Mitä jos uskoontulokokemus puuttuu?

Kyllä ne helluntailaisten, vapaakirkkolaisten ja baptistien lapset käyvät kasteella, vaikka mitään selvää uskoontulokokemusta ei ole. Päätös kasteelle menosta ei sinänsä ole päätös seurata Jeesusta, koska he ovat sen päätöksen tehneet jo aiemmin, tai sitten käyvät kasteella vain muodin ja painostuksen vuoksi. Toki nämä jollakin tasolla tyypillisesti uskovat, kun kasteelle menevät. Jos eivät usko lainkaan, niin eivät ehkä mene kasteelle, mutta kukapa heidän ajatusmaailmansa tuntisi niin tarkasti, että tietäisi, miten uskovat.

https://www.svk.fi/about/luterilaiset-ja-vapaakirkolliset-julkaisivat-yhteenvedon-kastekeskusteluista/
Luterilaiset ja vapaakirkolliset julkaisivat yhteenvedon kastekeskusteluista
Yhteenveto Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen Vapaakirkon neuvottelukunnan keskusteluista 18.4.2018

1) Pelastuksen perustana on Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa, ja sen ihminen ottaa uskon kautta vastaan (lut. CA 9). Vapaakirkolliset painottavat kasteessa enemmän kastettavan tietoista uskoa kuin luterilaiset, jotka kastavat enimmäkseen sylilapsia. Molempien mukaan kaste tapahtuu seurakunnan keskellä ja valtuuttamana.

2) Luterilaisille kaste on yksi armonvälineistä, joita ovat Jumalan sana ja sakramentit, ja vapaa- kirkollisille Kristuksen säätämä seurakunnallinen pyhä toimitus.

Luterilaisille kaste on vaikuttava pelastuksen lahjojen välittäjä (1 Piet. 3:21). Sen lahja otetaan vastaan Pyhän Hengen sanan ja sakramentin välityksellä herättämän vanhurskauttavan uskon kautta (CA 5).

Vapaakirkollisille kaste todistaa Kristuksen työn voimasta ja vahvistaa uskossa vastaanotetun pelastuksen lahjan merkityksen. Siitä päästään osalliseksi Jumalan sanan ja Pyhän Hengen vaikuttaman uskon kautta.
3) Kaste perustuu Jeesuksen käskyyn (Matt. 28:18–20).
4) Kaste liittää seurakunnan yhteyteen (KO2 35).

Vapaakirkollisille kaste todistaa uskovan yhteydestä Kristukseen ja hänen ruumiiseensa, seura- kuntaan. Se on sydämen uskon julkista tunnustamista, joka on Vapaakirkossa seurakunnan jäsenyyden edellytys. (SVK:n tunnustus, kohta 3.) Vapaakirkon yhdyskuntajärjestys (28 §) toteaa, että ”varsinaiseksi jäseneksi hyväksyttävältä edellytetään, että hän on täyttänyt 15 vuotta, on uudestisyntynyt kristitty ja tahtoo toteuttaa Vapaakirkon periaatteita.”

5) Kristillinen kaste tulee toimittaa vettä käyttäen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (KO 34, Vapaakirkon yhdyskuntajärjestys 47§).

6) Molemmat tähdentävät evankeliumin julistamisen ensisijaisuutta kasteen yhteydessä. Luterilaiset korostavat Jumalan sanan liittymistä aineeseen, kasteveteen (KO 34), ja vapaakirkolliset Jumalan sanan vaikutusta uskon kautta sydämeen.
7) Vapaakirkossa toimitetaan kaste upotuskasteena, ja se on myös luterilaisille mahdollinen, vaikka yleensä kaste toimitetaan valelukasteena. Esimerkiksi Lutherin aikaan upotuskaste oli kasteen perusmuoto, ja sille on tukea myös varhaiskirkon perinteessä.
8) Kasteen toimittaa luterilaisessa kirkossa pappi, poikkeuksena hätäkaste. Vapaakirkossa kasteen voi toimittaa seurakunnan valtuuttama jäsen yleisen pappeuden mukaisesti.
9) Usko ja kaste kuuluvat yhteen.

1 Augsburgin tunnustus, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Tunnustuskirjat: www.tunnustuskirjat.fi/augstunn.html2 KO = Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Katekismus eli kristinoppi 1999: www.katekismus.fi
page1image18168

Uskon kautta syntynyt Kristus-yhteys ja kaste liittyvät olennaisesti yhteen. Vapaakirkossa kaste seuraa ihmiselle lahjoitettua uskoa. Vapaakirkollisille usko merkitsee tässä yhteydessä sydämen uskoa Jeesukseen Kristukseen ja sen tunnustamista ihmisten edessä. Uskoa vahvistetaan opetta- malla seurakunnan yhteydessä ja esimerkiksi 15-vuotiaille järjestettävällä seurakuntakoululeirillä.

Luterilaisen kristinopin mukaan ”Pyhä Henki synnyttää meidät uudesti ja lahjoittaa meille uskon, jolla voimme tarttua kasteen lupauksiin” (KO 35). Luterilaisessa kastetoimituksessa uskontunnustus lausutaan yhdessä. Sen lausuvat kummit ja läsnä oleva seurakunta kastettavan puolesta, jos kastettava on vielä sylilapsi. Kastettua vahvistetaan kristillisen kasvatuksen kautta. Erityisesti konfirmaatiossa seurakunnan jäsenen uskoa vahvistetaan, hänen puolestaan rukoillaan ja siunataan kätten päälle panemisen kautta apostolisella siunauksella.

10) Kaste ei ole vain yksittäiseen hetkeen, kasteen aktiin, liittyvä tapahtuma, vaan se tulee ymmärtää osana kristityn elämän kokonaisuutta, johon liittyvät kristillinen kasvatus, opetus ja julistus sekä ehtoollinen osana seurakunnan yhteydessä elämistä. Kristitty on Kristuksen ruumiin ja Jumalan kansan jäsen sekä Pyhän Hengen temppeli (1. Kor, 12:12; 1 Piet. 2:9–10; 1 Kor. 6:19).

11) Kastettuja kutsutaan elämään Kristusta seuraten ja päivittäisessä parannuksessa.
”Kaste velvoittaa luottamaan yksin Kristukseen ja elämään hänen esimerkkinsä mukaisesti. … Kun turvaudumme kasteen armoon, meidän ei tarvitse omin voimin tehdä parannusta. Pyhä Henki kitkee meistä joka päivä itsekkyyttämme ja herättää meissä uutta uskoa ja rakkautta.” (KO 36) Vapaakirkollisen käsityksen mukaan sydämen usko Jeesukseen ja evankeliumi vaikuttavat ja tulevat esiin kaikilla elämän alueilla. Usko perustuu Jumalan armoon Kristuksessa ja vapauttaa elämään Jumalan lapsena ja Jeesuksen seuraajana.

12) Voimme luterilaisina ja vapaakirkollisina tunnustaa sellaisen kasteen, jonka kristillisen uskonsa tunnustanut on saanut ja joka on toimitettu upotuskasteena Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Anonyymi00004 kirjoitti:

https://www.svk.fi/about/luterilaiset-ja-vapaakirkolliset-julkaisivat-yhteenvedon-kastekeskusteluista/
Luterilaiset ja vapaakirkolliset julkaisivat yhteenvedon kastekeskusteluista
Yhteenveto Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen Vapaakirkon neuvottelukunnan keskusteluista 18.4.2018

1) Pelastuksen perustana on Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa, ja sen ihminen ottaa uskon kautta vastaan (lut. CA 9). Vapaakirkolliset painottavat kasteessa enemmän kastettavan tietoista uskoa kuin luterilaiset, jotka kastavat enimmäkseen sylilapsia. Molempien mukaan kaste tapahtuu seurakunnan keskellä ja valtuuttamana.

2) Luterilaisille kaste on yksi armonvälineistä, joita ovat Jumalan sana ja sakramentit, ja vapaa- kirkollisille Kristuksen säätämä seurakunnallinen pyhä toimitus.

Luterilaisille kaste on vaikuttava pelastuksen lahjojen välittäjä (1 Piet. 3:21). Sen lahja otetaan vastaan Pyhän Hengen sanan ja sakramentin välityksellä herättämän vanhurskauttavan uskon kautta (CA 5).

Vapaakirkollisille kaste todistaa Kristuksen työn voimasta ja vahvistaa uskossa vastaanotetun pelastuksen lahjan merkityksen. Siitä päästään osalliseksi Jumalan sanan ja Pyhän Hengen vaikuttaman uskon kautta.
3) Kaste perustuu Jeesuksen käskyyn (Matt. 28:18–20).
4) Kaste liittää seurakunnan yhteyteen (KO2 35).

Vapaakirkollisille kaste todistaa uskovan yhteydestä Kristukseen ja hänen ruumiiseensa, seura- kuntaan. Se on sydämen uskon julkista tunnustamista, joka on Vapaakirkossa seurakunnan jäsenyyden edellytys. (SVK:n tunnustus, kohta 3.) Vapaakirkon yhdyskuntajärjestys (28 §) toteaa, että ”varsinaiseksi jäseneksi hyväksyttävältä edellytetään, että hän on täyttänyt 15 vuotta, on uudestisyntynyt kristitty ja tahtoo toteuttaa Vapaakirkon periaatteita.”

5) Kristillinen kaste tulee toimittaa vettä käyttäen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (KO 34, Vapaakirkon yhdyskuntajärjestys 47§).

6) Molemmat tähdentävät evankeliumin julistamisen ensisijaisuutta kasteen yhteydessä. Luterilaiset korostavat Jumalan sanan liittymistä aineeseen, kasteveteen (KO 34), ja vapaakirkolliset Jumalan sanan vaikutusta uskon kautta sydämeen.
7) Vapaakirkossa toimitetaan kaste upotuskasteena, ja se on myös luterilaisille mahdollinen, vaikka yleensä kaste toimitetaan valelukasteena. Esimerkiksi Lutherin aikaan upotuskaste oli kasteen perusmuoto, ja sille on tukea myös varhaiskirkon perinteessä.
8) Kasteen toimittaa luterilaisessa kirkossa pappi, poikkeuksena hätäkaste. Vapaakirkossa kasteen voi toimittaa seurakunnan valtuuttama jäsen yleisen pappeuden mukaisesti.
9) Usko ja kaste kuuluvat yhteen.

1 Augsburgin tunnustus, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Tunnustuskirjat: www.tunnustuskirjat.fi/augstunn.html2 KO = Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Katekismus eli kristinoppi 1999: www.katekismus.fi
page1image18168

Uskon kautta syntynyt Kristus-yhteys ja kaste liittyvät olennaisesti yhteen. Vapaakirkossa kaste seuraa ihmiselle lahjoitettua uskoa. Vapaakirkollisille usko merkitsee tässä yhteydessä sydämen uskoa Jeesukseen Kristukseen ja sen tunnustamista ihmisten edessä. Uskoa vahvistetaan opetta- malla seurakunnan yhteydessä ja esimerkiksi 15-vuotiaille järjestettävällä seurakuntakoululeirillä.

Luterilaisen kristinopin mukaan ”Pyhä Henki synnyttää meidät uudesti ja lahjoittaa meille uskon, jolla voimme tarttua kasteen lupauksiin” (KO 35). Luterilaisessa kastetoimituksessa uskontunnustus lausutaan yhdessä. Sen lausuvat kummit ja läsnä oleva seurakunta kastettavan puolesta, jos kastettava on vielä sylilapsi. Kastettua vahvistetaan kristillisen kasvatuksen kautta. Erityisesti konfirmaatiossa seurakunnan jäsenen uskoa vahvistetaan, hänen puolestaan rukoillaan ja siunataan kätten päälle panemisen kautta apostolisella siunauksella.

10) Kaste ei ole vain yksittäiseen hetkeen, kasteen aktiin, liittyvä tapahtuma, vaan se tulee ymmärtää osana kristityn elämän kokonaisuutta, johon liittyvät kristillinen kasvatus, opetus ja julistus sekä ehtoollinen osana seurakunnan yhteydessä elämistä. Kristitty on Kristuksen ruumiin ja Jumalan kansan jäsen sekä Pyhän Hengen temppeli (1. Kor, 12:12; 1 Piet. 2:9–10; 1 Kor. 6:19).

11) Kastettuja kutsutaan elämään Kristusta seuraten ja päivittäisessä parannuksessa.
”Kaste velvoittaa luottamaan yksin Kristukseen ja elämään hänen esimerkkinsä mukaisesti. … Kun turvaudumme kasteen armoon, meidän ei tarvitse omin voimin tehdä parannusta. Pyhä Henki kitkee meistä joka päivä itsekkyyttämme ja herättää meissä uutta uskoa ja rakkautta.” (KO 36) Vapaakirkollisen käsityksen mukaan sydämen usko Jeesukseen ja evankeliumi vaikuttavat ja tulevat esiin kaikilla elämän alueilla. Usko perustuu Jumalan armoon Kristuksessa ja vapauttaa elämään Jumalan lapsena ja Jeesuksen seuraajana.

12) Voimme luterilaisina ja vapaakirkollisina tunnustaa sellaisen kasteen, jonka kristillisen uskonsa tunnustanut on saanut ja joka on toimitettu upotuskasteena Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

jatkuu

Vapaakirkon yhdyskuntajärjestyksen mukaan kirkossa on käytössä uskovien kaste: ”Kristillinen kaste toimitetaan uskoville veteen upottamalla Kristuksen Jeesuksen asetuksen mukaisesti, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Vapaakirkon yhdyskuntajärjestys 47 §). Luterilaiset pitävät samoin tärkeänä uskoa Jeesukseen Kristukseen, mutta painottavat kasteen ja uskon olevan Jumalan teko ja kasteen liiton olevan tarjolla kaikille, myös vastasyntyneille (Mark. 10:13–16, KO 35). Siksi luterilaiset kastavat myös pieniä lapsia uskontunnustuksen mukaiseen kristilliseen uskoon ja sen lupausten omistamiseen Kristuksen ja hänen kirkkonsa yhteydessä. Vapaakirkolliset puolestaan asettavat pienet lapset rukoillen Jumalan siunauksen varaan ja hänen lupaustensa omistamiseen Kristuksen ja hänen kirkkonsa yhteydessä ja odottavat Jumalan tekojen tulemista esille uskon syntymisen myötä. Myös Vapaakirkossa tuetaan ja rohkaistaan kristillistä kasvatusta.

13) Voimme luterilaisina tunnustaa Vapaakirkon kasteet, jotka on toimitettu vettä käyttäen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Vapaakirkolliset voivat tunnustaa sellaisen luterilaisen kristityksi, joka tunnustaa julkisesti uskonsa Jeesukseen Kristukseen. Tämä tarkoittaa luterilaisesta näkö- kulmasta myös hänen kasteensa tunnustamista, koska kaste ja usko kuuluvat yhteen. Vapaakirkon näkökulmasta lapsena kastettu, uskonsa tunnustanut henkilö tunnustetaan kristityksi hänen sydämen uskonsa perusteella. Vapaakirkon mukaan kasteen vastaanottaminen osoittaa uskon kuuliaisuutta. Käytössä on uskovien kaste. Sen kautta uskova sitoutuu Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuteen.
Vapaakirkko on itsenäisten seurakuntien muodostama seurakunta-liike. Joissakin Vapaakirkon seurakunnissa saatetaan hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi sydämen uskon perusteella henkilö, jota ei ole uskovana kastettu, jos hän ymmärtää ja hyväksyy seurakunnan kasteopetuksen ja -käytännön perustuvan yksinomaan uskovien kasteeseen.



Ja näin jälkilisäyksenä Vapaakirkko on luterilaisuudesta erkaantunut itsenäinen srk.

Miten vanhemmat opettavat,kun ovat kokouksissa?? joskus töissäkin ja lasten on opettajat määräyksestä tehtävä läksyt sitten vasta kokouksiin,jos ehtii kokoukset liian aikaisin 15- 16 koulusta lähtemään toiset ovat lähtemässä palatessa läksyjä rästissä tai todistusta ei kirjoiteta.

>>>"uskoontulo - KOKEMUS"<<<

usko ei ole KOKEMUS , vaan usko Jumalan SANAAN.

kokemusta hakevat eksyy mihin tahansa "henkiin" , kun raamatun sana ei kelpaa !

kuvitteletko , että SINÄ kokemuksesi kanssa pelastut . . . .
kokemuksia voi olla tuhansia erilaisia , ja eripaikoissa ja erilaisissa lahkoissa taas kerran erilainen "pelastus . . .

pelastus on AINOASTAAN Jeesuksessa Kristuksessa , > "ei ihmisen "lihassa" .
>"sillä liha ja veri ei voi periä Jumalan valtakuntaa" > et voi viedä "lihallista" kokemustasi mukanasi . . .

ihmisen oma itsekkyys vaatii KOKEMUSTA , onhan se liian "helppoa" usko Raamatun sanaan,

"ette ITSENNE kautta - se on Jumalan lahja, ette tekojenne kautta , ettei
kukaan kerskaisi" Ef: 2

"ette itsenne kautta " > ETTE kokemustenne kautta, se on Jumalan lahja.