Rauhanrahasto kasvattaa EU:n muskeleita
Euroopan rauhanrahaston kautta toimitettiin vuosi sitten ensimmäistä kertaa sotamateriaalia Ukrainan asevoimille. Historiallisella päätöksellä on kauaskantoisia vaikutuksia.
Kun Euroopan unioni alkuvuodesta 2022 päätti käyttää Euroopan rauhanrahastoa aseellisen tuen toimittamiseen Ukrainaan, ylittyi merkittävä periaatteellinen kynnys.
EU:n perussopimukset estävät unionin budjetin käytön sotilaallisiin operaatioihin, eikä EU ole aiemmin tukenut kolmansia maita aseellisesti. Maaliskuussa 2021 perustettu rauhanrahasto on laajentanut unionin ulko- ja turvallisuuspoliittista välineistöä, mikä näkyy nyt Ukrainassa. Jäsenmaat voivat lähettää aseita ja muita varusteita Ukrainan asevoimille jo 3,6 miljardin euron arvosta EU:n laskuun.
Rahaston merkitys Ukrainan tukemisessa on annettua materiaalia monitasoisempi. Venäjä haluaa nähdä EU-maat erillään ja hajanaisina. Koko unionin sitoutuminen Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen sekä avun koordinoiminen ja rahoittaminen unionin tasolla antavat vahvan viestin yhtenäisestä rintamasta. Kolme EU-maata, Itävalta, Malta ja Irlanti, ovat »rakentavasti pidättäytyneet» osallistumasta aseapuun, mutta ne eivät ole estäneet muita tekemästä sitä koskevia päätöksiä ja tukevat Ukrainaa »ei-tappavalla» materiaalilla.
Yhteisillä päätöksillä on ollut myös apua ruokkiva vaikutus. Monet maat ovat tasapainotelleet kansainvälisen paineen, eskalaatiohuolien, kansalaismielipiteen, kansallisen turvallisuuden ja strategisen kulttuurin perinteiden välillä. Varsinkin varautuneemmille maille EU-tason päätökset ovat olleet kannustin ja oikeutus sotilaallisen tuen antamiselle.
Naapurustossaan EU tunnetaan ennen kaikkea taloudellisena ja poliittisena toimijana, mutta rauhanrahaston näyttävä käyttö Ukrainassa vahvistaa sen turvallisuus- ja puolustuspoliittista roolia.
Euroopan rauhanrahasto eli EPF (European Peace Facility) perustettiin alun alkaen vahvistamaan EU:n kyvykkyyksiä ja uskottavuutta globaalina turvallisuustoimijana.
Rahasto koostuu kahdesta pilarista: Ensimmäinen pilari kattaa EU:n oman sotilaallisen kriisinhallinnan yhteisiä kustannuksia, toinen tukee kumppanimaita ja kansainvälisiä turvallisuusorganisaatioita puolustuksen alalla.
EU-budjetin ulkopuolinen rahasto korvasi syntyessään aikaisempia rahoitusmekanismeja, mutta se toi unionin työkalupakkiin myös uutta. Rahasto mahdollisti ensimmäistä kertaa tappavan materiaalituen unionin ulkopuolelle. Myös kohdealuetta laajennettiin siten, että materiaalitukea voivat saada nyt valtiot, organisaatiot ja liittoumat ympäri maailmaa.
Rahaston perustamiseen vaikutti kiihtynyt geopoliittinen kilpailu. Jäsenmaat kokivat EU:n maineen kärsivän siitä, ettei se voinut tarjota tarvittavaa materiaalitukea osana turvallisuusyhteistyötään ja kriisinhallintaoperaatioitaan esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa, Somaliassa ja Sahelin alueella Afrikassa.
jatkuu
https://ulkopolitiikka.fi/lehti/1-2023/aseapu-ukrainaan-rikkoi-tabun-rauhanrahasto-kasvattaa-eun-muskeleita/
Euroopan rauhanrahaston kautta toimitettiin vuosi sitten ensimmäistä kertaa sotamateriaalia Ukrainan asevoimille. Historiallisella päätöksellä on kauaskantoisia vaikutuksia.
Kun Euroopan unioni alkuvuodesta 2022 päätti käyttää Euroopan rauhanrahastoa aseellisen tuen toimittamiseen Ukrainaan, ylittyi merkittävä periaatteellinen kynnys.
EU:n perussopimukset estävät unionin budjetin käytön sotilaallisiin operaatioihin, eikä EU ole aiemmin tukenut kolmansia maita aseellisesti. Maaliskuussa 2021 perustettu rauhanrahasto on laajentanut unionin ulko- ja turvallisuuspoliittista välineistöä, mikä näkyy nyt Ukrainassa. Jäsenmaat voivat lähettää aseita ja muita varusteita Ukrainan asevoimille jo 3,6 miljardin euron arvosta EU:n laskuun.
Rahaston merkitys Ukrainan tukemisessa on annettua materiaalia monitasoisempi. Venäjä haluaa nähdä EU-maat erillään ja hajanaisina. Koko unionin sitoutuminen Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen sekä avun koordinoiminen ja rahoittaminen unionin tasolla antavat vahvan viestin yhtenäisestä rintamasta. Kolme EU-maata, Itävalta, Malta ja Irlanti, ovat »rakentavasti pidättäytyneet» osallistumasta aseapuun, mutta ne eivät ole estäneet muita tekemästä sitä koskevia päätöksiä ja tukevat Ukrainaa »ei-tappavalla» materiaalilla.
Yhteisillä päätöksillä on ollut myös apua ruokkiva vaikutus. Monet maat ovat tasapainotelleet kansainvälisen paineen, eskalaatiohuolien, kansalaismielipiteen, kansallisen turvallisuuden ja strategisen kulttuurin perinteiden välillä. Varsinkin varautuneemmille maille EU-tason päätökset ovat olleet kannustin ja oikeutus sotilaallisen tuen antamiselle.
Naapurustossaan EU tunnetaan ennen kaikkea taloudellisena ja poliittisena toimijana, mutta rauhanrahaston näyttävä käyttö Ukrainassa vahvistaa sen turvallisuus- ja puolustuspoliittista roolia.
Euroopan rauhanrahasto eli EPF (European Peace Facility) perustettiin alun alkaen vahvistamaan EU:n kyvykkyyksiä ja uskottavuutta globaalina turvallisuustoimijana.
Rahasto koostuu kahdesta pilarista: Ensimmäinen pilari kattaa EU:n oman sotilaallisen kriisinhallinnan yhteisiä kustannuksia, toinen tukee kumppanimaita ja kansainvälisiä turvallisuusorganisaatioita puolustuksen alalla.
EU-budjetin ulkopuolinen rahasto korvasi syntyessään aikaisempia rahoitusmekanismeja, mutta se toi unionin työkalupakkiin myös uutta. Rahasto mahdollisti ensimmäistä kertaa tappavan materiaalituen unionin ulkopuolelle. Myös kohdealuetta laajennettiin siten, että materiaalitukea voivat saada nyt valtiot, organisaatiot ja liittoumat ympäri maailmaa.
Rahaston perustamiseen vaikutti kiihtynyt geopoliittinen kilpailu. Jäsenmaat kokivat EU:n maineen kärsivän siitä, ettei se voinut tarjota tarvittavaa materiaalitukea osana turvallisuusyhteistyötään ja kriisinhallintaoperaatioitaan esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa, Somaliassa ja Sahelin alueella Afrikassa.
jatkuu
https://ulkopolitiikka.fi/lehti/1-2023/aseapu-ukrainaan-rikkoi-tabun-rauhanrahasto-kasvattaa-eun-muskeleita/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Juuri saapuneet USA:n ammukset palavat kauniisti Odessassa.
https://t.me/thearcangel