Metrin prototyyppiä säilytetään Pariisissa, missä mittanauhatehtailijat voivat testata mittojensa tarkkuutta.
Mutta onko missään vaakatason prototyyppiä missä vatupassin valmistajat voisivat tarkistaa vatupassinsa tarkkuutta? Pitäisikö se olla päiväntasajalla vai navoilla?
Mutta onko missään vaakatason prototyyppiä missä vatupassin valmistajat voisivat tarkistaa vatupassinsa tarkkuutta? Pitäisikö se olla päiväntasajalla vai navoilla?
Vastaukset 57
Vanhimmat
Entä suorakulman prototyyppi?
Sekin olisi tarpeellinen. Minullakin on yksi kiinalainen suorakulma joka on saanut vaikutteita oikokulmasta.
360° kulman mittaamiseen käytetty laite on hyödyllinen jos se oikein kalibroitu.
Luodin ja luotinarun voi aina lähettää Teknillisen tarkastuskeskuksen Vakaustoimistoon tarkastettavaksi.
Varmaan vappuna voisi lähettää tuonne ylöspäinkin osoittavan narun.
Vatupassi on helppo tarkistaa syksyllä yksiöisen jään päällä.
Minulla on metrin prototyyppi housuissa. Voin tulla jeesaamaan, jos tarvetta tarkistaa mittoja.
Taitaa olla proteesi eikä prototyyppi.
Se on pienoismalli eikä toimi.
..mittakaavassa 1:10
Vatupassin tarkistamiseen ei tarvi mitään apuvälineitä jo onnistuu missä vaan -vähänkin jos on älliä päässä niin tajuaa miten homma onnistuu käden.... eiku vatupassin käänteessä...
Ei mitään merkitystä tavalliselle ihmiselle!
Metrin prototyyppiä on Pariisissa Mittojen ja painojen museossa, ei enää nykyään käytössä missään. Metrin mittaustapa muuttui jo vuonna 1983, ei tarvita protoa tai sen kopioita,,,
Ilmankos noiden vivoittimien ja ym. mitat heittää niin paljon keskenään verrattuna.
Prototyypistä luovuttiin jo 1960.
Minulla on neljänkymmenenviiden numeron kumisaappaan suomalainen standardilesti molemmissa jaloissani.
Metri on jokaisen oma asia.
Joo, nykyisin saa itse päättää paljonko metri on pitkä ;)
Sevresin kellarissa ei taida enää olla muuta käyttökelpoista mittanormaalia kuin +4°C lämpötilassa säilytettävä standardihevonen jonka voimaa silloin tällöin tarkastetaan ja käytetään mittareiden kalbroimiseen.
Eikö hevosen voimat ehdy ikääntyessä.
Ei sitä standardihevosta käännelläkään.
Sen takia moottoritehojen ilmoittamisessa mentiin kilowatteihin. uusien autojen tehot alkoivat nousta hurjiksi, kun Pariisin standardikoni kävi vanhuuttaan heikoksi.
Helppohan se olisi Pariisissa käydä tarkistamassa oma mittanauhansa, mutta uusi metrin määritelmä on vähän hankalammin käytettävä, joten nykyään taitaa mittanauhatehtailijat tarkistaa oman mittanauhansa ihan vaan jonkun muun kaupasta löytyvän mittanauhan avulla.
Tästä on seurannut se että kaikista vanhimmat mittausvälineet ovat tarkimmin oikeassa.
Ei millään nykyisillä viivoittimien valmistajilla ole metrin pitusia tyhjiöputkia, ja 1/299 792 458 sekunnin tarkkuuteen kykeneviä kelloja.
Juupa, joo,,,
Suomessa VTT:hen kuuluva Mikes (Mittatekniikan keskus) tekee näitä mittalaitteiden kalibrointeja/tarkistuksia. Metrologian laitoksia on muuallakin maailmalla
Ei Cesium-kelloissa ole mitään metrin pituisia putkia eikä ne lyhyemmätkään ole tyhjiä.
Kellolle tuo tarkkuus ei ole homma eikä mikään. Tai oikeastaan oskillaattorille.
Et ymmärtänyt!
Kellolla mitataan aikaa kun tutkitaan matkaa jonka valo kulkee tyhjiössä.
Nyt tajusin. Pariisissa on standardivalo laboratoriossa. Sen nopeuteen voi käydä vertaamassa muiden valojen nopeutta.
Esimerkiksi pönttöuunin fotoni on huomattavan hidas pariisin standardivaloon nähden.
Myös tutkamiesten fotoni kulkee vain n. 150 metriä mikrosekunnissa.
Savorisen fotonien nopeus taas riippuu siitä, kuinka moni muu fotoni on tuuppinut niille lisävauhtia.
Antifotoni (pimeyden välittäjäkvantti) on kuitenkin aina fotonia nopeampi. Pratchettin mukaan varjon nopeus ylittää valonnopeuden. Vaikka miten nopeasti yrittäisit valaista varjoa, niin aina se ehtii livahtamaan alta pois.
Fysiikka on mielenkiintoinen tiede.
Tuossa voi olla kellon operaattorille töitä jos matkan tutkijat tutkii. Otetaanko mittaukseen mukaan jos matkan tutkijat pistäytyy välillä bistrossa haukkaamassa calvadosia?
Onko tuopin referenssi myös Pariisissa?
Tuopista en tiedä mutta muutaman tuopinjäljen olen siellä tehnyt.
Pariisista löytyy 1 Bar ja -1 Bar paineiden mittanormaalit.
-1 Bar standardipainetta käytetään vertailussa kun halutaan tietää kuinka nopeasti tyhjö täyttää avaruusaluksen, jonka kylkeen on tullut meteorin tekemä reikä.
Mielenkiintoista. Ei ainoastaan uutta fysiikkaa, vaan myös uutta astronomiaa.
Meteori on se valoilmiö, jonka hiekkajyvä tai meteoroidi saa aikaan syöksyessään ilmakehään.
Voihan tietenkin olla, että meteorista lähes valon nopeudella sinkoutuvat massiiviset fotonit puhkovat avaruusaluksen seinät. Kyllä sillä saattaa olla läpäisykykyä siinä kuin mikrometeoroidillakin.
-5 bar paineella testataan sitä kuinka korkealle tuollainen paine imee veden.
Sellainen alipaine rikkoo jo jopa pultteja ja muttereita.
Jossakin Suomen eteläosassa on (tai oli?) maan alle tunneliin rakennettu maailman tarkin vatupassi. On muistaakseni aika lyhyt (n. 100 m).
Tarkkuus perustuu nestepintojen mittaamiseen jollakin älykkäällä tavalla.
Taidat tarkoittaa Geodeettisen laitoksen vatupassia Tytyrin kaivoksessa.
Veden pinnan korkeus todettiin interferenssikomparaattorilla molemmissa päissä.
Maapallolla mannerlaatat nousevat ja laskevat suunnilleen 0,4 m Kuupallon kiitäessä ohitse.
Kun mannerlaatan toinen reuna kohoaa Kuupallon saavuttua otolliseen asemaan, niin toinen reuna laskee. Maanpinta, kuviteltu tai todellinen, on hyvin vähän aikaa vaakatasossa Kuupallon singahdellessa Maapallon ympärillä. Itse asiassa kyseessä on yksi ainoa hetkonen.
Ilmiössä ei ole kyse Kuun kierrosta Maan ympäri, vaan Maan pyörimisestä. Kuun kiertoaika on n. kuukausi.
Tuo riippuu aivan siitä, mistä asiaa tuijottaa.
Ei riipu. Vuorovesi-ilmiö johtuu nimen omaan siitä, että maa kääntyy kuun suhteen kerran vuorokaudessa täyden kierroksen. Jos kyse olisi Kuun kiertämisestä Maan ympäri, vuorovesi ilmaantuisi kaksi kertaa kuukaudessa.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa on tehtävänä tarkastella vatupassin olemusta ja kuplan liikettä. Kumpikaan noista ei anna minkäänlaista vihjettä Maapallon pyörimisestä joten Maapallon voi aivan hyvin olettaa olevan paikallaan ja muut taivaankappaleet kiertävät sitä viuh vauh.
Kyseessä on aivan samanlainen ilmiö kuin Auringon ja Kuun ja planeettojen ja koko muun maailman pyöriminen Paavo Väyrysen ympärillä.
Vatupassinolemus on suoruus.
Kuplan liikkeistä minulla on valtava määrä kokemusta. Ensimmäinen autoni oli kupla.
Miten kuplan liikkeet liittyvät planeettojen liikkeisiin, muutoin kuin Newtonin liikelakien kautta?
Ohizingahtava Kuupallo kallistaa vetovoimallaan mannerlaattaa ja samalla vatupassia.
Hitlerin kostot ovat harvoin vaaterissa joten ei niihin kannata soveltaa mitään liikelakeja. Eikä muutenkaan.
Oliko se vielä niin että kuu ei kierrä maata täsmällisesti päiväntasaajaa pitkin, kuitenkin suomesta katsottuna enimmäkseen etelässä. Jotain maahan sidottua kuullakin on, koska näyttää naahan aina samaa puolta. Lieneekö kuun "naamassa" mitään vaihtelua eri puolilta maapalloa katsottuna?
Jos ei täsmällisesti niin ainakin hyvin lähellä päiväntasaajaa.
Kuupallon kiertäessä Maapalloa sen ratataso vaihtelee muutaman asteen.
Auringon kiertäessä Maapalloa sen ratataso vaihtelee yli 20 astetta ylös ja alas.
Tarkoitatko että aurinko kiertää pannukakku maata?
Vähän kuin Linnanmäen vuoristorata? Siinäkin pikkupoikana jänskätti. Ilmankos maapallolla on kaikenlaisia jännitteitä vähän joka suunnalla.
Aikuisten oikeasti Maapallo ei ole mikään pallo vaan enemmänkin Maalittu.
Tuo oli tiedossa jo 1700-luvulla. Tiedettä tehtiin jo silloin vaikka APH ei siitä mitään ymmärrä.
Astronomien ja merenkulkijoiden käyttämässä Astronomical Ephemeris & Nautical Almanac- opuksessa Auringon sijainti ja rata taivaankannen tuntumassa ilmoitetaan nimenomaan Maapallo keskipisteenä. Ei siis Aurinkokeskeisesti niinkuin joku Kopernicus tai Galilei mielellään näkisi.
Koordinaatisto on tietenkin vapaasti valittavisssa ja Maan pinnalla tapahtuvan havainnoinnin suhteen Maan keskipiste on looginen nolla.
Kun koordinaatisto valitaan niin että Maapallo on keskipisteenä niin Auringon ja Kuupallon kiertäminen Maapallon ympärillä on täysin luonnollista.
Aurinkokeskeisessä järjestelmässä planeettojen radat eivät ole mitään ellipsejä. Niissä on enemmäån tai vähemmän mutkia matkassa. Muuten olisivat jotkut Uranukset ja Neptunukset ja Pluto jääneet havaitsematta.
Planeettojen radat pystyy laskemaan aivan yhtä hyvin Maapallokeskeisessä koordinaatistossa kuin Aurinkokeskeisessäkin.
Eikä tuo vaikuta vatupassiin millään lailla.
Jos kuu pystyy vetämään valtameriäkin puoleensa, luulisi että kuu vetäisi myös vatupassinkin silmää vähän vituralleen? Kannattaako täyden kuun aikana tehdä rakennushommia?
Muuttuuko Kuun aiheuttama gravitaatio sen mukaan, miten Aurinko valaisee kuuta?
Jännää uutta fysiikkaa. Melkeinpä Savorisen uuden fysiikan tasoista.
Ja eikö kuutamourakointi ole lain mukaan kiellettyä? Eli ei kannata, eikä ainakaan jos kärähtää veroviran omaavalle. Ropsahtaa rankka lisävero.
Olisipa aika noloa jos Draculalta kiellettäisiin ammatinharjoittaminen.
Raakkula makaa veroviraston virka-aikana arkussaan kellarissa. Ei mukavuudenhaluiset veroviranomaiset sinne tule kovistelemaan.