Paikkakunnan nimi on Kangasala. Minkä kieliopin mukaan se taipuu muotoon "Kangasalla" kun olen siellä itse?
Jos minä seison jollakin pinta-alalla niin seisonko minä pinta-alla vai pinta-alalla?
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000009798163.html
Jos minä seison jollakin pinta-alalla niin seisonko minä pinta-alla vai pinta-alalla?
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000009798163.html
Vastaukset 13
Vanhimmat
Helsinkiläisten "kieliopin" mukaan varmaankin taivutetaan tuolleen. Ei siinä mitään logiikkaa olekaan.
"Tuolleen"
Missäs noin puhutaan? Ei ainakaan Helsingissä.
Mietin tuota itsekin eilen, nähdessäni kyltin ohi ajaessani.
Ehkä tuo on vain kieleen ujuttautunut epäsäännöllinen fraasi.
Joka on syntunyt siitä että "Kesäpäivä Kangasalla" on mukavampi lausua kuin "Kesäpäivä Kangasalassa".
Näitä löytyy. Suomenkin kielestä.
Se on vakiintunut tapa. Siihen on kielitoimisto antanut hyväksyntänsä.
Kielioppia persuille. Yhdyssanojen osaaminen on tärkeää, koska virheet voivat muuttaa lauseen merkityksen aivan täysin. Otetaan esimerkkijä, eli Mesi-Erkkejä:
Kangasalla, pantiin kedolla kukkaisella
Kangas alla, pantiin kedolla kukkaisella
Kangasalalla, pantiin kedonkukkaisella.
Kysymys kuuluu, minkä vaihtoehdon ylläolevista persu valitsisi, jos hänellä olisi joku mahdollisuus valita?
Tuntuu välillä aivan siltä, että tätä kieltä ei osaa puhua kukaan. Minä olen käynyt useasti linnanmäellä mutta riihimäkeläiset (riihimäkiset) asuvat riihimäessä, siis siellä mäen sisällä eivätkä mäen päällä.
Sama ongelma tuon Helsingin Kallion kanssa. Kun Helsinki rakentui niin ihmiset tekivät puutalonsa kalliolle ja asuivat kalliolla. Tämä lukee vanhaa Helsinkiä käsittelevässä kirjassa. Nykyään he asuvat Kalliossa joka on se sama paikka.
Olen ei Riihimäessä voi asua sen mäen päällä, kun siinä on kirkko. Kirkko on yleensäkin seutukunnan korkeimman nyppylän päällä. Itse kyllä asuin siellä yhden toisen mäen päällä. Saattaa olla, että se oli korkeampi kuin se kirkkonyppylä.
Eräällä toisella paikkakunnalla tapahtui wanhoina hywinä aikoina, että paikallinen timpuri oli korjaamassa kirkontornin kattoa. Ohikulkija kysäisi, että eikö se pelota olla noin korkealla. Korjaaja vastasi, että miten voisi pelottaa, kun kotokylällä kun hän menee perunakuoppaan, niin on korkeammalla. Korjaaja sattui asumaan mäellä, joka tosiaan oli ainakin liki yhtä korkealla (merenpinnasta mitattuna) kuin kirkontornin huippu. Saattoi hieman olla savonlisääkin jutussa mukana, mutta nauratti ohikulkijaa silti.
Kalliossa on nykyään ne talotkin kiveä, kuten maa niiden allakin. Kyllä se silloin voi tuntua Kalliossa asumiselta.
Teet tuosta Kalliosta ongelman jota ei ole. Jokainen ymmärtää nimittäin, tai pitäisi ainakin ymmärtää, että kyse on tietyn maantieteellisen alueen rajojen sisällä, sisäpuolella, asumisesta.
Esim. sipoolaiset sanovat asuvansa Sipoossa, eivät Sipoolla...ja kun sipoolaiset lähtevät käymään isolla kirkolla, he lähtevät käymään Helsingissä, eivät Helsingillä...
Jotkut asuvat Pohjois-Karjalassa Juuassa, siis Juuan kunnassa.
Jotkut asuvat silti Juukassa tai Juualla.
Eikös Kangasala ole se paikka missä haisee koko ajan kaamea lemu?
Eiku se paikkakunta on Virrat, koska kun ollaan ko. pikkukylässä ollaan Virtsassa.
Maahanmuuttajien vikako sekin on?
Tämä se vaan ihme asija. Rikkaat asuu Kämpissä ja duunarit kämpillä.