Marin ihan eri tasolla

Mairinhan ulkoluki toisten kirjoittamia juttuja, eikä suinkaan puhunut omia mielipiteitään. Emmehän me tiedä muuta!

Joo, me pidämme Sannasta, mutta ota huomioon tämä:


Nyt alkavat hillat olla kerätty, että..: ”Olihan niitä nyt kuitenki taas löyvettävissä. Meki saimma kaksi saavillista kerättyä. Korpihillat noli parhaja ja isoommuksia.” ”Enkä mie nähny yhthän niitä tahalhan meijän aartheja rosvoamhan ijästä tuotuja.” … ennen hillastusaikaa: ”Ei niitä hilloja tänä vuona tulekhan. On ollu Lapissa niin kuivaa, että varvukki ovat ihan ruskeita ja hallaöitäki oli juuri ku niitten piti kukkia. Tietenki ne kaikki, tai no ainaki melkhen kaikki paleltuivat jo alkukesästä. Mutta puolukoja saattaa…”


Nyt kun Kalaeemelikin on siirtynyt autuuhammille kalastusvesille, ei enää kuule hänen remakkaa nauruaankaan kertomassa esimerkiksi, että: ”Se oli kuule niin paljon kaloja siihen aikhan Lomajoessaki, että lohen selkiä pitkin juosthin joen yli.” -Hän oli kylän Kingi ja vahvin mies. Ja kaikin puolin tolkun mies. Täh? Kerran hän sanoi ystävällisesti etelään Lapista muuttaneelle: ”Etelhänhän ne likaveekki valluu.”


Hänen talostaan puolen kilometrin päässä asui miehiä, joista yksi harrasti tuhopolttoja, eli ainakin kaksi kylän kauppaa ja yksi muu talo oli palanut, ja yritti murhata yhden taksia ajaneen vanhan miehen vaimoineen molotovin koktaililla. Ikkunan särkeminen teki kuitenkin haavan, jonka verijälkiä seuraamalla paikalle lähes 40 kilometrin päästä tilattu poliisi, talvi kun oli, löysi tekijän pian. Yksi heistä aikoi tappaa myös mainitun Kalaeemelin. Heidän tapanaan oli varastaa muidenkin pyydyksistä kalat lähijoessa. Yksi nainen meni vahtiin haulikon kanssa. Aili sanoi: ”Ko kutalhet tulevah, mie kyllä ammun.” Hän ampuikin varoituslaukauksen; ”naismies”, ”miesnainen”, naisoletettu, jonka sanottiin hakeneen lääkärintodistuksen siitä, että hänen kiusaamisensa, että olisi maannut miehen kanssa, oli vale. Haulivana ropisi veneen viereen veteen pitkäksi haulisuihkuksi ja osa niistä tuli myös rosvojen veneeseen. Noiden kolmen ”kiusankappaleen” (Miehen) kerrotaan saaneen ”hullun paperit” aikuistuttuaan.

Juhanin ne kuulemma hakkasivat ja pakkojuottivat, kyläkiusasivat ja viimein Juhani kuoli nuorena.
Kävin hattu ”kourassa” katsomassa Juhanin hautaa ja hiljaisena seisoin haudan vieressä muistelemassa yhteisiä kalastusreissuja ja puukeppi-keihäänheittohetkiä, ja hiiri- ja sopulileikkejä kun yhdessä teimme niille valjaat ja laskuvarjon ja pudotimme niitä katon harjalta testataksemme laskuvarjoliitämisen ominaisuuksia ja monia monia mukavia muistoja lapsuudesta. Hiihtomaat olivat ahkerassa käytössä talvisin… Jos olisin tiennyt Juhanin kohtalosta niiden petojen… Mutta olin muuttanut ”maalikyliin”, enkä tiennyt hänen kohtalostaan.

Aili sen sijaan; hän löysi ja sai kokea elävän uskon ennen kuolemaansa ja hänestä jäi todistus, että hänen sielunsa kelpasi Jumalalle. Hän pääsi voittajana perille. Ei tarvitse hänen enää muistella sitäkään kertaa kun hän keittiön oven vieressä seisoi keittiöjakkaralla kirves pään yläpuolelle kohotettuna odotti, että kun uhkaavat etniset rosvot astuvat keittiön oviaukosta… Haulikon patruunoitakaan ei Ailin tarvitse metsästystä varten enää ostella. Punainen kotivalmentajakin, kuminen vetokumi, jota hän toisinaan kuulemma veteli käsi syleksi levitellen yhtäjaksoisesti 200 kertaakin kerralla yhteen menoon, ja jota useimmat miehet eivät jaksaneet vetää edes yhtä kertaa, sai nyt jäädä tarpeettomana roikkumaan eteisen naulaan. Bullworkerikin oli paljon helpompi puristaa tyveen saakka kuin vetää punainen, eli jäykin kotivalmentaja sylen leveydelle. Aili oli pidetty ja mukava persoona.


Kun kävin tuttavien luona tuossa kylässä, sama koulukiusaaja ”molotovi”, metsurina silloin työskentelevä, sattui kylätiellä kävelemään vastaan ja ensi töikseen ehdotti: ”Alethanko tappelemhan?” Täh? – että no mitenkö vastasin? -Hän ei uskaltanut aloittaa. Sain rauhallisella puheella rauhoitettua hänet samoin kuin erään kerran sen yhden erittäin uhkaavasti käyttäytyvän huumemiehen Silja Serenaden 11 kerroksessa, kun yksikseni seurasin Ruotsin laivamatkalla lupautuneena valvojana ikkunasta alhaalla promenadilla käveleviä poikia, että kaikki oli hyvin. Aloin kertoa ja kysellä mummon ja vaarin asioista ja kysyin mitä hän muistaa mummonsa ja vaarinsa viime tapaamisestaan ja kuinka he nykyisin voivat jne.

Puheen sisältö on Marinella selkeää. Hän puolustaa heikompia. Jos ei ole tunneälyä, ei ymmärrä sisältöä. Maailmassa on vaan eriarvoisuutta, sekä sukupuolten että muiden seikkojen vuoksi.
Joillakin puhetulvassa ei ole mitään muuta kuin sanoja. Sellaisia ne räksyttäjät on.

Ihana että joku aidosti puolustaa heikompiosaisia ja rohkaisee naisia olemaan sellaisia kuin ovat, ei stereotypioita. Sanna on raikas tuulahdus tunkkaisessa puoluepolitiikassa. Obama oli aikanaan samalla tavalla uusi ilmiö.
Sanomassa pitää olla sisältö, ei vain sanoja peräkkäin lausuttuna.

Kännissä sopertanut sekavia nenänalusta jauhosta valkoisena siinä Marinin "sivistys".

Voisiko joku ystävällisesti kertoa miksi demari on tyhmä? Kiitos kiitos.

Vasemmisto, jo nimikin viittaa vasemmalle, mitä vasemmalla on, Venäjä on !?!

Suomi on liian pieni ja ahdasmielinen maa kansainvälisen tason lahjakkuuksille. Marinin kannattaa jättää taakseen Suomi ja sen myrkyllinen ilmapiiri ja luoda menestyksekäs ura ulkomailla. Kysyntää tuntuu olevan.