Odotan vain sitä hetkeä kun saan tavata sinut.
Sitä hetkeä kun saavut elämääni ja teet sen täydelliseksi.
Olet se elämäni puuttuva palanen, se tärkein palanen, se pala kulmapalan vierellä jonka jälkeen voi asettaa elämään lisää palasia ja nähdä sen koko kauniin kuvan joka niistä rakentuu.
Vaikka kaikki siinä kuvassa ja alussa on nyt tyhjää ja synkkää, se on vain osa, pieni osa ja lähtöruutu ja osana sitä valoisaa ja kaunista kuvaa, jonka me yhdessä rakennamme.
Ehkä se on palanen sitä tummunutta kytevää puuta ja sinä olet se seuraava joka tuo sen liekin ja pian meillä on kuvassa koko roihuva nuotio, järven ranta ja ne kaksi rakastavaista toisiinsa nojaamassa.
Tiedäthän, että ilman sinua sitä kuvaa en voi rakentaa taikka saada valmiiksi.
Siihen tarvitaan kaksi, jotta me sen voimme yhdessä rakentaa ja siitä nauttia ja sen kokea.
Mistä löytäisin sen liekin, joka saa elämäni syttymään täyteen roihuun?
Voi kuinka paljon meillä olisi yhdessä koettavaa ja elettävää.
Kuinka paljon ihania muistoja saisimme aikaan kahdestaan.
Ymmärrät varmaan miksi kaipaan sinua niin paljon.
Vain sinä puutut elämästäni ja vain sinä voit tehdä sen täydelliseksi, sen muistot muistamisen arvoiseksi, elämäni elämisen arvoiseksi.
Kunpa voisin tehdä saman sinulle, olla sinulle yhtä tärkeä osa elämääsi kuin sinä olisit minulle.
Jos sinäkin olet etsinyt ja odottanut minua ja me vihdoinkin löytäisimme toisemme.
Se olisi se vuosisadan rakkaustarina.
Jos jätän jälkeni tänne, kuljen edellä ja sinä löydät nämä jäljet.
Löydätkö minut niiden perusteella vai pitääkö minun odotella että tulla tupsahdat syliini.
Sanoisitko suoraan: mä oon se, jota etsinyt oot........ja sä oot se, jota etsinyt oon......
Pitäisikö hieman twiikata aikaa.
Nopeuttaa taikka kurkata ajan taa.
Mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan.
Sinut tietenkin rakkaani, muuta en odotakaan.
En kyllä noilla jäljillä löydä sua. Sun pitää nyt antaa vähä enemmä vihjettä. Mä oon koittanut yhteyttä saada. Etkä sä oo kyllä M. Kuitenkaan. Joku täällä vaan haluaa sekottaa ja hämmentää soppaa. Kiusata.
Jos oisit M niin sulla ois yhteystiedot muuta kautta mulle..
Ehkä monikin voi olla M, mutta ei välttämättä juuri se M.
jos 50 000 joukosta saadaan rajattua M kirjaimella vaikka 1000 joukkoon.
Osuisiko siis oikeaan?
Sillä tyypillä on muitakin.
Tämä oli ihana kirjoitus. Näen itse kuitenkin niin, että tässä esiintyvä mies ei ole vielä löytänyt sydämen kaivattuaan, sitä "vanhaa tuttua".
❤️
Tässä ajattelen taas sinua rakkaani.
Tule ja ota omaksi, hae joutuin luoksesi.
Vuosi vierähti taas ilman sinua,
tyhjää elämää, ei muistettavaa jää,
turhaa turhaa ajan haaskausta,
yksin ootan, unelmoin vain susta.
Et taidakaan nainen aavistaa,
et tietää, et arvata, kuinka sain kaivata,
vuoksesi täytin palstan kun kaipailin,
kun sinua vierellein haikailin,
ehkä kaikki jää sinulta salaan,
riittää se kun sua vain halaan.
Älä nyt herranjestas häneltä tällaista salaa, jos tunteet noin voimakkaasti palaa!
❤️
En varmaan ala muistelemaan tällaisia vanhoja kaipauksia kun viimeinkin katselen vain häntä.
Voi miksi oi miksi noin kovan tunteenpalon salaat häneltä? En ymmärrä. Eihän tällaista tapahdu kuin kerran elämässä. Harmittaa hänen (naisen) puolesta.
❤️
Mitä hän näillä edes tekisi?
Vanhaa tämä olisi, nyt se olisi kuin kartta hänelle, myöhemmin se olisi kuin vanhat hyvät ajat, joita ei koskaan ollutkaan.
Tahtoisin tehdä mutta toisaalta en, koska sillä ei ole merkitystä.
Laittaisinko hihat heilumaan ja laitteet laulamaan, turhaan.
No hihat jo heiluvat, kun henkarissa kuivuvat...... jo toista vuotta.....
kaipaisi naisen kosketusta elämäni.....
voitaisiin yhdessä tutkia aarteet, jos sellaisia on, heittää pois, polttaa pois, viedä kirpparille tai torille.
hopeat, korut, taulut, kipot, kupot, tilpehöörit.
Ties mitä aarteita löytyykään,
ehkä päästään etelään,
saadaan tilaa uuteen elämään.
Ehkä sulla on silmää
ja näet aarteen jota itse en nää.
Koskaan ei tiedä, toisen romu on toisen aarre,
ehkä minäkin hyljätty, kuin roska yksin jätetty,
olen jollekin se aarre.
Miten niin ei ole merkitystä? Rakkaus on kaikki.
❤️
Mitäpä muuta sanoisin tähän kaiken tämän lukeneena kuin: Minä olen valmis.
Ole minun taas ja minäkin saan olla sinun jolle kuulun.
En epäröi kun minua kutsut. Otat vain kädestä ja olemme taas yhtä. ❤️ Ikuisesti olen sinun.
- a
Tulee vain paha olo ja huonompi mieli, jos valoa näkyy tunnelin päässä.
En halua enkä jaksa enää pettyä, ehkä se keidas aavikolla onkin vain kangastusta.
Elämä on ollut yhtä suurta pettymystä, mitään aitoa en ole vielä kokenutkaan.
En muuta suuntaa, en katsele oikealle enkä vasemmalle, mikään ei saa häiritä.
Erämaassa kiusattavana jo kolmatta vuotta.
Ehkä me tutustuimme ja meistä tuli kumppanit.
Ehkäpä tein rauhan vihollisen kanssa.
Oppisin tuntemaan hänet ja hän minut.
Mistä näitä tietää.
loppukiri on tosiaan menossa...
Minkä osalta?
Monenkin asian... mut ehkä palstailun pääasiassa. Tai ainakin näin aktiivisen palstailun. Mä nyt vähä väitän että tietäisit asiasta, mitä täällä tapahtunut.
En taida tietää, kun en tunne ketään enkä oo ees kaikkia juttuja lukenutkaan. En tosiaan tiedä. Mietin kyllä usein, mitä täällä tapahtuu tai on aiemmin tapahtunut. Ja sit mä vaan otan osaa keskusteluihin. Näiden tähtien alla.
MÄ en sekoita sua. Usko. En.
Ja kerro, mitä on tapahtunut. Mäkin haluan tietää. T. Tuo ed. kirjoittaja br
No kyllähän se mun aloituksista selviää mitä on tapahtunut... taivahalla syttyi juuri.. no siis tuolla on tähti. Yksinäinen..
Näin sen äsken käydessä tupakalla. Kirkas oli. Mutta tarkoitatko nyt niitä yhteydenottoja teille kotiin asti? Tai siihen lapseesi? Jos, niin selviskö, kuka on takana siinä? Jos se nimi ja numero on kerta sulla, niin ota selvää. Voihan se olla, että joku väärään numeroon ottanut yhteyttä, mutta kannattaa tosiaan selvittää. Br
Joo niitä muunmuassa. On vähän liian "sattuman varaista" vahingoksi tän päivänen. Ja tietyt sanat niissä. En tarkemmin siitä täällä puhu.
Mä en tiiä miksi Mä sekotan teitä kahta..
Tai siis teiän viestejä. Joitain. En kaikkia Onneks.
Ja nyt mä luulen et jompikumpi teistä luulee kaikkea paskanjauhannaksi.
Ketä kahta? Kuka se toinen on? Tai no, periaatteessa se ei mulle kuulu, mutta jos haluat kertoa, niin kuuntelen kyllä. Mutta sanon vain, että mä oon vain mä enkä oo täällä missään porukoissa. Aidolla asialla oon ollu, vaikka siitä oon saanu tylytystä, mutta ei se mua satuta. Br
Ps. Miten jakselet? Pärjäätkö?
Kukka kaipaa valoa, jota tähdiltä saa :)
Tää on hullua!!!
Mulla on kaikki ihan ok tääl. tai no tosi paha mieli tuli jos sain tuon toisen luulemaan että jauhoin huvikseen vaan kakkaa. En sitä ole tarkoittanut.
Jaa sä tarkoitat sitä kukkatyyppiä? Joo okei. En heti osannut yhdistää, että tunnette toisenne. Niinku sanoin, en lue kaikkea täällä. Br
Kukat yleensä nukkuu tähtien aikana ja kaipaavat valoa sitten aamun tullen eli aurinkoa. Näin se yleensä menee. Br
Ja nyt mä taidan lähteä nukkumaan. Oli hommia taas sen verran tänään, että väsy iskee armotta. Hyvää yötä ja yritä ottaa relasti. Br
tein alotuksen just.
Eiiii, on olemassa poikkeuksiakin asioissa... Pakko olla!!
Oikeesti ihan varmasti on olemassa yksi kukka, joka aukeaa vaan hyvin harvoin, yöllä.
Se on pakko olla.
Ei se voi olla vaan jossain tyyliin muumilaaksossa. Hitto menee varmaan yö etsiessä tietoa..
Ja ei me tunneta kukan kanssa. Sen enempää kun sun.
Hyvää yötä ja levollisia ei kun tähdellisiä unia. Lähetän vielä terkut kohta tuolta pihalta!
No mä kerkesin just lukea sen ja sanon nyt tässä, ettei mulla ole mitään aikomusta sotkea ketään tai keidenkään välejä. Mä vain juttelen täällä ja kaipaan erästä naista. Olimme hänen kanssaan jokin aika taaksepäin yhdessä. Häntä oisin halunnu auttaakin, muttei taida haluta apuani. Ei myöskään yhteydenottoani, joten vaikee mun on yrittää jeesiä häntä. Ja viel sanon, ettei mun tarkoitus oo todellakaan sotkee kenenkään välejä. Jos sul on kukkatyypin kanssa jotain juttua meneillä, niin tiedät nyt oikean suunnan. Mulla mielessä vain mun exäni. Tunteeni ovat yhä hänessä. Br
Joo ei kukaan sotke välejä!! Ja siis sanoin vähän väärin. Ku tarkoitin et välil menee kirjotukset sekaisin. Kai. En tiiä meneekö. Mä ihan oikeesti haluaisin tutustua kaverina suhun. Mut hyvää yötä. Jutellaanko huomenna lisää? Mun tähti on hävinnyt.. 😪
Mun tähti oli kyl, mut näkyi pilvien takaa himmeenä. Joo, voidaan jutella huomenna. En muista, oliko mulla mitään tähdellistä menoa 😊 ei kai muuta kuin takkatulta ja saunaa. Hetken viel oon tääl ja sit sänkyyn. Br
Ja juuh, jos satun nukahtamaan, niin hyvää yötä sulle myös. Rauhallista ja tähdellistä, tarpeellista unta.