Tämä on kuvittelua.
Jos teetän moottoripurren, jolla on tarkoitus purjehtia ainoastaan avotuuliin, niin millainen moottori minun kannattaisi noin 40-jalkaiseen purteen hommata, kun tarkoitus on päästä eteenpäin myös virroissa ja kovemmissa keleissä ja moottorin tulisi kestää mahdollisimman kauan.
Mikä vaikuttaa moottorin kestävyyteen?
Anonyymi-ap
46
931
Vastaukset
- Anonyymi
Tuollainen vene kulkee tyynessä matkanopeutta alle 20hv teholla, mutta virtaa ja allokkoa vastaan on hyvä olla yli 50hv. Yleensä noissa on kuitenkin yli 100hv moottori ihan satama manooverien helpottamiseksi ja moottorin kestävyyden parantamiseksi.
- Anonyymi
Joku 100-150 hp matalakierroksinen 4-6 syl. dieseli, joka käy ilman sähköä. Tehdäänkö sellaisia enää?
- Anonyymi
Miksi moottorin pitäisi käydä ilman sähköä ? Ei tuollaiset moottorit kuitenkaan lähde käyntiin ilman sähköä .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi moottorin pitäisi käydä ilman sähköä ? Ei tuollaiset moottorit kuitenkaan lähde käyntiin ilman sähköä .
Kun se on kerran saatu käyntiin se käy niin kauan kunnes sammutetaan, oli säköä tai ei.
- Anonyymi
Veneen pituutta tärkeämpi asia on paino kun valitaan moottoria. Purjeveneissä on ehkä keskimäärin n. 5-9hv tonnia kohden. Moottoripurteen laittaisin 1,5-2,5 kertaa enemmän tehoa. Mitä isommille vesille menossa sitä suurempi kone.
- Anonyymi
Ei kyllä todellakaan ole noin suuria tehoja purjeveneissä. 33-36 jalkaiset painavat n. 6 tonnia. Niissä on 20-30 hv. 40 jalkaiset painavat n. 8 tonnia ja niissä on 30-50 hv. Siis n. 3-5 hv/tonni. 3 hv/tonni riittää jo oikein hyvin. Jos ei uskalla kierroksia käyttää, sitten 5-6 hv/tonni. 100 hv 40-jalkaiseen on aivan järjetön. 3 hv/tonni järkevä matkavauhti on sopivalla kierrosalueella ja kone on hyvin pitkäikäinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kyllä todellakaan ole noin suuria tehoja purjeveneissä. 33-36 jalkaiset painavat n. 6 tonnia. Niissä on 20-30 hv. 40 jalkaiset painavat n. 8 tonnia ja niissä on 30-50 hv. Siis n. 3-5 hv/tonni. 3 hv/tonni riittää jo oikein hyvin. Jos ei uskalla kierroksia käyttää, sitten 5-6 hv/tonni. 100 hv 40-jalkaiseen on aivan järjetön. 3 hv/tonni järkevä matkavauhti on sopivalla kierrosalueella ja kone on hyvin pitkäikäinen.
Tässähän ei puhuttu purjeveneistä vaan moottoripurjehtijoista joka luokitellaan moottoriveneeksi. Omassa Nauticatissä on n 80hv ja painoa 7 tonnia joten kyllä se tuohon haarukkaa menee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässähän ei puhuttu purjeveneistä vaan moottoripurjehtijoista joka luokitellaan moottoriveneeksi. Omassa Nauticatissä on n 80hv ja painoa 7 tonnia joten kyllä se tuohon haarukkaa menee.
Nauticattisi lienee moottoripursi. Kommentoin kirjoitusta, jossa väitettiin "Purjeveneissä on ehkä keskimäärin n. 5-9hv tonnia kohden." Sekä "Moottoripurteen laittaisin 1,5-2,5 kertaa enemmän tehoa." Siis moottoripurressa jo 10-20 hv/tonni.
80 hv on mielestäni järjetön kone 7 tn (puhtaasti) uppoamarunkoiseen veneeseen oli se sitten purjevene, moottorivene tai moottoripursi. Itsellä on 18 hv kone 6 tn purjeveneessä enkä kertaakaan ole kokenut sitä alitehoiseksi 13 kesän ja 13 000 mpk aikana. Oltu myös Pohjanmerellä ja Ruotsin länsirannikolla.
Järkevään matkanopeuteen riittää alle 10 hv, jolloin kulutus alle 2 l/h. 80 hv koneella tuolloin kierrokset aivan liian alhaiset, kone ei tykkää ja kulutus suurempi.
3 hv/tonni riittää helposti 7 kn matkavauhtiin 40-jalkaisella järkevillä kierroksilla. Saa olla todella paha aallokko ettei kierroksia nostamalla edelleen saisi 7 solmua vauhdiksi.
Vastavirtaan 7 solmua veden suhteen riittää. Auttaako oikeasti 1-2 solmua lisää tolkuttomalla teholla? Tarvittaessa tuolla 3 hv/tonni päässee 8 solmua kaasu pohjassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kyllä todellakaan ole noin suuria tehoja purjeveneissä. 33-36 jalkaiset painavat n. 6 tonnia. Niissä on 20-30 hv. 40 jalkaiset painavat n. 8 tonnia ja niissä on 30-50 hv. Siis n. 3-5 hv/tonni. 3 hv/tonni riittää jo oikein hyvin. Jos ei uskalla kierroksia käyttää, sitten 5-6 hv/tonni. 100 hv 40-jalkaiseen on aivan järjetön. 3 hv/tonni järkevä matkavauhti on sopivalla kierrosalueella ja kone on hyvin pitkäikäinen.
Joo, mulla on 30-jalkaisessa noin 4.5-tonnisessa 16 hv moottori, enkä ole ikinä tarvinnut täyttätehoa edes hetkellisesti. Kokeillut olen - kiertää silloin 3600 rpm. Matkaa kulkee hienosti 2200 rpm.
Ylipäänsä teho/tonni on vähän huono mittari yksinään. Satamapyörittelyyn toki tavallaan relevantti, mutta toisaalta satamassa pyörittelee aika pienelläkin teholla. Jos taas pitäisi vastatuuleen ja -aallokkoon päästä, niin tuulipinta-ala ja runkomuoto ovat vähintään yhtä merkittäviä tekijöitä kuin paino. Vertaa vaikkapa tyypillinen korkearakenteinen moottoripurjehtia vs matala, kapea mutta hyvinkin raskas perinteisen mallinen purkkari. Jälkimmäinen kulkee kevyesti, mutta ensimmäistä saa työntää ihan kunnon tehoilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, mulla on 30-jalkaisessa noin 4.5-tonnisessa 16 hv moottori, enkä ole ikinä tarvinnut täyttätehoa edes hetkellisesti. Kokeillut olen - kiertää silloin 3600 rpm. Matkaa kulkee hienosti 2200 rpm.
Ylipäänsä teho/tonni on vähän huono mittari yksinään. Satamapyörittelyyn toki tavallaan relevantti, mutta toisaalta satamassa pyörittelee aika pienelläkin teholla. Jos taas pitäisi vastatuuleen ja -aallokkoon päästä, niin tuulipinta-ala ja runkomuoto ovat vähintään yhtä merkittäviä tekijöitä kuin paino. Vertaa vaikkapa tyypillinen korkearakenteinen moottoripurjehtia vs matala, kapea mutta hyvinkin raskas perinteisen mallinen purkkari. Jälkimmäinen kulkee kevyesti, mutta ensimmäistä saa työntää ihan kunnon tehoilla.16hv on varmastikkin riittävä teho tuon kokoiseen purjeveneeseen, mutta purjeveneellä onkin tarkoitus kulkea etupäässä purjein.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
16hv on varmastikkin riittävä teho tuon kokoiseen purjeveneeseen, mutta purjeveneellä onkin tarkoitus kulkea etupäässä purjein.
18 hp (Volvo D1/20) 32-jalkaisessa (3,8 tn). Järkevä matkanopeus 5 kn, jolloin kierrokset alimittaisella potkurilla 55 % huipuista. 6 kn alkaa kaivaa perää ja uppoamaan aaltoon. Täydellä kaasulla 7 kn ja kaivautuu todella syvälle. Peräaalto aivan valtava.
30 hp (Yanmar 3GM) 40-jalkaisessa kevytuppoumaisessa (5 tn). Huiput 8 kn. Matkavauhti 5,5 kn, 55 % huippukierroksista. Aika pieni peräaalto huippunopeudella. Ei kaivaudu.
Isompi kiihtyy satamapyörittelyssä paljon huonommin, vaikka siinä on 3-lapainen Volvon taittolapa. Tuuli ja aallot tuottaa isompaan paljon enemmän vastusta, vaikka painoero on aika pieni (n. 1 tn). 15 hp kevyeen 40-jalkaiseen olisi vakavasti alitehoinen. Pakilla 30 hp ylikuormittuu melko aikaisin. Pakoputkesta tulee palamatonta dieseliä ja mustaa savua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässähän ei puhuttu purjeveneistä vaan moottoripurjehtijoista joka luokitellaan moottoriveneeksi. Omassa Nauticatissä on n 80hv ja painoa 7 tonnia joten kyllä se tuohon haarukkaa menee.
Omassa keississä 72hv ja 8 tonnia. Ajelen 5-6 solmua, johon riittää 1300-1400 rpm (koneen max 2250 - paino 500kg). Kokeilin kerran 2000 kierrosta ja nopeus nousi 8 solmuun. Itseäni ei tuo jonkun turhaksi tehoksi nimittämä haittaa, uskon, että vaikuttaa myös koneen ikään, joka nyt 50v ja tunteja ehkä vajaat 6000 - eikä öljyä tarvitse lisäillä. Tuulisissa satamamanöövereissäkin saattaa tulla tarpeeseen potku kun sitä keulapotkuriakaan ei ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, mulla on 30-jalkaisessa noin 4.5-tonnisessa 16 hv moottori, enkä ole ikinä tarvinnut täyttätehoa edes hetkellisesti. Kokeillut olen - kiertää silloin 3600 rpm. Matkaa kulkee hienosti 2200 rpm.
Ylipäänsä teho/tonni on vähän huono mittari yksinään. Satamapyörittelyyn toki tavallaan relevantti, mutta toisaalta satamassa pyörittelee aika pienelläkin teholla. Jos taas pitäisi vastatuuleen ja -aallokkoon päästä, niin tuulipinta-ala ja runkomuoto ovat vähintään yhtä merkittäviä tekijöitä kuin paino. Vertaa vaikkapa tyypillinen korkearakenteinen moottoripurjehtia vs matala, kapea mutta hyvinkin raskas perinteisen mallinen purkkari. Jälkimmäinen kulkee kevyesti, mutta ensimmäistä saa työntää ihan kunnon tehoilla.Teho per tonni on erittäin relevantti mittari mitä tulee käytännön suorituskykyyn. Tyynessä kelissä jos ei ole virtauksia ja aallokkoa niin tehoa ei juuri tarvita. 1hp per tonni kuljettaa sulavalinjaista purjevenettä varsin mukavasti. Kannattaa tutustua oman moottorin tehokäyrään jotta saa selville paljonko koneesta tulee tehoa ulos milläkin kierrosmäärällä. Nyt ei olekkaan kysymys siitä paljonko tehoa tarvitaan purjeveneessä suomen saaristossa tai itämerellä leppeissä kesäkeleissä. Aloittaja kysyy 40 jalkaisen moottoripurren moottorivalinnasta kovempaan keliin ja vielä pitäisi huomioida mahdolliset virtaukset josta voi päätellä että tarkoitus on veneillä isommilla vesillä(siis teoriassa). Suomen vesillä tehon puute ei ole ikinä ollut itselle ongelma tavallisissa olosuhteissa mutta ei sitä ole koskaan ollut liikaakaan. Välimerellä vuokraveneessä olen törmännyt tehon puutteeseen. Kun on lähes 20m/s vastatuuli ja sen mukaiset aallot niin koneella on ollut nopeus solmun kahden luokkaa huonoimmillaan vaikka koneesta on otettu täydet kierrokset. Moottoripursissa on huomattava tuulipinta-ala mutta massa on se suurempi tekijä joka vaikuttaa varsinkin aallokossa. Moottorin kestävyyteen vaikuttaa eniten se että mihin käyttöön se on suunniteltu ja valmistettu sekä mihin sitä käytetään ja miten. Esim. Artemis on tämän tiedostanut ja ei ole ajanut koneella ylimääräisiä maileja. Vaihteisto ja potkurivalinta on sitten oma lukunsa. Muitakin asioita on mitkä vaikuttavat kestävyyteen mutta yksi yleispätevä asia koskee kaikkia polttomoottoreita. Jos ollaan koko ajan moottorin suorituskyvyn ylärajoilla niin se ei ole välttämättä pitkäikäinen.
- Anonyymi
40-jalkainen moottoripurjehtija painanee 8-10 tonnia. Minulla on 9-tonnisessa veneessä 29hv moottori, jolla vene kulkee runkonopeutta vielä kohtalaisessa vastatuulessa. Moottoripurjehtijat kulkee hiukan yli runkonopeuden, laittaisin jonkun 60hv. Yli 100hv kone kulkee turhan pienellä kuormituksella ja tuo turhaa painoa. 60hv kone on vielä nelisylinterinen pienehkö ja kevyehkö kone, kun taas yli 100hv moottori on jo 6-sylinterinen ja painaa jotain 400-500 kiloa.
- Anonyymi
No esim NC441:ssä Yanmarin 4-sylinterinen 160hv ja painaa 342kg.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No esim NC441:ssä Yanmarin 4-sylinterinen 160hv ja painaa 342kg.
No joo, Yanmarilla näköjään on isoja 4-sylinterisiä. Tämäkin painaa 464 kg/114 hv ilman vaihdetta, kun taas 72hv kone painaa alle 300kg ilman vaihdetta ja 60hv kone painaa vain 234 kg.
https://yanmarengines.com/4tn101fht-water-cooled-engine/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No joo, Yanmarilla näköjään on isoja 4-sylinterisiä. Tämäkin painaa 464 kg/114 hv ilman vaihdetta, kun taas 72hv kone painaa alle 300kg ilman vaihdetta ja 60hv kone painaa vain 234 kg.
https://yanmarengines.com/4tn101fht-water-cooled-engine/40 jalkainen moottoripursi voi painaa jopa 15t tai enemmänkin joten moottorin painolla ei ole mitään merkitystä käytännössä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
40 jalkainen moottoripursi voi painaa jopa 15t tai enemmänkin joten moottorin painolla ei ole mitään merkitystä käytännössä.
Riippuu veneestä. Nykyveneissä moottori on sänkyjen tasalla vesilinjan yläpuolella, jolloin se paino on väärässä paikassa, vanhanaikaisissa se on syvässä kuopassa vesilinjan alapuolella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riippuu veneestä. Nykyveneissä moottori on sänkyjen tasalla vesilinjan yläpuolella, jolloin se paino on väärässä paikassa, vanhanaikaisissa se on syvässä kuopassa vesilinjan alapuolella.
yllätys yllätys kaikki riippuu kaikesta.
- Anonyymi
Ammattikäyttöön moottorit "dereitataan" tarkoittaa sitä että tehoa on kaksinkertainen määrä siihen nähden mitä tarvitaan. Kannattaa katsoa hidaskäyntisiä matalakierroksisia ison sylinteritilavuuden omaavia dieseleitä, ilman sähköjä toimiva ruiskupumppu tyyppinen on paras, mutta niitä ei ehkä uusia ole enää tarjolla. Liian matalat kierrokset, matalammat mitä k.o. moottorille on tarkoitettu ei ole hyväksi sillä matalilla kierroksilla moottorin sisäiset voimat ovat suuria. Liian korkeilla kierroksilla taas mekaanisten osien kuluminen on suurempaa. Ihan tyhjäkäynnillä ei siis kannata matkaajoa suorittaa, mutta tämä tarkoittaa hidaskäyntisellä dieselillä todella matalia kierrosnopeuksia, kun tyhjäkäynti voi venemoottorissakin olla alle 500 r/min. Matka ajoa varten kierrosnopeuden tulee olla alle puolet maksimista. Riittävästä ilmansaaniista pitää huolehtia moottorin kuormituksen pienentämiseksi,
- Anonyymi
Tuskin tuolla moottoripurrella tullaan ajamaan kymmeniä tuhansia tunteja. 10 000 tuntia ei ole vielä paljoa tavallisille pienille 3000-3600 rpm maksimikierrosluvun dieseleille kulumisen kannalta. Eri juttu sitten korroosio jne.
Laivat erikseen. - Anonyymi
Onko sitä jotain muutakin ajoa kuin matka- ajo?
Useimpien polttomootorien paras hyötysuhde ja niiltä osin myös taloudellisin käyttöalue on siellä 85 prosentin vaiheilla nimellistehosta.
Ei ole mitään järjen häivää ostaa kalliisti ylisuuri moottori vain siksi että jumputtaa sillä sitten enintään puolella teholla huonolla hyötysuhteella suurella polttoaineen ominaiskulutuksella.
Jos kyseessä on, kuten aloittajalla oletan olevan, raskas uppoumarunkoinen moottoripurjehtija, vauhtiahan ei moottorilla saavuteta vaikka laitettaisiin 500 kW kone joten järkevintä on joku 50- 80 kW laite, senkään täyttä tehoa ei ajamiseen tarvita mutta riittääpä teho sitten kunnolla akkujen lataamisiin ym.
Kun aloittelin veneilyä saaristossa kalastajatilalla, moottoriveneiden tehot olivat luokkaa 5- 15 hv ja hyvin riitti. Maallikot yleensä luulevat että kun on iso kone, veneellä selviää hyvin esim. kovassa merenkäynnissä mutta se onkin täsmälleen niin että kovassa merenkäynnissä edetään hitaasti pienellä teholla, varsinkin jos vene on vielä raskaasti lastattu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sitä jotain muutakin ajoa kuin matka- ajo?
Useimpien polttomootorien paras hyötysuhde ja niiltä osin myös taloudellisin käyttöalue on siellä 85 prosentin vaiheilla nimellistehosta.
Ei ole mitään järjen häivää ostaa kalliisti ylisuuri moottori vain siksi että jumputtaa sillä sitten enintään puolella teholla huonolla hyötysuhteella suurella polttoaineen ominaiskulutuksella.
Jos kyseessä on, kuten aloittajalla oletan olevan, raskas uppoumarunkoinen moottoripurjehtija, vauhtiahan ei moottorilla saavuteta vaikka laitettaisiin 500 kW kone joten järkevintä on joku 50- 80 kW laite, senkään täyttä tehoa ei ajamiseen tarvita mutta riittääpä teho sitten kunnolla akkujen lataamisiin ym.
Kun aloittelin veneilyä saaristossa kalastajatilalla, moottoriveneiden tehot olivat luokkaa 5- 15 hv ja hyvin riitti. Maallikot yleensä luulevat että kun on iso kone, veneellä selviää hyvin esim. kovassa merenkäynnissä mutta se onkin täsmälleen niin että kovassa merenkäynnissä edetään hitaasti pienellä teholla, varsinkin jos vene on vielä raskaasti lastattu.Kysymys kuului että "moottorin tulisi kestääm mahdollisimman hyvin", ei mikä on taluodellisin tai edullisin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymys kuului että "moottorin tulisi kestääm mahdollisimman hyvin", ei mikä on taluodellisin tai edullisin.
Kestävyyteenkin vaikuttaa niin moni tekijä, huollon säännöllisyys esim. ei ole vähäisin niistä. Yleistäen voidaan sanoa että hidaskierroksiset koneet kuluvat hitaammin ja sallivat pitemmät perushuoltovälit kuin ns. kierroskoneet joten pidettäkööt sitä sitten myös kestävyytenä. Eli mitä vähemmän kierroksia, sitä lyhyemmän matkan männänrenkaat kulkevat hinkkaamassa sylinterinseinämiä ja kun tehollinen keskipainekin tällöin yleensä on matala, on se vaan hyväksi siinä millaisia voimia esim. kampilaakereihin, runkolaakereihin ja männäntappiin kohdistuu...
On myös muistettava että mitä enemmän moottorissa on vimpaimia ja vempaimia, kuten esim. ahdin, sitä enemmänhän siinä on silloin mahdollisia vikakohteita ja mitä enemmän kaikkeen sisältyy tietokoneohjausta ja hienoa elektroniikkaa, vikakohteet sen kuin lisääntyvät.
Yleisimmin käytössä olevista ja myydyimmistä merkeistä löytynevät ne luotettavimmat moottorit sillä juuri niiden valmistajat todennäköisimmin satsaavat tuotekehittelyssään myös kestävyyteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kestävyyteenkin vaikuttaa niin moni tekijä, huollon säännöllisyys esim. ei ole vähäisin niistä. Yleistäen voidaan sanoa että hidaskierroksiset koneet kuluvat hitaammin ja sallivat pitemmät perushuoltovälit kuin ns. kierroskoneet joten pidettäkööt sitä sitten myös kestävyytenä. Eli mitä vähemmän kierroksia, sitä lyhyemmän matkan männänrenkaat kulkevat hinkkaamassa sylinterinseinämiä ja kun tehollinen keskipainekin tällöin yleensä on matala, on se vaan hyväksi siinä millaisia voimia esim. kampilaakereihin, runkolaakereihin ja männäntappiin kohdistuu...
On myös muistettava että mitä enemmän moottorissa on vimpaimia ja vempaimia, kuten esim. ahdin, sitä enemmänhän siinä on silloin mahdollisia vikakohteita ja mitä enemmän kaikkeen sisältyy tietokoneohjausta ja hienoa elektroniikkaa, vikakohteet sen kuin lisääntyvät.
Yleisimmin käytössä olevista ja myydyimmistä merkeistä löytynevät ne luotettavimmat moottorit sillä juuri niiden valmistajat todennäköisimmin satsaavat tuotekehittelyssään myös kestävyyteen.Kuinka monta moottoripurren tai purjeveneen dieseliä on ajettu kulumisen kannalta liikaa? Tuleeko se vastaan joskus 20 000 tunnin paikkeilla? Onko veneellä tarkoitus ajaa muutama kierros maapallon ympäri vai veneillä pääosin Itämerellä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuinka monta moottoripurren tai purjeveneen dieseliä on ajettu kulumisen kannalta liikaa? Tuleeko se vastaan joskus 20 000 tunnin paikkeilla? Onko veneellä tarkoitus ajaa muutama kierros maapallon ympäri vai veneillä pääosin Itämerellä?
Siinäpä se juuri onkin että moottorin pitää olla oikealainen kulloiseenkin käyttöön. Korroosio on suuri ongelma suolaisemmilla vesillä. Isommilla vesillä käyttötunteja tulee kuitenkin helposti vuorokaudessa tai parissa kolmessa yhtä paljon kuin sunnutaipurjehtijalla kaudessa. Kotoinen purjehtija pitää 20v vanhaa konetta ikäloppuna vaikka pallonkiertäjän tunnit ovat ihan toista luokkaa.
- Anonyymi
Cummins qsb 6,7l 230 hv, voi ajaa 24/7 830 koerroksella ja oma 42 jalkainen 13000 kg painava kulkee noilla kieroksilla 5,5 solmua ja kulutus tuulesta riippuen 0,5-0,6 litraa nm.
Ensimmäinen venttiili säätö 5000 tunnissa ja kone huollettuna on + 20 000 tunnin aparaatti aikaisemmilla 5,9 litran qsb koneilla on saavutettu yli 30 000 tunnin käyttöjä vieläpä korkeampi viritteisissä 380hv malleissa.
Yhtenä hyvänä on vakio laturi tarjoaa 160A, niin akut täyttyvä mukavasti... - Anonyymi
Moottoria harvemmin saa ajamalla rikki, jos sitä käytetään optimikierroksilla. Yleensä koneet kärsivät huollon puutteesta eli hyvä huolto vie pitkälle. Laita mikä tahansa tunnettu merkki, jolla on hyvä varaosapalvelu siellä missä purjehdit. Tee säännölliset huollot ja ennakoivat osien vaihdot käyttötuntien mukaan. Laita akselipeli kun vaihdelaatikolla ja akseliin nauhaboksi, jonka voi korjata venettä nostamatta, jos tarpeen.
- Anonyymi
Muistan kun aloitin jäänmurtajassa moottorioppippipoikana 17- vuotiaana ja ensimmäsiin vatihommini kuului mm. akselien läpiviennistä sisään akselitunneliin valuneen vetisen rasvan ronkkiminen ämpäreihin, kantaminen kolmisen kerrosta ylemmälle kannella konehuoneen yhteydessä olevaan tilaan jossa kuumentamalla kattilassa vesi erotettiin rasvasta ja rasva kaadetti säiliöön josta se valui uudelleen akselihylsää voitelemaan ja kierros jatkui...
Sittemmin olen opiskellut alaa vähän lisää... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistan kun aloitin jäänmurtajassa moottorioppippipoikana 17- vuotiaana ja ensimmäsiin vatihommini kuului mm. akselien läpiviennistä sisään akselitunneliin valuneen vetisen rasvan ronkkiminen ämpäreihin, kantaminen kolmisen kerrosta ylemmälle kannella konehuoneen yhteydessä olevaan tilaan jossa kuumentamalla kattilassa vesi erotettiin rasvasta ja rasva kaadetti säiliöön josta se valui uudelleen akselihylsää voitelemaan ja kierros jatkui...
Sittemmin olen opiskellut alaa vähän lisää...Niin, että mitä halusit sanoa kommentillasi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, että mitä halusit sanoa kommentillasi?
Kokeilin vain saisinko venekonejunttidiskon syttymään tuleen, toimii ...
- Anonyymi
Jos yksi asia pitää nostaa esille:
matalaviritteinen- Anonyymi
No onko niitä viritettyinä paljonkin myynnissä esim. aloittajan kysymään tarpeeseen sopivia sisämoottoreita?
Menetkö kauppaan ja kysyt että onko myynnissä tuollaista 70- 100 kW matalaviritteistä meridieselmoottoria. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No onko niitä viritettyinä paljonkin myynnissä esim. aloittajan kysymään tarpeeseen sopivia sisämoottoreita?
Menetkö kauppaan ja kysyt että onko myynnissä tuollaista 70- 100 kW matalaviritteistä meridieselmoottoria.Ammattitaitoinen myyjä pystyy kertomaan moottorin suunnitteluperiaatteista ja moottorin tehosuhteesta. Sitä voi itsekin arvioida vertaamalla vastaavien moottorien iskutilavuuksia ja tehoja toisiinsa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No onko niitä viritettyinä paljonkin myynnissä esim. aloittajan kysymään tarpeeseen sopivia sisämoottoreita?
Menetkö kauppaan ja kysyt että onko myynnissä tuollaista 70- 100 kW matalaviritteistä meridieselmoottoria.Pystyyhän vertailemaan esim. iskutilavuutta, onko turboa, huippukierroslukuja. Eiköhän siitä saa jo osviittaa. Jos jossain moottorissa on sama lohko kuin toisessa, mutta siitä otetaan enemmän tehoja ja kierroksia ulos, sitten se ei ole matalaviritteinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pystyyhän vertailemaan esim. iskutilavuutta, onko turboa, huippukierroslukuja. Eiköhän siitä saa jo osviittaa. Jos jossain moottorissa on sama lohko kuin toisessa, mutta siitä otetaan enemmän tehoja ja kierroksia ulos, sitten se ei ole matalaviritteinen.
Vaikkapa VP D2-40 on 1,5 l 40 hv. Autoissa 1,5 l dieselissä on 130 hv turbon avittamana. Joskus 70-luvulla oli turbottomina ehkä 60 hv.
Todella matalaviritteisiä kaikki purjeveneisiin myytävät koneet ovat ja kestävät "ikuisesti" hyvällä huollolla.
- Anonyymi
Ettekö tajua että esim. tavallisia keskimoottorivenemoottoreita ei ole mitenkään "viritetty", keskustelu matalaviritteisistä tai korkeammin viritetyistä on sikäli aivan turhaa, käsite virittely tulee vastaan kun aletaan normaaleja tehdastekoisia koneita esim. kilpailukäyttöä varten muunnella ja muuttaa, sitä kutsutaan toisinaan virittämiseksi.
- Anonyymi
Moottorin viritysaste on ihan normaali termi joka kuvaa sitä paljonko tehoa saadaan irti suhteessa tilavuuteen. Kaikissa moottoreissa on jokin viritysaste. Kansan parissa virityksellä tarkoitetaan yleensä sitä että ostetaan kalliita viritysosia joilla korvataan alkuperäisiä ja lopputulokseen ollaan tyytyväisiä jos teho ei laske yli 20%.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moottorin viritysaste on ihan normaali termi joka kuvaa sitä paljonko tehoa saadaan irti suhteessa tilavuuteen. Kaikissa moottoreissa on jokin viritysaste. Kansan parissa virityksellä tarkoitetaan yleensä sitä että ostetaan kalliita viritysosia joilla korvataan alkuperäisiä ja lopputulokseen ollaan tyytyväisiä jos teho ei laske yli 20%.
En ole koskaan kuullut vene- tai laivamoottorimyyjien tai laiva- ammattilaisten puhuvan moottorin viritysasteesta...mutta mistä tietäisinkään kun en ole alan ihmisiä koskaan nähnytkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole koskaan kuullut vene- tai laivamoottorimyyjien tai laiva- ammattilaisten puhuvan moottorin viritysasteesta...mutta mistä tietäisinkään kun en ole alan ihmisiä koskaan nähnytkään.
Taidat olla hieman höperö, kyllä on normaalia puhua viritysasteesta, kun samaa peruskonetta saa eri tehoilla, eli tehdas virittänyt mallistonsa sopimaan eri käyttö tarkoituksiin...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taidat olla hieman höperö, kyllä on normaalia puhua viritysasteesta, kun samaa peruskonetta saa eri tehoilla, eli tehdas virittänyt mallistonsa sopimaan eri käyttö tarkoituksiin...
Saatko kaupoista erilaisia esim. Caterpillarin, Cumminsin tai Volvon moottoreita?
Kertoisitko minulle niistä eroista? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saatko kaupoista erilaisia esim. Caterpillarin, Cumminsin tai Volvon moottoreita?
Kertoisitko minulle niistä eroista?Esimerkiksi Volvo-Penta D2-50/60/75 ovat kaikki samaa 2,2 l lohkoa. Samat kierroslukualueet ja puristussuhteet, mutta eri vääntö- ja tehokäyrät. En tiedä mitä noissa tarkemmin on erona, ei taida olla turboa tehokkaimmassakaan, joten tehoero lienee lähinnä hoidettu polttoaineen syötöllä. On noissa paino- ja ulkonäköeroa eli ei pelkkä ohjelmallinen rajoitus.
Sitten laitetaan nuo samaan veneeseen. Onko joku syy, että D2-75 kestäisi huonommin kuin D2-50? Kuitenkin molemmista otetaan sama teho samalla matkanopeudella ja tuota ylimääräistä tehoa hyödynnetään äärimmäisen harvoin.
Potkurikin voi olla sama. Silloin nuo antaisivat täysin identtiset tehot identtisillä kierroksilla. D2-50 vain jäisi jonnekin 2700 rpm paikkeille D2-75 jaksaesessa 3000 rpm paikkeille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taidat olla hieman höperö, kyllä on normaalia puhua viritysasteesta, kun samaa peruskonetta saa eri tehoilla, eli tehdas virittänyt mallistonsa sopimaan eri käyttö tarkoituksiin...
Onko täällä normaalia aloittaa viesti kysymällä toiselta, että oletko ”höperö”, ”hullu”, ”kahjo”, ”vajakki” tai jotain muuta sen tapaista ?
Kielestämme löytyy varmasti muitakin vähemmän hyökkääviä ilmauksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esimerkiksi Volvo-Penta D2-50/60/75 ovat kaikki samaa 2,2 l lohkoa. Samat kierroslukualueet ja puristussuhteet, mutta eri vääntö- ja tehokäyrät. En tiedä mitä noissa tarkemmin on erona, ei taida olla turboa tehokkaimmassakaan, joten tehoero lienee lähinnä hoidettu polttoaineen syötöllä. On noissa paino- ja ulkonäköeroa eli ei pelkkä ohjelmallinen rajoitus.
Sitten laitetaan nuo samaan veneeseen. Onko joku syy, että D2-75 kestäisi huonommin kuin D2-50? Kuitenkin molemmista otetaan sama teho samalla matkanopeudella ja tuota ylimääräistä tehoa hyödynnetään äärimmäisen harvoin.
Potkurikin voi olla sama. Silloin nuo antaisivat täysin identtiset tehot identtisillä kierroksilla. D2-50 vain jäisi jonnekin 2700 rpm paikkeille D2-75 jaksaesessa 3000 rpm paikkeille.Eli et tiedä, se jää sanomaksesi.
Ts. kerroit juuri ettei mainitsemiasi moottoreita ole ollenkaan mitenkään "viritetty"!
Ei ole siis syytä puhua "viritysasteistakaan", hyvä näin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saatko kaupoista erilaisia esim. Caterpillarin, Cumminsin tai Volvon moottoreita?
Kertoisitko minulle niistä eroista?Cummins qsb 6,7 sarja yli 30 variaatiota eri käyttöön high out put, heavy duty, Intermittent, Medium Continuous, Government Services ja generaatoreiksi Prime Power.
Näissä käyttö tarkoituksissa vielä eri tehoisia.
Katso linkistä lisää
https://www.cummins.com/engines/qsb67qsb7 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli et tiedä, se jää sanomaksesi.
Ts. kerroit juuri ettei mainitsemiasi moottoreita ole ollenkaan mitenkään "viritetty"!
Ei ole siis syytä puhua "viritysasteistakaan", hyvä näin.Mitä haet tällä sun jankkaamisella?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S606504- 1003362
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.252696- 212328
- 271881
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3571822- 251610
- 321458
- 491452
Suomessa oikeistohallitus vallassa: nälkäiset lapset hakevat jo Punaiselta ristiltä ruoka-apua
Sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet asiointia ruoka-avussa. Kyllä tämän maan tilanne on surkea, kun lapset näkevät n2261423