Minkä takia Uusitalo halusi siirtää maamme itsenäisyyspäivän siksi päiväksi, kun Suomen kannalta raskaat rauhanehdot jouduttiin hyväksymään?
Alueluovutukset ja sotakorvaukset.
Alueluovutukset ja sotakorvaukset.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Urho Kekkosen päiväkirjat 3. 1969-73. Toim. Juhani Suomi. Otava 2003.
Seikko Eskolan kommentti:
"Päiväkirja valottaa myös sen paljon huomiota herättäneen puheen taustaa, minkä keskustalainen kansanedustaja, entinen sisäministeri Eino Uusitalo eduskuntaryhmänsä nimissä piti vieraille puolueen NKP:lle tarjoamilla päivällisillä syksyllä 1974. Hän ehdotti siinä, että välirauhansopimuksen päivää 19.9. vietettäisiin toisena itsenäisyyspäivänä. Puheen oli kirjoittanut Keskustapuolueen Nuorten liiton tiedottaja Sauli Pyyluoma. Se herätti jyrkän vastustuksen, kun juuri tuo päivänä maan tulevaisuus oli koettu erittäin epävarmaksi.
UKK sai puheesta tietää vasta kun se oli jo pidetty. Ilmeni, että se oli näytetty ennakkoon Ahti Karjalaiselle, joka oli sen hyväksynyt. Kekkonen piti heti puhetta huonona ja vaati Karjalaista ottamaan julkisesti vastuun. Tämä kuitienkin ensin kielsi sitä lainkaan nähneensä, vaikka hän Uusitalon mukaan oli pyytänyt pitämään sen juuri sellaisenaan. Ahti joutui sitten perääntymään."
Eino Uusitalo teki esityksensä mielistelläkseen Kekkosta ja Neuvostoliittoa, mutta erehtyi siinä pahasti sikäli, että Urkki ei ollutkaan ehdotuksesta ihastunut. Neukkuja nöyristelevän Kekkosen rinnassa kuitenkin sykähteli entisen isänmaallisen suomalaisen sydän, joka silloin tällöin muistutteli häntä menneestä ja piti häntä jotenkin ruodussa siten, kuin minäkin olen täällä kekkostutkielmissani kertonut.
Ei "Imelä-Eikka" menestystä saanut kokea toisessakaan surkuhupaisessa esityksessään. Tarkoitan sitä, että hän vielä keväällä 1981, Kekkosen ollessa jo dementti, teki julkisuudessa ehdotuksen, että Kekkonen valittaisiin poikkeuslailla presidentiksi vuonna 1984.
Ei Eikka lajissaan ainoa kepulainen ollut, ja kyllä hänen tyyppinsä on edelleen hyvin edustettuna niin täällä kuin politiikassakin. Jos kepulaiset olisivat saaneet olla vallassa koko ajan, niin Kekkonen olisi edelleen presidenttimme. Olisi nimittäin säädetty laki, että presidentin ei tarvitse olla elävä ihminen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000008632641
(... Puheen oli kirjoittanut Keskustapuolueen Nuorten liiton tiedottaja Sauli Pyyluoma)
Kekkosen päiväkirjoista löytynyt tausta Eino Uusitalon pitämälle puheelle tuntuu järkeenkäyvältä.
Miksi pitää väännellä hatusta vedettyä omaa "totuutta" pelkästä ilkeilynhalusta?
Vanhanen kirjoitti Ilta-Sanomissa (ohoh) 1981 myös Kekkosen jatkamisen puolesta.
Hän tyrmäsi täysin muunlaiset spekulaatiot kuin että Kekkosen palattua sairauslomaltaan, hän tarttuu taas presidentinvirkaan.
Historia osoitti pian, että toisin kävi.
Satuit unohtamaan, että myös Kalevi Sorsa halusi Kekkoselle jatkoajan vielä vuodesta 1984 lähtien. Takana oli se, että todennnäköisin seuraava presidentti Mauno Koivisto saataisiin pelattua ikänsä takia sivuun vuoden 1990 vaaleihin mennessä. Mikäli Kekkonen kuolisi ennen vuotta 1990, Sorsa luotti siihen, että Koiviston gallup-suosio ehtii laskea.
Sorsan tilaisuus tuli sitten vuonna 1994, mutta hän ei selvinnyt puolueensa ehdokkaaksi, vaikka Koivisto oli jo jäänyt sivuun. Puolueorganisaatioon kuulumaton Martti Ahtisaari päihitti hänet. Sorsa siirtyi tämän jälkeen mököttämään kotiinsa ja myönsi vuosia myöhemmin, että presidenttiehdokkuuden sulkeutuminen oli yksi hänen elämänsä suurimpia katkeruudenaiheita.
...josta minäkin olen käyttänyt täällä ainakin sata, huomattavasti laajempaakin puheenvuoroa. Siksipä minun tarvitsee nyt todeta vain, että niinhän Sorsa teki, ja teki paljon muutakin viedessään puolueensa sillä tavalla Kekkosen kylkeen, ja sitä sitten demarit eivät antaneet Sorsalle anteeksi.
Onneksi, sillä saimme presidentiksemme miehen, josta on tullut maailmalla kaikkien aikojen tunnetuin ja arvostetuin suomalainen poliitikko. Mannerheimia, Rytiä, Tanneria ja eräitä vielä aikaisempia suuruuksia maailmalla ei valitettavasti enää muisteta. Kekkonen? Hänet kyllä tunnetaan ja valitettavasti monet vielä muistavatkin.