Hei :)
Onko kenelläkään kokemusta/varmaa (lakiin perustuvaa) tietoa siitä, että jos kuolinpesä todetaan ylivelkaiseksi/varattomaksi, eikä kaikkiin pakollisiin kuluihin rahat yksinkertaisesti riitä (edes pakollisiin halvimpiin hautausmenoihin) ja näille velkojille toimitetaan asiaan kuuluvasti kopio perukirjasta, niin lopettaako se laskujen perinnän, mikäli perikunnallakaan ei ole varaa maksaa ja koskeeko myös seurakunnan laskua, vaikka onkin tapahtunut ns. kuoleman jälkeen? Minkälaiset laskut ylipäätään kirjataan luottotappioiksi? Iso kiitos etukäteen kokemuksista/vastauksista! :)
Ylivelkainen kuolinpesä - missä tapauksissa velkojat luopuvat perinnästä ja milloin eivät?
Anonyymi-ap
22
1200
Vastaukset
- Anonyymi
Ota yhteyttä alueesi hyvinvointikeskuksen sosiaaliin ja paikkakuntasi taikka asuinalueesi oikeusaputoimistoon.
Laki ei anna yksiselitteistä vastausta muuta kuin, että kuolinpesä on haettava konkurssiin, tällöin lakkaa velkojen perintä.
Velat muiden maksettaviksi tulee ainoastaan silloin kun jätetään perukirjoitus (veroilmoitus) tekemättä, mutta silloinkin vastaa velasta pesänhaltuunottaja eli joka teetättää perukirjoituksen eli 3kk aikaa kuolinpäivästä tehdä perukirja, verottaja hakemuksella antaa lisäaikaa 2kk.- Anonyymi
Perukirjoitus riittää.
- Anonyymi
Lainsäädännössä henkilön kuolemaan liittyvät velat ryhmitellään vainajan velaksi, kuolinpesän velaksi ja pesänselvitysvelaksi. Velkojen ryhmittelyllä on suuri merkitys, kun arvioidaan missä järjestyksessä velat on maksettava tai keneltä velkojat voivat saada suorituksensa. Kuolinpesän taloudelliset vastuut ovat kuuluvat lähtökohtaisesti kuolinpesälle, eikä niitä tavanomaisesti lainsäädännöllä uloteta koskemaan pesän osakkaita, mikäli osakkaat eivät syyllisty tekoihin, jotka synnyttävät velkavastuun osakkaille. Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että velat eivät periydy.
Varaton pesä tulee luovuttaa virallisselvitykseen kuukauden kuluttua perunkirjoituksen toimittamisesta, jotta osakkaat välttävät henkilökohtaisen velkavastuun. Kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi hakea pesän luovuttamista konkurssiin. Lisäksi määrätty pesänselvittäjä tai kuolinpesän velkoja voi hakea kuolinpesää konkurssiin. Osakkaiden ei tarvitse luovuttaa pesää konkurssiin silloin, kun pesän varat ovat niin vähäiset, että niillä voidaan kattaa ainoastaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset.
Kuolinpesä voidaan luovuttaa konkurssiin pesänselvittäjän tekemällä päätöksellä. Konkurssiin asettamisen erityisenä edellytyksenä on ylivelkaisuus. Toimivaltaisena tuomioistuimena, jonne hakemus tulee tehdä, on vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeus
Kuten edellä kerrottua, on eroa ylivelkaisella pesällä sekä vähävaraisella pesällä. Kuolinpesää voivat hakea konkurssiin pesänselvittäjä, kuolinpesän osakas
tai kuolinpesän velkoja. Konkurssia haetaan kirjallisella hakemuksella.
https://www.konkurssiasiamies.fi/fi/index/konkurssijayrityssaneeraus/shzygofik/velallisenakonkurssimenettelyssa_1.html- Anonyymi
Olipa pitkä litania tyhjää täynnä, aloittaja kysyi, kuInka saatetaan hautaan VÄHÄVARAINEN, ylivelkainen eli pesän varat eivät riitä velkojen maksuun ja riittääkö pelkkä perukirjankopio velkojille osoittaan ettei velkoja voi maksaa ja tällä lopettaisivat velkojen perimisen.
Millä kohtaa neuvoitte mistäkin tahosta apuja tulevan.
Millä perusteella VAIN JA AINOASTAAN PESÄNSELVITTÄJÄN TEKEMÄLLÄ PÄÄTÖKSELLÄ voidaan pesää hakea konkurssiin (selkeä neuvo, HAKEKAA PESÄÄN PESÄNSELVITTÄJÄ) ja joka on tyhmin neuvo kuolinpesälle JOLLA EI OLE MUUTENKAAN VAROJA mihinkään.
Ensimmäisen kommentin neuvojen mukaan kannattaa toimia, pääsee osakas/osakkaat kaikista vähimmällä.
T. Professionaöl of the word's and law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
"Varaton pesä tulee luovuttaa virallisselvitykseen kuukauden kuluttua perunkirjoituksen toimittamisesta,"
Missähän noin säädetään? Ei ainakaan perintökaaressa tai konkurssilaissa.
Eikä ainakaan niin, että "kuukauden kuluttua", vaan kuukauden kuluessa. Kun kuukausi on kulunut, ollaan myöhässä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Varaton pesä tulee luovuttaa virallisselvitykseen kuukauden kuluttua perunkirjoituksen toimittamisesta,"
Missähän noin säädetään? Ei ainakaan perintökaaressa tai konkurssilaissa.
Eikä ainakaan niin, että "kuukauden kuluttua", vaan kuukauden kuluessa. Kun kuukausi on kulunut, ollaan myöhässä.Lainasit liian suppeasti.
"Varaton pesä tulee luovuttaa virallisselvitykseen kuukauden kuluttua perunkirjoituksen toimittamisesta, jotta osakkaat välttävät henkilökohtaisen velkavastuun. Kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi hakea pesän luovuttamista konkurssiin."
Jos osakkaat hoitavat pesän konkurssiasiaa itse, osakkaille jää kantaakseen se riski, että he vastaavat asiasta omilla varoillaan. Kun asiaan haetaan selvittäjää, osakkaat eivät enää voi olla vastuussa pesän varattomuudesta ja siten olemassa olevista veloista ja ns. tuntemattomista veloista. Osakas voi joutua vastuuseen vainajan velasta, jos hänen toimistaan tai laiminlyönneistään on aiheutunut velkojalle vahinkoa.
Osakkaiden ei ole pakko hakea pesänselvittäjää tai hakea pesää konkurssiin välttääkseen henkilökohtaisen velkavastuun toteutumisen, mutta osakkaat kantavat ilman virallisselvitystä itse velkavastuuriskin virhetapauksissa.
- Anonyymi
Paljonko ne maksaa teille kuussa trollaamisesta, vai teettekö sitä tyhmyyttänne ilmaiseksi?
Varaton vainaja ja velkojien oikeudet Velkojilla on ensinnäkin oikeus hakea kuolinpesää virallisselvitykseen eli pesänselvittäjän hallintaan. (Valhe, Aatos nettirahastaja).
Pesä tulee luovuttaa virallisselvitykseen kuukauden kuluttua perunkirjoituksen toimittamisesta, jotta osakkaat välttävät henkilökohtaisen velkavastuun. (Valhe, minilex nettirahastaja)
Osittainen totuus "Ennen perintökaarta koskevaa lakiuudistusta vuonna 2004, osakkaiden velkavastuu oli ankarampaa. Nykyään osakkaiden ei ole pakko hakea pesänselvittäjää tai hakea pesää konkurssiin välttääkseen henkilökohtaisen velkavastuun toteutumisen".
(OSITTAINEN totuus, vain ja ainoastaan perukirjoituksen toimittamattomuus synnyttää velkavastuun, mutta vain sille joka ottanut pesän haltuunsa, eli ei kaikille osakkaille.
Tässä suoraan ajantasaisesta lainsäädöksestä: "2 § (20.8.2004/783)
Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, !!!!! perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa !!!!! Sama vastuu on osakkaalla, !!!! joka perunkirjoituksessa !!! tai vahvistaessaan valalla perukirjan !!!! vaarantaa velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan !!!! (ELI PITÄÄ OLLA TAHALLISUUS JA TÄMÄN TULEE VELKOJAN OSOITTAA, ei sen joka antaa sen tiedon mikä hänellä onkin (syyttömyysolettama, esitutkinta laki & itse kriminointisuoja, kts kko, Uoti.
Tuossa ylempänä, kun luetaan oikein, niin tarkoitetaan perunkirjoitusvelvollista, yleensä leski tai pesänhaltuunottaja taikka pesänkokouksessa valittu pesänhoitaja osakas.
JOTEN LYHYESTI, muilla pesänosakkailla EI OLE velkavastuuta.
T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V- Anonyymi
Kerro lisää pahasta olostasi. Ehkä me muut voimme auttaa sinua, vaikka pahalta näyttääkin.
- Anonyymi
Hautaustoimien osalta kuten ekassa kommentissa on kirjoiteltu.
Velkatilanteissa nopsaan suora yhteys laskuttajaan ja sitten selostus Perukirja liitteenään matkaan, niin asia hoitunee nopsaan - eli laskuttaja tällöin nollaa saatavansa.
Näin onnistui oman sukulaisen kuolintapauksessa vuosia sitten parin laskutustapauksen kanssa - heti kerrasta tilanne oli selvä, eikä mitään muistutuksia tms. tippunut jälkikäteen.- Anonyymi
Miten haustaustoimisto suostui omaksi tappiokseen hautaamaan vainajan? Ei laskuttaja tuosta vaan nollaa saataviaan, ja varsinkin jos kyseessä on suuri tai suhteessa suuri saatava.
Varaton kuolinpoesä voi hakea kunnalta (sosiaalitoimi tai vastaava) asiassa hautausavustusta, mutta hauturi ei hautaa ilmaiseksi. Kyseeseen voi silloin tulla myös kuolinpesän nimissä toimineen osalta petos. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten haustaustoimisto suostui omaksi tappiokseen hautaamaan vainajan? Ei laskuttaja tuosta vaan nollaa saataviaan, ja varsinkin jos kyseessä on suuri tai suhteessa suuri saatava.
Varaton kuolinpoesä voi hakea kunnalta (sosiaalitoimi tai vastaava) asiassa hautausavustusta, mutta hauturi ei hautaa ilmaiseksi. Kyseeseen voi silloin tulla myös kuolinpesän nimissä toimineen osalta petos.Jos varoja ei ole eivätkä omaisetkaan halua tai pysty maksamaan hautajaisia, laskut maksaa vainajan viimeisin kotikunta.
Tilaajan pitää olla varovainen, sillä on mahdollista, että jos pesässä ei lainkaan varoja, saattaa maksuvastuu olla tilaajan kontolla. Tilaajan itsensä on siis huomioitava, että varaton pesä ei voi järjestää hulppeita hautajaisia lähimmälle naapurustolle eli vaikkapa 1000 henkilölle.
Hautajaiset eivät jää hautaustoimiston tappioksi, vaan aluksi kuolinpesälle ja seuraavaksi tilaajalla tai loppukädessä kunnalle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos varoja ei ole eivätkä omaisetkaan halua tai pysty maksamaan hautajaisia, laskut maksaa vainajan viimeisin kotikunta.
Tilaajan pitää olla varovainen, sillä on mahdollista, että jos pesässä ei lainkaan varoja, saattaa maksuvastuu olla tilaajan kontolla. Tilaajan itsensä on siis huomioitava, että varaton pesä ei voi järjestää hulppeita hautajaisia lähimmälle naapurustolle eli vaikkapa 1000 henkilölle.
Hautajaiset eivät jää hautaustoimiston tappioksi, vaan aluksi kuolinpesälle ja seuraavaksi tilaajalla tai loppukädessä kunnalle.Kirjoitin tuossa aiemmin (2023-08-18 14:36:51) hautaustoimet - ei hautaustoimisto... ;)
Kunnalta anoin avustusta varattomaan pesään - ja sitä tuli jonkun kaavan mukaisesti välttämättömiin toimiin (mm. arkku, vainajan vaatetus, siunaustilaisuus, tuhkaus, uurna, uurnapaikan kaivuu suvun hautaan), mutta ei esim. kukkalaitteeseen tai muistotilaisuuden järjestämiseksi. Maksoimme nuo ns. ei-välttämättömien tapahtumien kulut sit perikunnan kanssa kimpassa.
Vainajalla oli tuolloin muistaakseni jostain tilatusta elektroniikkavempeleestä osamaksuja jäljellä. Yhdellä soitolla + perukirjan lähettämisellä asia oli selvä, eikä edes (siis jo käytettyä) laitetta kinuttu takaisin. Myös taisi joku lehtilasku tulla, mutta se peruuntui ihan vain soitolla, missä ilmoitin tilanteen - tässä tapauksessa tietysti myös tilaus katkaistiin heti. Nämähän ovat aika pieniä juttuja, mut kai näissäkin voi jotain vänkäystä ilmetä - riippunee tilanteesta.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten haustaustoimisto suostui omaksi tappiokseen hautaamaan vainajan? Ei laskuttaja tuosta vaan nollaa saataviaan, ja varsinkin jos kyseessä on suuri tai suhteessa suuri saatava.
Varaton kuolinpoesä voi hakea kunnalta (sosiaalitoimi tai vastaava) asiassa hautausavustusta, mutta hauturi ei hautaa ilmaiseksi. Kyseeseen voi silloin tulla myös kuolinpesän nimissä toimineen osalta petos.Mikäli hautaustoimiston laskuun varat ovat riittäneet, mutta seurakunnan laskuun ei (joka muutenkin tulee yleensä todella, todella myöhään viimeisenä), niin miten silloin toimitaan? Ilmeisesti niin, että seurakunnan laskuun haetaan se täydentävä hautausavustus ja jos sitä ei myönnetä, eikä perikunnallakaan todistetusti ole sitä varaa maksaa, niin vasta silloin seurakunta joutuu kirjaamaan sen luottotappiokseen? Hautausavustus kuitenkin varmaan myönnetään aina "halvimman kaavan" mukaan järjestettyihin hautajaisiin, ettei seurakunnan tarvitse kirjata sitä luottotappioksi?
- Anonyymi
Velkoja päättää itsenäisesti, milloin lasku ja saatava kirjataan luottotappioksi.
Kuolinpesän konkurssiin asettamisen edellytyksenä nykyisten säädösten mukaan on, että se on tarkoituksenmukaista pesän laajuuden, omaisuuden rahaksi muuton tai muun erityisen syyn vuoksi. Aiemmin kuolinpesän konkurssi oli välttämätön seuraus ylivelkaantuneelle kuolinpesälle. Uudet säädökset edellyttävät selvitystä erityisistä syistä, joiden perusteella konkurssiin asettaminen voidaan katsoa tarkoituksenmukaiseksi.
Onko siis tarkoituksenmukaista? Ellei varoja ole, konkurssimenettely on olosuhteisiin nähden aivan liian raskas, eikä sitä voida katsoa tarkoituksenmukaiseksi. Ylesiesti katsotaan, että rajapinta kulkee 10 000 €:ssa.
Konkurssimenettelyn alkaessa kuolinpesään määrätään konkurssilain 1 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan pesänhoitaja. Pesänhoitajalla on konkurssilain 8 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan oikeus saada tarpeelliset tiedot muun muassa perittävän pankkitileistä ja maksusopimuksista, jotta hän voi hoitaa ja selvittää kuolinpesän konkurssin. Konkurssiin luovutetulla kuolinpesällä on myös oikeus vedota kaikkiin niihin oikeuksiin, joihin se olisi voinut vedota yksityisessä tai virallisessa selvityksessä. Kuolinpesän konkurssi voi raueta, jos kuolinpesällä ei ole riittävästi varoja. Tällöin kuolinpesän hallinto palautuu osakkaiden yhteishallintoon. (Aarnio ja Kangas)
Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmenee uutta velkaa, osakkaiden on luovutettava pesän omaisuus pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin yhden kuukauden
määräajassa. Jos hakemus tehdään vasta sitten, kun kuukausi on kulunut perunkirjoituksesta, vastaa osakas kuukausi ennen hakemusta tietämiensä velkojen ja mahdollisesti jo luovutetun omaisuuden arvon välisestä erotuksesta.
Osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen, jos he luovuttavat kuolinpesän omaisuuden konkurssiin tai pesänselvittäjän hallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Jos kuolinpesässä on niin vähän omaisuutta ja varoja, että ne riittävät vain kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin tai, jos varoja on vain vähän enemmän, tuomioistuin voi vapauttaa osakkaan velkavastuusta ja näin kuolinpesän osakas välttyy henkilökohtaiselta vastuulta.- Anonyymi
Perintökaaresta tärkeimmät kohdat: " 6 §
Pesän ilmoittakoon se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt. Osakkaan sekä eloonjääneen puolison, vaikkei tämä olisikaan osakas, tulee kehotuksesta antaa tietoja perunkirjoitusta varten.
Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin siihen on syytä.
Rahastussivusto joka antaa tahallaan vääristynyttä (väärää) tietoa.
"Osakkaalle voi kuitenkin langeta tällainen vastuu, jos hän vaarantaa velkojan oikeuden antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkun tietämänsä asian. Samoin osakas voi joutua vastaamaan veloista muun muassa, jos hän laiminlyö velvollisuuden järjestää perunkirjoitus".
Väärää tietoa on, että kuka tahansa osakas joutuisi vastuuseen tai kaikki osakkaat vastuuseen velasta, mutta näin ei ole, ainoastaan osakas jolla pesä on hallussaan, eli joko leski tai jollei leskeä ole, niin joko osakkaista valittu pesänhoitaja jotka valan vannomana ilmoittavat pesän omaisuuden ja velat ja tuolloin antavat väärän tiedon TIETÄEN eli tahallaan ja näin laissa:
"2 § (20.8.2004/783)
Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta,
!!!! jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta antamalla ====>>vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan<<<=== ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan!!!!
Jos velkoja 2 momentin nojalla vaatii osakkaalta maksua velasta, osakas vapautuu velkavastuusta, jos hän osoittaa, ettei hän ole 2 momentissa tarkoitetulla menettelyllään taikka toimenpiteellään tai laiminlyönnillään pesän hallinnossa aiheuttanut 18 luvun 7 §:n nojalla korvattavaa vahinkoa. Jos osakas osoittaa, että hänen velkojalle aiheuttamansa vahinko oli rahamäärältään pienempi kuin vainajan velka, hän vastaa vahingon määrästä.
Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään osakkaan vastuusta, ei sovelleta osakkaaseen, jota edustaa edunvalvoja".
Eli kuten huomaamme, vastuu edellyttää TAHALLISUUTTA TAIKKA TIETÄMYSTÄ.
Sitten hieman konkurssilaista, ELI EI TARVITA MITÄÄN PESÄNSELVITTÄJÄN PÄÄTÖSTÄ hakea kuolinpesä konkurssiin, vaan pesäosakas/pesänhoitaja VOIVAT TEHDÄ konkurssihakemuksen selvityksineen vainajan kotipaikan (jos on) tai lähimpään hyvinvointialueen käräjäoikeuteen.
"5 § (20.8.2004/786)
Ylivelkaisuus konkurssin edellytyksenä
Selvitystilassa oleva velallinen, kuolinpesä tai konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin myös, jos sen varat eivät riitä velkojen maksamiseen. Kuolinpesä voidaan kuitenkin asettaa konkurssiin vain, jos konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksimuuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi pesän ja vainajan velkojen maksuun".
Jos pesässä ei ole omaisuutta mitään kuin tavaomainen köyhänkalusto ja vuokra-asunto, niin pesä ei voi hakeutua konkurssiin eli tarkoittaa sitä, että velkoja voi jatkaa velkojensa perimistä jolloinka velka vain lisääntyy ja toivoa, että joku tekee virheen taikka luopua saamisistaan eli lakia muutettu velkojien hyväksi parempaan suuntaan.
T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perintökaaresta tärkeimmät kohdat: " 6 §
Pesän ilmoittakoon se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt. Osakkaan sekä eloonjääneen puolison, vaikkei tämä olisikaan osakas, tulee kehotuksesta antaa tietoja perunkirjoitusta varten.
Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin siihen on syytä.
Rahastussivusto joka antaa tahallaan vääristynyttä (väärää) tietoa.
"Osakkaalle voi kuitenkin langeta tällainen vastuu, jos hän vaarantaa velkojan oikeuden antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkun tietämänsä asian. Samoin osakas voi joutua vastaamaan veloista muun muassa, jos hän laiminlyö velvollisuuden järjestää perunkirjoitus".
Väärää tietoa on, että kuka tahansa osakas joutuisi vastuuseen tai kaikki osakkaat vastuuseen velasta, mutta näin ei ole, ainoastaan osakas jolla pesä on hallussaan, eli joko leski tai jollei leskeä ole, niin joko osakkaista valittu pesänhoitaja jotka valan vannomana ilmoittavat pesän omaisuuden ja velat ja tuolloin antavat väärän tiedon TIETÄEN eli tahallaan ja näin laissa:
"2 § (20.8.2004/783)
Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta,
!!!! jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta antamalla ====>>vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan<<<=== ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan!!!!
Jos velkoja 2 momentin nojalla vaatii osakkaalta maksua velasta, osakas vapautuu velkavastuusta, jos hän osoittaa, ettei hän ole 2 momentissa tarkoitetulla menettelyllään taikka toimenpiteellään tai laiminlyönnillään pesän hallinnossa aiheuttanut 18 luvun 7 §:n nojalla korvattavaa vahinkoa. Jos osakas osoittaa, että hänen velkojalle aiheuttamansa vahinko oli rahamäärältään pienempi kuin vainajan velka, hän vastaa vahingon määrästä.
Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään osakkaan vastuusta, ei sovelleta osakkaaseen, jota edustaa edunvalvoja".
Eli kuten huomaamme, vastuu edellyttää TAHALLISUUTTA TAIKKA TIETÄMYSTÄ.
Sitten hieman konkurssilaista, ELI EI TARVITA MITÄÄN PESÄNSELVITTÄJÄN PÄÄTÖSTÄ hakea kuolinpesä konkurssiin, vaan pesäosakas/pesänhoitaja VOIVAT TEHDÄ konkurssihakemuksen selvityksineen vainajan kotipaikan (jos on) tai lähimpään hyvinvointialueen käräjäoikeuteen.
"5 § (20.8.2004/786)
Ylivelkaisuus konkurssin edellytyksenä
Selvitystilassa oleva velallinen, kuolinpesä tai konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin myös, jos sen varat eivät riitä velkojen maksamiseen. Kuolinpesä voidaan kuitenkin asettaa konkurssiin vain, jos konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksimuuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi pesän ja vainajan velkojen maksuun".
Jos pesässä ei ole omaisuutta mitään kuin tavaomainen köyhänkalusto ja vuokra-asunto, niin pesä ei voi hakeutua konkurssiin eli tarkoittaa sitä, että velkoja voi jatkaa velkojensa perimistä jolloinka velka vain lisääntyy ja toivoa, että joku tekee virheen taikka luopua saamisistaan eli lakia muutettu velkojien hyväksi parempaan suuntaan.
T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via VMitä yritit sanoa? Lakia oli taas lainattu niin että riittää; ei jaksanut lukea kun sama löytyy Finlexistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä yritit sanoa? Lakia oli taas lainattu niin että riittää; ei jaksanut lukea kun sama löytyy Finlexistä.
Luit kuitenkin kun vaivauduit kommentoimaan ja idiootit oppineet vieläkään, että aina lyttään teidät, mut hyvä että olette paksukalloisia, sitä hauskempaa meikällä on.
T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V
- Anonyymi
Jaa, tässä on kyllä tehty helposta monimutkaista ihan turhaan.
Hommahan toimii niin, että tehdään perukirja, ja lähetetään se velkojille. Kun he huomaavat, että tässä pesässä ei ole rahaa mitä jakaa, niin he kirjaavat asian luottotappioksi, ja homma on siinä. Ainakin jos on sellainen tavallinen köyhän ylivelkainen kuolinpesä, missä varat riittävät juuri ja juuri pesänselvitysvelkojen ja hautajaisten maksuun.
Omista sadoista ylivelkaisista kuolinpesistä ehkä kaksi kertaa velkoja on kysynyt rahojen perään. Ja kummallakin kerralla he ymmärsivät jättää asian silleensä, kun kerroin, että saavat itse sopia varojen jaosta muiden velkojien kanssa, ja saada ehkä joku sentti per velkaeuro.
Tuo perillisen velkavastuu on näissä asioissa aika lailla nolla. Ensinnäkin pitäisi olla se perunkirjoitusvelvollinen osakas (eli pitäisi olla pesä hallussa, kuten muut ovat tuoneet esille). Ja pitäisi laiminlyödä perukirjan teko ajallaan. Mutta kaiken kaikkiaan pitäisi vielä vaarantaa velkojien etu. Se on aika vaikea tehdä ylivelkaisessa kuolinpesässä, missä velkoja ei olisi saanut mitään vaikka homma olisi hoidettu oikeinkin. Lähinnä velkavastuu lienee saman suuruinen, kun mitä osakas on nostanut rahaa ilman lupaa pesästä, jos osakas näin tyhmän teon tekee.- Anonyymi
Sama oli kerrottu jo edellä.
- Anonyymi
Jos kuolinpesä on varaton,niin velkojat jää nuolemaan näppejään. Hautajaiset maksaa Sossu,siis peruskoulut,ei mitää pullatajoilua.
- Anonyymi
Kuuluvatko myös muistotilaisuuden kulut kuolinpesälle? Eli jos kuolinpesässä ei ole rahaa maksaa hyvin pientä, halvimman mukaan järjestettyä muistotilaisuutta (alle 10 hengen), niin onko perukirjalla kuitattu?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .844531Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503115Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631363109Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4032192Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2201308Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111213- 761197
- 651082
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301074Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että111983