US: Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista paljastui hätkähdyttävä ero – Gallup-tutkija äimistyi: ”Aivan omilla luvuillaan verovastaisuudessa”
9.9.2020 https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kokoomuksen-ja-perussuomalaisten-kannattajista-paljastui-hatkahdyttava-ero-gallup-tutkija-aimistyi-aivan-omilla-luvuillaan-verovastaisuudessa/e81b7831-75c5-479c-b814-4bca85087278
"Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten veronmaksuhalukkuus ponnahti ylös koronakriisin aikana. Tutkimus paljastaa merkittävän eron nykyisten oppositiopuolueiden välillä – Suomen verovastaisin puolue ei olekaan kokoomus, vaan perussuomalaiset, jonka kannattajien veronmaksuhalukkuus poikkeaa merkittävästi kaikista muista puolueista, sanoo Taloustutkimuksen Juho Rahkonen. Tutkija Hanna Wass kertoo, millaisen viestin kansalaiset lähettivät budjettiriiheen."
Vielä kokoomustakin pahemmat veroänkyrät löytyvät persuista.
Kunniavelan maksuhalukkuutta ei ole pätkääkään, vaikka erityisesti puolueen johdossa, aktiiveissa ja eduskuntaryhmässä kaikki verorahoin katetun hyvinvointivaltion palvelujen, infran, koulutetun osaavan työväestön, turvallisuuden ja vakauden hyödyt on impattu täysimääräisenä. Samaa ei suotaisi muille ja tuleville sukupolville, perin narsistisen itsekästä ja luonnevikaista sanoisin - Kunniattomat paskiaiset!
9.9.2020 https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kokoomuksen-ja-perussuomalaisten-kannattajista-paljastui-hatkahdyttava-ero-gallup-tutkija-aimistyi-aivan-omilla-luvuillaan-verovastaisuudessa/e81b7831-75c5-479c-b814-4bca85087278
"Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten veronmaksuhalukkuus ponnahti ylös koronakriisin aikana. Tutkimus paljastaa merkittävän eron nykyisten oppositiopuolueiden välillä – Suomen verovastaisin puolue ei olekaan kokoomus, vaan perussuomalaiset, jonka kannattajien veronmaksuhalukkuus poikkeaa merkittävästi kaikista muista puolueista, sanoo Taloustutkimuksen Juho Rahkonen. Tutkija Hanna Wass kertoo, millaisen viestin kansalaiset lähettivät budjettiriiheen."
Vielä kokoomustakin pahemmat veroänkyrät löytyvät persuista.
Kunniavelan maksuhalukkuutta ei ole pätkääkään, vaikka erityisesti puolueen johdossa, aktiiveissa ja eduskuntaryhmässä kaikki verorahoin katetun hyvinvointivaltion palvelujen, infran, koulutetun osaavan työväestön, turvallisuuden ja vakauden hyödyt on impattu täysimääräisenä. Samaa ei suotaisi muille ja tuleville sukupolville, perin narsistisen itsekästä ja luonnevikaista sanoisin - Kunniattomat paskiaiset!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Li Andersson: Pääomaverotusta korjattava ennemmin tai myöhemmin – oikeudenmukaisuusremontti parantaisi talouden toimintakykyä
https://vasemmisto.fi/li-andersson-paaomaverotusta-korjattava-ennemmin-tai-myohemmin-oikeudenmukaisuusremontti-parantaisi-talouden-toimintakykya/
"Suomen tulo- ja varallisuusverotuksessa on merkittäviä uudistamistarpeita ja keskustelu verotuksen ympärillä on aktivoitumassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista kannattaa pääomatulojen verotuksen uudistamista progressiiviseksi.
Suomalaisten laajasti tukema uudistus lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta kohtelemalla eri tulolajeja yhdenvertaisesti. Toinen keskeinen uudistustarve koskee listaamattomien yritysten verotusta, joka heikentää nykyisellään osaltaan talouden tuottavuutta ja verotuksen yhdenvertaisuutta.
Pääomatulot progressiiviseen asteikkoon
Vasemmistoliitto on jo pitkään esittänyt mallia, jossa kaikkia tuloja verotettaisiin yhden ja yhtenäisen progressiivisen veroasteikon mukaan. Tämä lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta kohtelemalla eri tulolajeja yhdenvertaisesti.
Kansalaisten huomattava enemmistö yhtyy näkemykseemme. Syyskuussa julkaistun kyselytutkimuksen vastaajista lähes 70 prosenttia haluaisi verottaa myös pääomatuloja progressiivisesti.
Tätä nykyä palkkojen, eläkkeiden ja veronalaisten etuuksien verotus kiristyy tulojen noustessa. Pääomatuloista veroa sen sijaan maksetaan pääsääntöisesti 30 prosenttia 30 000 euroon asti, ja tätä suuremmista tuloista 34 prosenttia riippumatta siitä, kuinka paljon tuloja on. Tuloverotuksen progressio ei siis käytännössä osalta toteudu pääomatulojen kohdalla, vaikka järjestelmässä yksi pieni porrastus onkin.
Verotuksen oikeudenmukaisuutta ja verojärjestelmän toimivuutta voi arvioida tarkastelemalla ansio- ja pääomatuloja yhdessä. Tässä tarkastelussa keskimääräinen veroaste kasvaa melko tasaisesti noin 20 000 euron vuosituloista noin 80 000 euron tuloihin asti, jonka jälkeen hajonta lisääntyy. Pienimpien tulojen saajien kohdalla vaihtelu selittyy sillä, että eri etuustuloja kohdellaan eri tavoin: pienistä eläkkeistä veroa ei makseta, mutta työmarkkinatuesta maksetaan.
”Veropohjan laajenemisen ja tiivistymisen myötä tuloveroasteikkoa voitaisiin jopa keventää varsinkin pieni- ja keskituloisilta.”
Ansiojakauman yläpäässä hajontaa on sitä enemmän, mitä suuremmista tuloista on kyse. Tämä selittyy pääomatulojen määrän kasvulla: mitä suurempi osa tuloista on pääomatuloja, sitä pienempi veroprosentti.
Aivan ylimmissä tuloissa pääomatulojen osuus on huomattavan suuri. Nurinkurisesti keskimääräinen veroaste laskee vielä suurituloisimman prosentin sisälläkin siirryttäessä suurituloisimpaan promilleen. Ylimmässä promillessa pääomatulojen osuus kokonaistuloista on keskimäärin noin 70 prosenttia. (Aineistojen puutteiden ja verokeinottelun vuoksi kaikista suurimpia tuloja koskevat luvut ovat tyypillisesti alakanttiin.)
En ihmettele, jos kansan enemmistö ei pidä tätä oikeudenmukaisena. En pidä minäkään.
Veropohjan laajenemisen ja tiivistymisen myötä tuloveroasteikkoa voitaisiin jopa keventää varsinkin pieni- ja keskituloisilta, mikä myös osaltaan kompensoisi esimerkiksi ympäristöperusteisten ja muiden haittaverojen mahdollisia tuloeroja kasvattavia vaikutuksia. Näin verotus kokonaisuutena vastaisi paremmin ihmisten maksukykyä ja oikeustajua..
Pörssilistaamattomien yritysten erityiskohtelu heikentää talouden tuottavuutta ja verotuksen oikeudenmukaisuutta
Suomalaisen tuloverojärjestelmän erityisen ongelmallinen piirre on pörssilistaamattomien yritysten maksamien osinkojen erityisverokohtelu, joka on yksi tekijä yllä kuvatun epäsuhtaisen tilanteen taustalla.
Listaamattomien yritysten omistajat pystyvät nostamaan suuretkin ansiot pääomatuloina – varsinkin, mikäli yrityksellä on paljon nettovarallisuutta.
Tällöin osingoista 25 prosenttia on veronalaista 150 000 euroon asti. Tästä 25 prosentista maksetaan sitten pääomatuloverona 30 tai 34 prosenttia. Toisin sanoen 150 000 euron pääomatuloista voi selvitä 8,5 prosentin verolla. Tätä suuremmillakin tuloilla verotus on varsin kevyttä suhteessa ansiotuloihin tai esimerkiksi pörssiyhtiöistä saatuihin osinkoihin.
Onkin syytä kysyä, onko oikeudenmukaista, että köyhyysrajalla elävä ihminen voi joutua maksamaan vähimmäisetuuksistaan veroja suuremmalla prosentilla, kuin suurituloinen osingoistaan edellisen kappaleen esimerkissä?
Paitsi että nykyinen osinkoveromallimme lisää osaltaan kansalaisten eriarvoisuutta ja on epäoikeudenmukainen, johtaa se myös Suomen kansantalouden kannalta tehottomaan pääomien kohdentumiseen. Varallisuutta kannattaa kerryttää yhtiön taseeseen sen sijaan, että se käytettäisiin esimerkiksi uuteen liiketoimintaan, koska näin omistajat saavat nostettua itselleen tuloa matalalla veroprosentilla.
Ennemmin tai myöhemmin tämäkin epäkohta on korjattava. Tästä useimmat verotuksen asiantuntijat ovat vasemmistoliiton kanssa samaa mieltä. Koska tämä aika koittaa, sitä en uskalla ennakoida.
Ansio- ja pääomatulojen verotuksen uudistaminen olisi myös välillinen keino verottaa varallisuutta, jota verotetaan Suomessa tällä hetkellä varsin kevyesti suhteessa tuloihin. Samaan aikaan, kun varallisuusverotusta on kevennetty, ovat varallisuuserot kasvaneet merkittävästi jo 30 vuotta kaikista rikkaimpien erkaantuessa muusta väestöstä.
”Onko oikeudenmukaista, että köyhyysrajalla elävä ihminen voi joutua maksamaan vähimmäisetuuksistaan veroja suuremmalla prosentilla kuin suurituloinen osingoistaan?”
Etenkin rahoitusvarallisuus on keskittynyt ja keskittyy kaikista varakkaimmille. Tällä hetkellä, koronapandemian, modernin ajan pahimman talouskriisin ja kasvaneen työttömyyden keskellä, ovat pörssikurssit niin maailmalla kuin Suomessa kaikkien aikojen huippulukemissa. Osakkeenomistajien varallisuus kasvaa.
Verotuksen painopisteen siirtäminen enemmän omaisuuden ja varallisuuden suuntaan onkin yksi tarpeellinen rakenteellinen muutos, kun Suomen verojärjestelmää jatkossa kehitetään.
Kuten professorit Minna Halminen ja Lassi Linnanen kirjoittivat viime perjantain Helsingin Sanomissa, olisi kaikkien varakkaimpien suomalaisten verotuksen kiristäminen hyödyllistä niin talouskasvulle kuin hyvinvoinnille. Professoreiden mukaan “erityisesti pääomatulojen verotuksen saattaminen veroprogression piiriin olisi hyödyllinen uudistus”.
Tämän suuntaiset uudistukset auttaisivatkin osaltaan turvaamaan hyvinvointivaltion rahoituksen ja verojärjestelmän oikeudenmukaisuuden tilanteessa, jossa ilman merkittäviä tuotannontekijätulojen jakaumaan vaikuttavia toimia tulo- ja varallisuuserot todennäköisesti kasvavat yhä työelämän ja talouden rakennemuutosten myötä, ja esimerkiksi energiaverojen perinteiset veropohjat ohenevat.
Pääomaverotus tarvitsee ennemmin tai myöhemmin oikeudenmukaisuusremontin, joka vahvistaisi hyvinvointipalveluiden rahoitusta ja parantaisi talouden toimintakykyä."
Li Andersson
vasemmistoliiton puheenjohtaja,
Li kirjoittaa täyttä asiaa.